Browsing by Subject "puhekielen opetus"

Tutkielmassa tarkastellaan suomi toisena kielenä -opettajien opetuspuheen rekisterin valintaa sekä erilaisten rekisterien opettamista keskittyen erityisesti puhekielen asemaan S2-opetuksessa. Tulokset paneutuvat myös siihen, miksi opettajat valitsevat käyttää tiettyä rekisteriä opetuksessaan. Tutkimuk-sessa on käytetty rekistereissä jakolinjaa kirjakieli – yleispuhekieli – (alueellinen) puhekieli. Hypo-teesini oli, että puhekieli ei ole yhtä vahvasti edustettuna S2-luokissa kuin kirjakieli. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä kyselytutkimuksena, joka jaettiin S2-opettajien sähköpostilis-talle sekä facebook-ryhmään. Kyselyyn vastasi 132 opettajaa, jotka opettavat ympäri Suomea ja eri koulutusasteilla, muutama myös ulkomailla. Eniten opettajia on pääkaupunkiseudulta, ja suuri osa vastaajista opettaa kotoutumiskoulutuksessa. Huomattava enemmistö opettajista opettaa aikuisia op-pijoita. Kyselytutkimuksen kaikki pakolliset kysymykset ikä-kysymystä lukuun ottamatta olivat mo-nivalintakysymyksiä, mutta laadullista aineistoa tutkimukseen saatiin jokaisen kysymyksen jälkeen olleista vapaaehtoisista avoimista kentistä, joihin vastaajat kirjoittivat ahkerasti tarkennuksia ja kommentteja. Tutkimustulokset ovat hypoteesini mukaiset: puhekieli on kirjakielelle alisteinen S2-opetuksessa. Sen käyttöä harkitaan enemmän kuin kirjakielisen rekisterin käyttöä. Tuloksista kuitenkin ilmenee myös se, että rekisterin valinta on hyvin yksilöllistä: samalla murrealueella tai saman tasoisia oppijoita opettavat ovat valinneet hyvin erilaisia lähtökohtia opetukselleen. Opettajien pääasiallinen opetuspu-heen rekisteri on tutkimustulosten mukaan yleispuhekieli, joka tässä tutkimuksessa oli määritelty normitetuksi eli ”siistityksi” puhekielen muodoksi. Aluepuhekieltä käyttää pääasiallisena opetuspu-heen rekisterinään vain muutama kyselyyn vastannut opettaja, kirjakielistä rekisteriäkin vain vajaa kymmenen prosenttia vastaajista. Syiksi kirjakielisen rekisterin valintaan opetuspuheessa vastaajat valitsivat oppimateriaalin paremman saatavuuden sekä sen, että se on oppijoille helpommin ymmärrettävä kielen muoto. Lisäksi vastauk-sissa painotettiin mahdollisuutta jatko-opintoihin sekä sitä, että kirjakieli sopii kaikkiin tilanteisiin. Puhekielen käytön motiiveksi valittiin sen luonnollisuus sekä se, etteivät oppijat osaa sitä tarpeeksi. Muita syitä puhekielen valintaan olivat oppijoiden arjessa ja työelämässä pärjääminen sekä kotoutu-minen. Useat vastaajat sanovat puhekielen passiivisen ymmärtämisen olevan tärkeintä, eivätkä he vaadi puhekielen aktiivista hallitsemista opiskelijoiltaan. Opettajien vastauksissa toistui myös se, että he kokevat kaikki rekisterit tarpeellisiksi.