Browsing by Subject "psykologinen johtaminen"

Tämän empiirisen tutkielman tarkoituksena on selvittää kysymyslomakkeen avulla työyhteisössä ilmenevää ”me-henkisyyttä” esimiehen ja työntekijän välisessä suhteessa. Päätehtävänä on selvittää, onko venäläisillä, Suomessa työskentelevillä työntekijöillä me-henkisyyden kokemuksia esimiehensä kanssa. Me-henkisyydellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kokemusta siitä, että työntekijä ja esimies ovat eriävistä rooleista ja työtehtävistä huolimatta suorittamassa samaa tavoitetta yhdessä, puhaltaen niin sanotusti yhteen hiileen. Lisäksi kartoitetaan esimiestyön tekijöitä, jotka joko lisäävät tai vähentävät me-henkisyyden kokemusta. Tutkimus on fenomenologis-hermeneuttinen ja se pyrkii kokemusten käsitteellistämiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat venäläiset työntekijät, jotka ovat aikaisemmin työskennelleet Venäjällä ja ovat nyt työsuhteessa Suomessa esimiehen alaisuudessa. Tutkimuksen teoreettisena ohjenuorana on sosiaalisen identiteetin teoria ja siihen lukeutuva sisäryhmäajattelu. Tämän tutkimuksen kannalta kiinnostavin havainto sosiaalisen identiteetin vaikutuksesta ihmiseen on sen taipumus vaikuttaa hänen tekemiseen. Mikäli työyhteisön ryhmäkuuluvuus on työntekijälle mielekäs, hän mitä luultavimmin pyrkii vaalimaan ryhmäjäsenyyttään ja haluaa toimia sen parhaaksi. Tutkielman tulokset osoittivat, että kysyttäessä me-hengestä ja esimiehen rakentamasta tuntemuksesta esimies-alaisen välisessä suhteessa, 11 henkilöä vastasivat myöntävästi kokevansa olevansa ”me” työyhteisössä. Loput neljä henkilöä erittelivät negatiivisia tai neutraaleja tuntemuksia esimiehestään ja hänen tyylistä johtaa tiimiä. Suurin osa vastaajista siis kokivat työssään olevan yhteisöllistä otetta, vaikka he kokisivat työtehtävänsä itsenäisiksi ja esimiehen työtehtävistä erillisiksi. Me-henkisyyttä vahvistaviksi teemoiksi nousivat vastausten perusteella tietotaidon jakaminen, kommunikointi, yhteistyö sekä yhteisvastuu. Haittaaviksi tekijöiksi vastaajat kokivat esimiehen kiireen ja sen myötä huonontuneen vuorovaikutuksen, autoritaarisen johtajuuden sekä kommunikaation heikkouden.