Browsing by Subject "suojelumotivaatioteoria"

Genomitiedon entistä laajempi käyttö terveydenhuollon piirissä ja suoraan kuluttajille tarjottavien genomitestien yleistyminen ovat herättäneet kysymyksen siitä, kuinka terveyttä koskevasta genomiriskitiedosta tulisi viestiä yksilöille, mikä puolestaan lisää tarvetta selvittää, kuinka yksilöt reagoivat geeniriskitietoon ja arvioivat sitä. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on tarkastella maallikoiden geneettiseen riskitietoon perustuvia arvioita koskien hypoteettisia genomitutkimuksen sekundaarilöydöksiä neljän eri sairausalttiuden (Lynchin oireyhtymä, Li-Fraumenin oireyhtymä, familiaalinen hyperkolesterolemia ja pitkä QT -oireyhtymä) kohdalla seuraavan kysymyksenasettelun avulla: Mistä tekijöistä uhka- ja selviytymisarviot muodostuvat maallikoiden reaktioissa hypoteettisiin genomitutkimuksen sekundaarilöydöksiin? Millä tavoin maallikoiden uhka- ja selviytymisarvioihin liittyvät tekijät eroavat toisistaan eri sairauksien välillä? Minkälaisia suojaavaa terveyskäyttäytymistä koskevia aikomuksen ilmaisuja maallikoiden uhka- ja selviytymisarvioihin liittyy? Tutkielmassa käytettävä aineisto on vinjettimenetelmän avulla kerätty valmis laadullinen aineisto, joka koostuu maallikoiden reaktioista kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa he saavat kirjeitse tiedon perinnölliselle syöpä- tai sydänsairaudelle altistavasta sekundaarilöydöksestä. Aineisto käsittää 29 reaktiovastausta, joita on analysoitu laadullisen temaattisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Rogersin suojelumotivaatioteoriaa, joka kuvaa kahta pelkoon vetoavan viestin käynnistämää, toisistaan riippumatonta, rinnakkaista, kognitiivista prosessia, uhka-arviota ja selviytymisarviota. Uhka-arvioon liittyviä tekijöitä olivat koettu sairauden vakavuus, johon sisältyvät reaktioiden tunnepitoisuus ja käsitykset sairauksista, sekä havaittu sairastumisalttius, johon sisältyvät lähisuvun sairaushistoria ja ajankohtainen terveydentila. Selviytymisarvioon liittyviä tekijöitä puolestaan olivat terveyskäyttäytymisen tehokkuus ja hyödyt, joihin sisältyvät mahdollisuus vaikuttaa sairauteen ja tiedon hyödyllisyys lähisuvulle, terveyskäyttäytymisen toteuttamisen kustannukset, joihin sisältyvät käytännön haasteet, lääkitykseen liittyvä huoli ja henkinen kuormitus, sekä pystyvyyden tunne, johon sisältyvät kielteiset omakohtaiset ja sijaiskokemukset sekä fysiologisten ja tunnereaktioiden tulkinta. Uhka- ja selviytymisarvioihin liittyvät tekijät erosivat toisistaan jonkin verran eri sairauksien välillä: familiaalinen hyperkolesterolemia esimerkiksi herätti neutraalimpia reaktioita, kun taas erityisesti syöpäsairauksiin liittyvät reaktiot olivat suurimmaksi osaksi tunnepitoisempia. Suojaavaa terveyskäyttäytymistä koskevia aikomuksen ilmaisuja olivat suojaavan terveyskäyttäytymisen toteuttaminen, johon sisältyivät tutkimuksiin hakeutuminen, lisätiedon hankkiminen, terveiden elintapojen ylläpitäminen, hoitomenetelmien kokeileminen ja tiedon välittäminen sukulaisille, sekä suojaavan terveyskäyttäytymisen toteuttamatta jättäminen, johon sisältyivät tutkimuksiin hakeutumatta jättäminen, hoidoista kieltäytyminen sekä sukulaisille kertomatta jättäminen. Maallikot suhtautuivat pääosin myönteisesti genomiriskitiedon saamiseen. Keskeisenä haasteena aineistosta nousi kuitenkin esiin geeniriskitiedon välittäminen sukulaisille. Myös lisätiedon tarve sairauteen ja sairausalttiuteen liittyen sekä tuen tarve geeniriskitiedon saamisen yhteydessä nostettiin esiin reaktioissa. Nämä yksilöllisiin arvioihin liittyvät tekijät olisikin tärkeä ottaa huomioon genomitutkimuksen sekundaarilöydöksistä viestimiseen liittyviä käytäntöjä pohdittaessa.