Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "suunnitellun käyttäytymisen teoria"

Sort by: Order: Results:

  • Kiviharju, Tomas (2018)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia lisäravinteiden käyttöä hyödyntämällä suunnitellun käyttäytymisen teoriaa. Suunnitellun käyttäytymisen perinteisten muuttujien (asenteet, subjektiiviset normit ja koettu käyttäytymiskontrolli) lisäksi otettiin mukaan identiteetti ja aiempi käyttäytyminen. Tavoitteena oli selvittää, pystyvätkö nämä lisätyt muuttujat selittämään lisäravinnekäytön aikomusten vaihtelua suunnitellun käyttäytymisen teorian perinteisten muuttujien ohella. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin myös, pystyykö terveysorientoituneisuus selittämään lisäravinnekäytön aikomusten vaihtelua suunnitellun käyttäytymisen teorian muuttujien huomioon ottamisen jälkeen. Tulokset osoittivat, että asenteet ja subjektiiviset normit olivat yksilöiden lisäravinnekäytön aikomusten riippumattomia selittäviä muuttujia. Koettu käyttäytymiskontrolli sen sijaan ei selittänyt yksilöiden lisäravinnekäytön aikomuksia. Myös identiteetti ja aiempi käyttäytyminen selittivät lisäravinnekäytön aikomusten vaihtelua, eli ne osoittautuivat aikomusten selittäviksi tekijöiksi. Tutkimuksen tulosten perusteella esitettiin, että markkinointi ja viestintä tulisi kohdistaa erityisesti asenteiden ja niiden taustalla olevien uskomusten muokkaukseen sekä myös lisäravinnekäyttöä korostaviin identiteetteihin, mikäli lisäravinteiden kuluttajakäyttäytymiseen halutaan vaikuttaa.
  • Rikkilä, Heini (2016)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten kuntosaliharrastajien kulutusaikomukseen. Tarkoituksena oli myös saada selville, minkälaiset kuntosaliharrastajat käyttävät palautusjuomia, millaisia asenteita ja uskomuksia heillä voidaan tunnistaa ja onko ympäristöllä ja ulkoisilla tekijöillä vaikutusta. Tähän aiheeseen päädyttiin sen ajankohtaisuuden vuoksi: viime aikoina kuntosaliharrastus on ollut trendikästä ja palautusjuomat ovat suosittuja. Aikaisemmin monet tutkimukset ovat myös keskittyneet yleisesti urheilulisäravinteisiin, jolloin pelkästään palautusjuomien kulutukseen liittyvää tutkimustietoa ei ole ollut helposti löydettävissä. Tutkimuksen kulkua ohjasi teoreettinen viitekehys, joka pohjautui suunnitellun käyttäytymisen teoriaan ja johon oli lisätty tekijöitä ruoan valinnan teoriasta. Sosiodemografiset tekijät otettiin huomioon taustalla vaikuttavina tekijöinä. Tutkimusote oli kvantitatiivinen, ja empiirinen osa suoritettiin survey-kyselyn avulla. Kyseessä oli otantatutkimus, kun perusjoukkona olivat suomalaiset kuntosaliharrastajat. Vastauksia saatiin yhteensä 146. Tulosten perusteella palautusjuomien käyttö oli yleistä ja suurin osa kuntosaliharrastajista käytti ainakin joskus palautusjuomia. Tulosten perusteella todennäköinen palautusjuomien kuluttaja oli mies, joka kävi useita kertoja viikossa kuntosalilla ja joka keskittyi voimaharjoitteluun. Asenteet palautusjuomia ja palautumista kohtaan olivat hyvin positiivisia. Vastaajat eivät kokeneet ulkoisten tekijöiden, kuten ajan tai rahan, vaikuttavan heidän palautusjuomien käyttöönsä. Palautusjuomien kulutusaikomusta selitti voimakkaimmin vastaajan asenne. Tämän tutkimuksen perusteella, jos palautusjuomien valmistaja haluaa esimerkiksi lisätä palautusjuomien myyntiä, niin hänen tulisi keskittyä naispuolisten sekä harvoin kuntosalilla käyvien kuntosaliharrastajien asenteiden muuttamiseen. Palautusjuoman tärkeyden korostaminen joka kuntosaliharjoituksen jälkeen ja tästä tiedon levittäminen mahdollisimman monelle voisi toimia.
  • Englund, Nia (2012)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia marttoja Reilun kaupan vapaaehtoistoimijoina. Tutkimuksen pääongelma oli selvittää, miten martat kokivat Reilun kaupan hyväksi tehtävän vapaaehtoistoiminnan ja, miten martat suhtautuvat Reiluun kauppaan. Lisäksi tutkittiin marttojen osallistumista, kiinnostusta ja motiiveja vapaaehtoistoimintaan. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Marttaliiton kanssa. Työn teoriaosuus jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osiossa luodaan katsaus aiempaan tutkimukseen suomalaisten osallistumisesta ja asennoitumisesta vapaaehtoistyöhön. Toisessa osiossa perehdytään vapaaehtoistyön motivaatioperustaan. Kolmannessa osiossa perehdytään vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseen johtaviin syihin Icek Ajzenin (1985) suunnitellun käyttäytymisen teorian avulla. Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin yhdeksää Reilun kaupan koulutukseen osallistunutta Reiluttaja-marttaa. Laadullinen haastatteluaineisto luokiteltiin ja analysoitiin teemoittain. Toisessa vaiheessa laadullisen analyysin ja tutkimuksen teoriaosan pohjalta luotiin sähköpostikysely, joka lähetettiin kahdelle sadalle martalle, jotka eivät olleet käyneet Reilun kaupan koulutusta. Kyselyyn saatiin 61 hyväksyttyä vastausta ja sen vastausprosentti oli 33,5 %. Kyselyaineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä: muun muassa ristiintaulukointia ja yksiulotteista varianssianalyysia. Tässä tutkimuksessa mukana olleet martat suhtautuvat erittäin myönteisesti Reiluun kauppaan. Kyselyyn vastanneista martoista 84 % piti Reilun kaupan järjestelmää tärkeänä asiana ja 65 % piti Reilun kaupan ja Marttaliiton yhteistyötä hyvänä asiana. Reiluttaja-martat olivat yhtä lukuun ottamatta halukkaita jatkamaan Reilun kaupan toimintaa tulevaisuudessa. Reiluttaja-martat tarvitsivat kuitenkin muiden marttojen ja Marttaliiton tukea toiminnassaan. Puolet kyselyyn vastanneista martoista oli tehnyt vapaaehtoistyötä martoissa ja jopa 72 % oli halukkaita tekemään vapaaehtoistyötä tulevaisuudessa. Kyselyyn vastaajat ilmoittivat Reilun kaupan toiseksi mieluisimmaksi vapaaehtoistyön kohteeksi ikäihmisten jälkeen. Muiden auttaminen ja yhdessä tekeminen olivat tärkeimmät motiivit vapaaehtoistyöhön. Marttojen Reilun kaupan toiminnalla on paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita joihin vastaaminen onnistuu marttojen joukkovoimalla ja yhteisöllisyydellä.