| dc.date.accessioned |
2018-08-28T10:55:36Z |
|
| dc.date.available |
2018-08-28T10:55:36Z |
|
| dc.date.issued |
2018-08-28 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/123456789/20750 |
|
| dc.title |
Äänihäiriöiden vaikutukset elämään toimintakyvyn, osallistumismahdollisuuksien ja subjektiivisten kokemusten näkökulmasta |
fi |
| ethesis.faculty |
Lääketieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Medicine |
en |
| ethesis.faculty |
Medicinska fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/a4d5aaa2-b5aa-41a7-ba4c-e5e0df7a902d |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| dct.creator |
Soini, Heli |
|
| dct.issued |
2018 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Tavoitteet. Ääni on puhetta kannatteleva voima ja itseilmaisun väline. Siten äänen häiriöitymisellä voi olla laajat vaikutukset ihmisen elämään. Äänihäiriöiden subjektiivista kokemista on tutkittu laadullisin keinoin melko vähän. Kyseiset menetelmät mahdollistavat kuitenkin ilmiön syvällisen tarkastelun, jonka avulla voidaan laajentaa ymmärrystä äänihäiriöistä logopedisena häiriökenttänä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa äänihäiriöistä selvittämällä, miten äänihäiriöiden vaikutukset näkyvät jokapäiväisessä elämässä. Erityisesti tutkimuksessa tarkasteltiin toimintakykyä, osallistumismahdollisuuksia, selviytymiskäyttäytymistä ja äänihäiriöiden emotionaalista kokemista.
Menetelmät. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin perustuvana monitapaustutkimuksena. Haastateltavat henkilöt rekrytoitiin kesä- heinäkuussa 2016 HYKS:n Foniatrian poliklinikalta, jonka asiakkaita he olivat. Yhteensä seitsemän 44−64-vuotiasta henkilöä osallistui tutkimukseen: yksi mies ja kuusi naista. Heistä kutakin haastateltiin kerran. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja teoriasidonnaista sisällönanalyysia.
Tulokset ja johtopäätökset. Äänihäiriöillä oli selkeitä toimintakykyä ja osallistumismahdollisuuksia heikentäviä vaikutuksia. Haittaa aiheuttivat äänen fyysiset piirteet yhdessä tilanteellisten tekijöiden kanssa. Lisäksi osallistumiseen vaikuttivat sekä muiden ihmisten toiminta että haastateltavien oma suhtautuminen ääneen ja vaikeiksi koettuihin tilanteisiin. Äänihäiriöt edellyttivät sekä toiminnallista että emotionaalista sopeutumista muuttuneeseen ääneen. Äänihäiriöt koettiin kommunikointia, itseilmaisua, sosiaalista ja ammatillista elämää sekä vapaa-ajan toimintaa haittaavina, emotionaalisesti kuormittavina ja mielialaa laskevina. Lisäksi ääni oli yhteydessä haastateltavien kokemuksiin heistä itsestään. Kaiken kaikkiaan äänihäiriöt vaikuttavat elämään kokonaisvaltaisesti normaalielämää haitaten. Tämä tutkimus osoittaa, että äänihäiriöihin liitetyissä kokemuksissa esiintyy selkeitä samankaltaisuuksia, mutta kokemuksille annettu painoarvo vaihtelee yksilöllisistä arvotuseroista riippuen. Tutkimuksen kliininen hyöty on, että se korostaa äänihäiriöiden emotionaalisen käsittelyn tärkeyttä ja kannustaa huomioimaan sekä sen että käytetyt selviytymiskeinot äänihäiriökuntoutuksessa nykyistä paremmin. |
fi |
| dct.abstract |
Study aims. Human voice is the main element of speech and a tool of self-expression. Thus, a disordered voice may have a major impact on a person’s life. So far the research of subjective experiences of voice disorders carried out via qualitative methods has been scarce. Yet these methods enable an in-depth examination of the phenomenon that may expand our understanding of voice disorders as a field of logopedics. The aim of this study was to increase knowledge about voice disorders by examining how the effects of voice disorders may be seen in everyday life. The focus was in functioning, participation, coping strategies and emotional experiencing of voice disorders.
Methods. The study is a multi-case study based on semi-structured theme-interviews. The interviewees were recruited in June and July 2016 from the HYKS Phoniatric Outpatient Clinic, where they were treated. Altogether seven persons, aged from 44−64, took part in the study: one man and six women. Each person was interviewed once. The data analysis was done by using thematic analysis and theory-based content analysis.
Results and conclusions. Voice disorders had clear negative impact on functioning and participation. The hamper resulted from physical features of voice together with situational features. Participation was also affected by the action of communication partners and the interviewees’ own reactions towards their voice and difficult situations. Voice disorders required both functional and emotional adjusting to the changed voice. Experience was that voice disorders hindered communication, self-expression, social and professional life as well as free time activities. They were also emotionally straining and negatively impacted the mood. Voice was also related to interviewees’ thoughts about themselves. Altogether voice disorders affected life comprehensively restraining normal everyday life. This study shows that there are notable similarities in the voice disorder experiences, however the value given to these experiences depends on how individuals evaluate their effect. The clinical merit of this study is that it emphasizes the significance of processing the emotional aspects of voice disorders and it encourages to take those aspects, as well as the used coping strategies, into account more carefully than they are in current voice rehabilitation. |
en |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Launonen, Kaisa |
|
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.ethesis |
E-thesisID:aea4cb7c-0b1b-4d53-98d1-755acc49173d |
|
| ethesis.degreeprogram |
Logopedian koulutus |
fi |
| ethesis.degreeprogram |
Logopedics |
en |
| ethesis.degreeprogram |
Utbildning i logopedi |
sv |
| ethesis.degreeprogram.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/2d281795-6608-47ce-b87a-7fb06775731a |
|
| ethesis-internal.timestamp.reviewStep |
2018-06-05 10:47:31:577 |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-201808283037 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
| ethesis.discipline.med |
Logopedia
|
fi |
