Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "representatiivinen metafunktio"

Sort by: Order: Results:

  • Hirvonen, Nea (2022)
    Tutkielman tavoitteena on hahmottaa kuinka suomea toisena kielenä opiskelevien kyky sanallistaa omia mielensisäisiä kokemuksiaan kehittyy aiheeltaan vapaan kertomuskirjoitelman kontekstissa Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla A1-C1. Tutkimuskysymyksiä ovat (1) Millaisia emootio- ja kognitioverbejä S2 kirjoittajat käyttävät taitotasoilla A1-C1? (2) Mitkä ovat psykologisen kokemuksen kuvauksessa käytettävät tyypilliset lauserakenteet eri taitotasoilla? ja (3) Millä tavalla psykologisen kokemuksen kuvauksen semantiikka kehittyy taitotasolta toiselle? Aineistona on Jyväskylän yliopiston ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen Topling -hankkeen yhteydessä kerätyt koulukirjoitelmat. Tutkimuskysymyksiä lähestytään yhdistelemällä kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimustapaa. Kvantitatiivista tutkimusmetodia on käytetty emootio- ja kognitioverbien esiintymien variaation ja distribuution laskemisessa. Laskelmien perusteella on analysoitu kvalitatiivisesti ilmaisujen merkitysten kehittymistä taitotasolta toiselle siirryttäessä. Tutkielman teoreettinen tausta on M.A.K Hallidayn funktionaalinen kieliteoria, erityisesti siihen liittyvä referentiaalinen metafunktio. Lisäksi verbien semanttisessa luokittelussa ja lauseiden erittelyssä teoriataustana on Anneli Pajusen ja Susanna Shoren kuvausmallit suomen kielen lauserakenteista. Jonkin verran tutkielmassa hyödynnetään myös Mann & Thompsonin retorisen rakenteen teoriaa. Tutkielmassa huomataan, että emootioverbien tyypit pysyvät melko samoina taitotasoilla A1-C1. Variaatio kasvaa tasaisesti läpi taitotasojen. Merkittävää on tuttujen verbityyppien käyttäminen yhä vaativammissa kompleksisissa yhdyslauseissa. Emootiokuvauksen semantiikka laajenee ja tarkentuu. Kirjoittajat siirtyvät asteittain tunnereaktion kuvauksesta itse tunnetta erittelevään ilmaisuun. Kognitoverbien osalta käytössä olevien verbityyppien variaatio kasvaa hieman taitotasolta toiselle, samalla kun myös verbityyppien valikoima kasvaa. Huomattavin on kehitys alkeistason ja kynnystaitotason välillä. Tiedollisten prosessien ja tilojen kuvaus siirtyy yhä abstraktimmalle, mielen toimintaa kuvaavalle tasolle. Huomio siirtyy myös tiedollisesta prosessista sen lopputulokseen. Emootion kuvauksessa tyypilliset lausetyypit ovat kopula- ja eksistentiaalilause, kokija-objektillinen tunnekausatiivilause ja emootioverbi transitiivisena predikaattina. Taitotasoilla lausetyypit eivät muutu, mutta niiden rakenne monimutkaistuu ja emootioihin liittyvä leksikko kasvaa. Kognitiivisessa kuvauksessa tyypillinen on lauserakenne, jossa kognitioverbi järjestyy alisteisen sivulauseen tai nominiobjektin kanssa. Kynnystaitotasolta mukaan tulevat myös lauseenvastike ja infinitiivirakenteet. Retorisen rakenteen näkökulmasta emootiota kuvaava lause voi sijoittua virkkeen retoriseksi ytimeksi ja se voi saada perustelua, syytä tai olosuhteita kuvaavia satelliittilauseita. Toisaalta emootiolause voi sijoittua lausesatelliittiin, jos virkkeen ydin kuvaa toiminnallista prosessia ja emootiolause suhtautumista siihen. Kognitiivista kokemusta kuvaavassa virkkeessä kognitiolause toimii usein virkkeessä alustavana lauseena johtolauseen tavoin, kun kognitiivisen prosessin esittäminen itsessään asettuu retorisen virkkeen ytimeksi. Kuitenkin eräät kognitioverbit, kuten aikoa semanttisen merkityksensä vuoksi asettuvat virkkeen retoriseen ytimeen.