Browsing by Subject "profiilityö"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Sosiaalitieteiden laitos Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Tekijä – Författare – Author Christel Lavenius Työn nimi – Arbetets titel – Title ”Millanen sä oot Ig:ssä ei tarkota et sä oot semmonen oikeessa elämässä”. Laadullinen asennetutkimus 14-17-vuotiaiden identiteetti-ja profiilityöstä Instagramissa. Oppiaine – Läroämne – Subject Sosiaalipsykologia Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu-tutkielma Aika – Datum – Month and year Heinäkuu /2019 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 74+16 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämän tutkielman tarkoituksen on selvittää miten teinitytöt esittävät itseään Instagramissa ja millaisia asenteita ilmiöön liitetään. Tämän päivän nuoret viettävät merkittävän ison osan hereillä olo ajastaan Instagramissa, mikä on luonnollisesti myös johtanut siihen, että identiteettityö on suurimmaksi osaksi siirtynyt nettiin. Koskaan aikaisemmin nuorilla ei ole ollut niin hyvää mahdollisuutta ilmaista ja esittää itseään kuin tänä päivänä. Palvelun avulla he pääsevät kokeilemaan erilaisia identiteettejä, joita he sitten hyväksyvät tai hylkäävät muilta saadun palautteen perusteella. Palvelu on kuitenkin tunnettu siitä, että siellä usein esiinnytään suotuisassa ja idealisoidussa valossa. Näin ollen Instagram antaa usein vääristyneen kuvan todellisuudesta, mikä puolestaan voi aiheuttaa kateutta, sosiaalista vertailua ja ahdistusta. Siitä huolimatta, että tutkimustulos osoittaa, että Instagram lisää negatiivisia tunnetiloja, hyödyntävät nuoret sitä itsensä ilmaisuun ja oman minän löytämiseen. Tutkielmani teoreettinen tausta pohjautuu Erving Goffmanin vaikutelman hallinta teoriaan, aikaisempaa identiteettitutkimukseen sekä sosiaaliseen mediaan liittyviin tutkimuksiin. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdella fokusryhmällä, jossa seitsemän 14-17-vuotiasta tyttöä Helsingistä osallistui keskustelemaan Instagramissa tapahtuvasta profiilityöstä sekä itsensä esittämisestä. Analyysin olen tehnyt laadullisen asennetutkimuksen avulla. Tässä tutkimusmenetelmässä ollaan kiinnostuneita erittelemään ja tulkitsemaan sitä mitä ihmiset arvottavat kommentoidessaan heille tärkeitä asioita tai kiistakysymyksiä. Aineiston suurin löydös oli ristiriitaiset asenteet itsensä esittämistä kohtaan. Itsensä esittämistä arvotettiin haastattelun eri kohdissa eri tavoin, riippuen osallistujien motiiveista. Kun osallistujat keskustelivat omasta esiintymisestään, arvotettiin toimintaa myönteisesti. Kun osallistujat puolestaan kommentoivat toisten Instagram esiintymistä arvotettiin toimintaa negatiivisesti. Tytöt kritisoivat myös naiskäyttäjien kuvia enemmän kuin poikien. Haastatteluiden myötä osallistujat loivat myös puhetapoja, joiden avulla he keskustelivat itsensä esittämisestä ja joiden kautta he esiintyivät minulle ja toisilleen. Analyysissä esittelenkin näitä puhetapoja, joilla itsensä esittämisestä ja profiilityöstä puhuttiin, sekä kuvailen tapoja, joiden avulla osallistujat esiintyivät haastattelutilanteessa. Tutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisen median merkityksestä identiteettityössä, jotta vanhemmat sukupolvet ymmärtävät ilmiön laajuuden ja vaikutukset, sekä osaavat tukea teini-ikäisiä paremmin haastavan elämänvaiheen läpi. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Instagram, itsensä esittäminen, profiilityö, vaikutelman hallinta, laadullinen asennetutkimus
-
(2017)Urheilun medioitumiskehityksen seurauksena sosiaalinen media on kasvattanut rooliaan urheilijoiden viestinnässä. Siinä missä suurten lajien urheilijat nauttivat valtamedian jokapäiväisestä huomiosta, pienempien marginaalilajien urheilijat ovat itse vastuussa omasta näkyvyydestään. Tämän päivän urheilijan on onnistuttava paitsi urheilusuorituksissaan, myös suoriuduttava sosiaalisen median viestinnässään. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee suomalaisvoimistelijoiden sosiaalisen median käyttötapoja sekä siihen liittyviä kokemuksia. Tutkimuksen päätavoitteena on ymmärtää kuinka sosiaalista mediaa käytetään sekä selittää ja kuvailla sosiaalisen median ja urheilijan välistä yhteyttä. Tarkastelemalla sosiaalisen median käyttöä sekä siihen liittyviä kokemuksia, pystytään tunnistamaan viestintään liittyvät kehityskohteet ja entistä paremmin auttamaan niin voimistelijoita kuin urheilijoita yleisesti sosiaalisen median käytössä ja viestinnän hallinnassa. Tutkielmassa voimistelijoiden sosiaalisen median käyttöä tarkastellaan pääosin Suvi Uskin profiilityön käsitteen sekä Sari Östmanin elämäjulkaisijan käsitteen kautta. Tutkielma edustaa laadullista tutkimusta ja sen aineisto on kerätty monimetodisesti käyttämällä sekä kyselytutkimusta että teemahaastattelua. Tutkimusjoukko koostui Suomen Voimisteluliiton kahdeksan virallisen voimistelulajin yksilö- ja joukkueurheilijoista. Urheilijat valittiin vuoden 2017 SM-kilpailujen tuloksien perusteella: kyselytutkimus lähetettiin kunkin voimistelulajin kahdelle parhaalle urheilijalle tai joukkueelle. Vastanneiden joukosta vielä neljä valittiin teemahaastatteluun. Tuloksia tarkasteltiin teemoittelun ja fenomenografisen analyysin avulla. Tutkimuksessa profiilityön käsitettä tarkasteltiin näkyvänä ja näkymättömänä profiilityönä, joita molempia voimistelijat tekivät. Tutkimuksen pohjalta selvisi, että voimistelijoiden tekemällä sosiaalisen median profiilityöllä on neljä pääpiirrettä. Ensimmäinen piirre voimistelijoiden profiilityölle oli näkyvän ja näkymättömän profiilityön rajoittuneisuus. Toinen piirre profiilityölle oli voimistelijoiden pyrkimys esimerkillisyyteen ja kolmas joukkue- ja yksilövoimistelijoiden selkeä ero. Neljänneksi piirteeksi tutkimuksessa määriteltiin sosiaalisen median käyttäjäprofiilin käyttäminen kilpailuvälineenä. Näiden neljän piirteen perusteella voimistelijoiden profiilityö vastaa pääpiirteissään aggressiivista kasvotyötä sekä Sari Östmanin kolmiportaisen jaottelun mukaista toisen asteen syvenevää elämäjulkaisemista. Tästä johtopäätöksenä tutkielmassa todettiin mediaurheilun käsitteen laajentuneen entisestään niin, että urheilulle ominainen kilpailutilanne jatkuu sosiaalisessa mediassa. Tekemällään profiilityöllä voimistelijat pitävät jatkuvasti yllä sitä kulissia, joka ennen sosiaalisen median aikaa oli käytössä vain kilpailutilanteessa. Kulissin ylläpitäminen ja voimistelulle ominainen suunnitelmallisuus ja tilanteen hallinta tekevät voimistelijoiden profiilityöstä erityistä verrattuna moniin muihin urheilulajeihin. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että voimistelijat tekevät profiilityötä omia hyvä puoliaan korostaen sekä esimerkillistä urheilijakuvaa luoden, ja sitä kautta pyrkivät parantamaan omaa tai joukkuekuvaansa voimisteluyhteisön silmissä. Voimistelijoiden kokemukset profiilityöhön jakautuivat kolmeen kategoriaan; kokemukset päivittämisestä, sisällöstä ja sosiaalisen median yhteisöstä. Voimistelijoilla oli kokemuksia paitsi omasta profiilityöstä myös muiden sosiaalisen median käyttäjien työstä. Voimistelijoiden kokemukset jaettiin mahdollistaviin ja häiritseviin profiilityön kokemuksiin, joilla oli sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia. Johtopäätöksenä todettiin, että voimistelijat ajattelevat paljon itsensä esittämistä sosiaalisessa mediassa ja profiilityön tekeminen on suuressa osassa voimistelijoiden arkea. Työssä ei pyritty saamaan tietoa todellisuudesta sinänsä, sillä tutkimuksen näkökulmasta on yhdentekevää mikä itse todellisuus on, sillä kokemus vaikuttaa urheilijaan ja hänen suoriutumiseensa. Suosituksena todetaan, että sekä mahdollistavat että häiritsevät profiilityön kokemukset on huomioitava urheilijoiden valmennuksessa sekä urheiluseurojen viestinnän suunnittelussa.
Now showing items 1-2 of 2