Browsing by Subject "työlliset"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2012)Tutkimustehtävänäni on selvittää, millaisia ovat työssäkäyvien naisten kokemukset köyhyydestä. Aineisto koostuu 25:stä köyhyyttä käsittelevästä työssäkäyvän naisen kirjoituksesta. Kirjoitukset lähetettiin vuonna 2006 järjestettyyn Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailuun ja ovat osa kirjoituskilpailun kokonaissatoa. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät altistavat riskeille, jotka johtavat työssäkäyvän köyhyyteen, millaisia selviytymiskeinoja työssäkäyvällä köyhällä on käytössään ja miltä köyhyys tuntuu. Menetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla olen luokitellut aineistoni. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yksinhuoltajuus, naisten työmarkkina-asema ja epätyypilliset työsuhteet, vaikeudet yhdistää palkkatyö ja lastenhoito sekä erilaiset kannustinloukut muodostuvat ns. uusiksi sosiaalisiksi riskitekijöiksi. Selviytymiskeinoina työssäkäyvän köyhän arjessa näkyvät pääasiassa erilaiset säästämisen ja kulutuksen minimoimisen keinot, erilaisista (perus)hyödykkeistä tinkiminen sekä sosiaalisiin tukiverkkoihin tukeutuminen. Köyhyyteen liittyy monenlaisia tunteita, joista tämän tutkimuksen perusteella häpeä näyttäytyy merkittävämpänä. Sen ohella köyhyys koettelee henkisesti monin eri tavoin, koska kuukausittainen kulutus on äärimmäisen tarkoin harkittua eikä mihinkään ylimääräiseen ole varaa. Köyhyyteen liittyvät tunteet ovat monella tapaa myös ristiriitaiset; taloudellisesta ahdingosta huolimatta haaveillaan paremmasta tulevaisuudesta ja omassa tilanteessa nähdään myös valoisia puolia. Tutkimuskirjallisuudessa on viitattu köyhyystutkimuksen ja työn tutkimuksen perinteisiin ja esitelty yleisimmät määritelmät sekä köyhyyteen että työhön liittyen. Työtä on käsitelty pääasiassa joustavuuden ja epätyypillisten työsuhteiden näkökulmasta. Työssäkäyvien köyhyyteen liittyen päälähteinä on käytetty Merja Kauhasen ja Ilpo Airion tutkimuskirjallisuutta. Tutkimukseni nostaa esiin työssäkäyvien naisten kokemukset köyhyydestä ja täsmentää sitä, mitä aikaisempien tutkimusten ja tilastojen valossa ilmiöstä tiedetään. Tutkimukseni avulla tuotettu tieto työssäkäyvien köyhyydestä on tärkeää, koska se täydentää aiheeseen liittyvää tilastollista tutkimusta. Lisäksi se tuo esiin työssäkäyvien naisten kokemukset köyhyydestä, mitä ei sellaisenaan aiemmin Suomessa ole tutkittu.
-
(2020)Tässä tutkielmassa tarkastellaan työllisen syntyperän yhteyttä prekaariin työmarkkina-asemaan Suomessa. Prekaarilla työllä viitataan työnsosiologisessa keskustelussa epävarmuuteen, arvaamattomuuteen ja turvattomuuteen työssä, jossa on heikot luontaisedut ja lakisääteiset oikeudet. Uudenlaisen prekaarin työn syntyyn on vaikuttanut uusliberaaliksi globalisaatioksi kutsuttu työn ja talouden rakenteellisten muutosten kirjo, joka on johtanut työmarkkinoilla esimerkiksi kasvavaan vaatimukseen työntekijän joustavuudesta. Haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ihmiset saattavat olla työnantajan näkökulmasta houkuttelevia työntekijöitä prekaareihin töihin, joissa työntekijältä vaaditaan erityistä joustavuutta ja jotka mahdollistavat työvoiman helpomman kontrolloinnin. Ulkomailta uuteen maahan muuttaneet ihmiset ovat aiempien tutkimusten valossa tulomaan syntyperäiseen väestöön nähden yliedustettuina prekaareissa töissä. Siirtolaiset ajautuvat prekaareihin töihin esimerkiksi siksi, että he suostuvat tekemään töitä matalammalla palkalla ja huonommilla työehdoilla syntyperäiseen väestöön nähden. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, onko Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalaistaustainen väestö tilastojen valossa syntyperäistä suomalaistaustaista väestöä prekaarimmassa työmarkkina-asemassa. Tämän lisäksi tutkielmassa selvitetään, millaiset taustatekijät ovat yhteydessä prekaariin työmarkkina-asemaan ulkomaalaistaustaisen väestön keskuudessa. Tutkielma linkittyy yhtäältä osaksi keskustelua suomalaisten työmarkkinoiden prekarisaatiosta, ja toisaalta työnsosiologiseen keskusteluun ulkomailta muuttaneen väestön tekemästä prekaarista työstä. Aineistona tutkielmassa käytetään vuosina 2014–2015 kerättyä Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi - eli UTH-kyselytutkimuksen aineistoa, joka on tutkimuksen ulkomaalaistaustaisen väestön otannan kattavuuden ansiosta toistaiseksi laajin Suomessa tehty kyseistä väestöä käsittelevä kyselytutkimus. Prekaari työ on tässä tutkielmassa operationalisoitu siten, että työllinen on prekaarissa työmarkkina-asemassa, mikäli hänen kohdallaan täyttyy vähintään kolme viidestä eri työelämän prekaarisuutta kuvaavasta kriteeristä. Ensisijaisen selittävän muuttujan eli syntyperän yhteyttä prekaaria työmarkkina-asemaa mittaavaan vastemuuttujaan tarkastellaan logistisen regressioanalyysin avulla, ja syntyperän yhteyttä elaboroidaan regressiomallissa vakioimalla demografisia ja sosioekonomisia muuttujia. Syntyperäryhmien välisiä eroja tarkastelevan mallin lisäksi taustamuuttujien yhteyksiä prekaariin työmarkkina-asemaan tarkastellaan osa-aineistossa, joka sisältää pelkän työllisen ulkomaalaistaustaisen väestön. Analyysien tulosten perusteella syntyperä on selkeässä yhteydessä prekaariin työmarkkina-asemaan: Suomessa vakituisesti asuva työllinen ulkomaalaistaustainen väestö on syntyperäistä suomalaistaustaista väestöä prekaarimmassa työmarkkina-asemassa, kun työllisen väestön demografiset ja sosioekonomiset tekijät on vakioitu. Työllisen ulkomaalaistaustaisen väestön keskuudessa muita suhteellisesti prekaarimmassa työmarkkina-asemassa ovat tulosten perusteella 15–29-vuotiaat, korkeakoulutetut sekä palvelu- ja myyntityöntekijöinä työskentelevät työlliset. Tämän tutkielman tulosten perusteella ulkomaalaistaustaisen työllisen sukupuoli, asuinalue, maahanmuuton syy, kielitaito, maassaoloaika ja taustamaaryhmä eivät ole tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä työmarkkina-aseman prekaarisuuteen. Tulos syntyperän ja prekaarin työmarkkina-aseman välillä havaitusta yhteydestä on linjassa aiemman työnsosiologisen tutkimuskirjallisuuden kanssa. Jotkin analyysien tulokset eivät kuitenkaan vastaa aiemman kirjallisuuden perusteella asetettuja hypoteeseja, mikä herättää kysymyksiä esimerkiksi vastesummamuuttujan validiteetista ja mahdollisista työmarkkina-aseman prekaarisuuteen vaikuttavista latenteista tekijöistä, jotka saattavat selittää syntyperän ja vastemuuttujan välillä havaitun yhteyden.
-
(2020)Tässä sosiaalityön maisterintutkielmassa tarkastellaan sitä, näkyykö väitetty suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys myös yksilöiden työhön sitoutumisessa vertailemalla työssäkäyvien ja työttömien työhön sitoutumista Suomessa. Tarkemmin sanottuna, tutkielmassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: onko työssäkäyvien ja työttömien työhön sitoutumisessa eroja ja onko mahdollinen ero kasvanut vai supistunut vuoden 2005 ja vuoden 2015 välillä? Tutkielman teoreettiset lähtökohdat rakentuvat eriarvoisuutta ja työelämäntutkimusta koskevista tutkimuskeskusteluista. Tutkimuksen aineistona käytetään suomalaisia edustavia ISSP-kyselyaineistoja vuosilta 2005 ja 2015. Työhön sitoutumisella tutkielmassa tarkoitetaan sitä, missä määrin kyselyvastaajat haluavat osallistua palkkatyöhön yleensä, riippumatta siitä, onko se taloudellisesti välttämätöntä. Vuoden 2005 aineisto koostuu 731 työssäkäyvästä vastaajasta ja 69 työttömästä vastaajasta. Vuoden 2015 aineisto muodostuu 602 työssäkäyvästä vastaajasta ja 70 työttömästä vastaajasta. Tutkielmassa käytettäviä tilastollisia menetelmiä ovat kuvailevat analyysit, riippumattomien otosten t-testi sekä lineaarinen regressioanalyysi. Tulosten mukaan työssäkäyvien ja työttömien välillä ei ole erityisen suuria eroja työhön sitoutumisessa. Työssäkäyvillä on kuitenkin hieman vahvempi sitoutuminen työhön kuin työttömillä, vaikka tilastollisissa analyyseissä otetaan huomioon vastaajien sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilöiden määrä yhteensä heidän kotitalouksissaan. Aiemmissa, lähinnä muita maita kuin Suomea käsitelleissä tutkimuksissa työttömien on sen sijaan todettu yleensä osoittaneen ainakin yhtä vahvaa sitoutumista työhön kuin työssäkäyvien henkilöiden. Tässä mielessä Suomi vaikuttaa kiinnostavasti poikkeavan muista maista tämän tutkielman tulosten osalta. Ero työssäkäyvien ja työttömien työhön sitoutumisessa lisäksi kaventui vuosien 2005 ja 2015 välillä. Tämä on yllättävää eriarvoisuuden vahvistumista koskeviin tutkimuskeskusteluihin suhteutettuna.
Now showing items 1-3 of 3