Browsing by study line "Yleinen ja aikuiskasvatustiede"
Now showing items 21-40 of 179
-
(2021)Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa tapahtuvassa oppilaanohjauksessa tuotettuja erotekoja ja niiden vaikutuksia toiselle asteelle sijoittumiseen. Aihe liittyy laajempaan keskusteluun mahdollisuuksien tasa-arvosta, jonka toetuessa koulujärjestelmän olisi tarjottava jokaiselle yksilölle taustastaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua mihin tahansa yhteiskunnalliseen asemaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulun diskursseissa ja arjessa tuotetaan erontekoja, joiden perustella oppilaita jaetaan hierarkkisesti eriarvoisiin ryhmiin. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksessa tavoitteena oli koostaa aineistoksi valitsemani tutkimuskirjallisuuden keskeisiä tuloksia. Aineistoni muodostuu hakusanojen perusteella löytämistäni tutkimuksista ja hallinnollisista dokumenteista, joiden avulla pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Tarkemmat tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Millaisia yhteiskunnallisia erontekoja oppilaanohjaus tuottaa peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa? Sekä 2. Miten nämä eronteot vaikuttavat oppilaan sijoittumiseen toiselle asteelle? Totesin aineistoni perusteella, että ohjauksessa uudelleentuotettiin oppilaiden koulun kontekstissa rakentuneita erontekoja. Erityisesti maahanmuuttotaustaisuus, erityisen tuen tarve sekä oppilaan heikko sosioekonominen tausta muodostuivat ominaisuuksiksi, jotka tuotiin ohjauksen diskursseissa esiin. Näihin ryhmiin kuuluminen ennusti oppilaiden sijoittumista todennäköisemmin ammattikoulutuksen kuin lukiokoulutuksen piiriin sekä normaalia korkeampaa riskiä keskeyttää koulutus, vaihtaa koulutuspaikkaa tai pudota kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Lisäksi sukupuoli oli yksi ominaisuus, jonka perusteella toisen asteen valintoihin vaikuttavia erontekoja rakennettiin. Etenkin ammattikoulutuksessa eri alat olivat erittäin voimakkaasti sukupuolittuneita. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että nykyiset ohjauskäytännöt eivät toteuta kaikilta osin mahdollisuuksien tasa-arvoa parhaalla mahdollisella tavalla. Vähemmistöjen tai valmiiksi heikossa sosiaalisessa tai taloudellisessa asemassa olevien oppilaiden ohjaaminen alemman koulutustason reiteille voidaan nähdä epätasa-arvoa ja yhteiskunnallista kerrostuneisuutta uusintavana käytäntönä.
-
(2023)Työn imulla (eng. work engagement) tarkoitetaan suhteellisen pysyvää myönteistä motivationaalista ja emotionaalista hyvinvoinnin tilaa, jolloin työntekijällä on paljon energiaa ja myönteisiä tunteita työssä ja työtä kohtaan, jotka toimivat liikkeelle panevana voimana. Työn imun kokemiseen vaikuttavat merkittävästi työn voimavarat ja vaatimukset. Esihenkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa näihin. Kandidaatin tutkielmani tavoitteena on selvittää esihenkilöiden käsityksiä työn imusta. Lisäksi selvitetään, että mitä työn voimavara- ja vaatimustekijöitä esihenkilöt tunnistavat, ja kuinka he kokevat voivansa vaikuttaa näihin. Tutkimuksen tuottamia tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa johtamisen kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena henkilöstökonsultointialan organisaatiossa. Aineisto kerättiin haastatteluilla, mitkä toteutettiin videoyhteyden välityksellä kolmelle organisaation esihenkilölle. Aineiston analyysissä hyödynnettiin niin induktiivista kuin myös deduktiivista teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkittavien ilmaisuja verrattiin Hakasen sekä Bakkerin ja Demeroutin työn imuun liittyvään kirjallisuuteen, sillä aiempaa vastaavaa vertailukelpoista tutkimusta ei ollut tehty Suomessa. Tapaustutkimusorganisaation esihenkilöt käsittivät työn imun lähes teoriaa vastaavasti. Työn voimavara- ja vaatimustekijöitä tunnistettiin laajasti, ja niihin koettiin voitavan vaikuttaa. Esihenkilöt kokivat merkittävimmäksi työn vaatimuksiin vaikuttamisen, niin este- kuin myös haastevaatimuksiinkin. Kuitenkin myös työn voimavaroihin koettiin voitavan vaikuttaa. Tutkimus tarjoaa tietoa tapaustutkimuksen organisaatiolle johdon käsityksistä, kertoo mahdollisesta koulutustarpeesta sekä antaa pohjustusta jatkotutkimuksille. Esihenkilöiden käsityksillä työn imusta ja kokemuksista vaikutusmahdollisuuksiinsa työn voimavaroihin ja vaatimuksiin liittyen on ensi sijassa merkitystä organisaation työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta. Näiden käsitysten pohjalta rakentuu se, kuinka työhyvinvointia johdetaan organisaatiossa ja millaiseksi työntekijäkokemus rakentuu. Jokaisessa organisaatiossa onkin aiheellista tarkastella johdon käsityksiä niin työn imun kuin myös työhyvinvoinnin suhteen.
-
(2023)Tämän tutkielman tavoitteena on nivoa yhteen koronapandemian vuoksi etäopiskeluun siirtymisen negatiiviset sekä positiiviset vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin. Lisäksi tavoitteena on löytää ne asiat ja tekijät, mitkä vaikuttivat hyvinvointiin ja voimavaroihin etäopetuksessa. Kandidaatin tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa systemaattisesti haetuista artikkeleista pyrittiin muodostamaan kokonaisuus etäopetuksen mukana tuomista vaikutuksista opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin. Artikkeleiksi valikoitui kahdeksan kvantitatiivista tutkimusta, jotka kaikki koskettivat suomalaisia korkeakouluopiskelijoita. Tutkimuksissa oli myös muita maita, mutta ainoastaan Suomea koskettavaa dataa hyödynnettiin tähän katsaukseen. Aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta, joita oli Pro Quest University of Helsinki, EBSCOhost sekä Web of sciences. Haut tietokantoihin erosivat hiukan toisistaan, koska samat hakusanat eivät tuottaneet tuloksia kaikissa hakukannoissa. Aineiston analysoinnissa menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Osa opiskelijoista koki etäopetukseen siirtymisen kuormittavana, koska se toi mukanaan uusia haasteita ja ongelmia, eikä opiskelijoilla ollut tarvittavia taitoja kohdata uusi opiskelutapa, jolloin voimavarat koettiin riittämättömiksi. Opiskelijat kohtasivat vaikeuksia ajanhallinnassa, kommunikoinnissa opiskelijoiden sekä opettajien kanssa, keskittymisessä sekä opiskeluympäristön kasaan saamisen kanssa. Näiden nähtiin vaikuttavan opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin kielteisesti, lisäten esimerkiksi stressiä. Yhteisöllisyyden puutteella nähtiin olevan negatiivisia vaikutuksia. Yhteisöllisyyden tunne on yksi psykologisista perustarpeista, joiden tyydyttymisen nähdään edistävän sisäistä motivaatiota opintoja kohtaan, millä on vuorostaan positiivisia vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin. Osa opiskelijoista kuitenkin koki etäopetuksen toimivana ratkaisuna, sillä heidän opiskelunsa sujuivat, opintojen joustavuus oli palkitsevaa sekä aikaa säästyi, kun ei tarvinnut matkustaa kampukselle.
-
(2024)Etäopiskelun tarve on noussut merkittävästi koronapandemian aikana. Aiempien tutkimusten mukaan opiskelijat kokevat etäopiskelun haasteelliseksi muun muassa puutteellisen motivaation, vähentyneen sosiaalisuuden sekä teknisten haasteiden takia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden kokemuksia siitä, miten opiskelu on muuttunut etäopiskelun myötä. Tutkimuksessa pohditaan etäopiskelun haasteita ja mahdollisuuksia opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten kokemuksia etäopiskelusta kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineistoa haettiin Google Scholarista vuosien 2019-2022 ajalta. Tutkimukseen valikoitui 13 empiiristä tutkimusta, jotka käsittelivät opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta maailmanlaajuisesti. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla muodostettiin pääluokat: etäopiskelun haasteet ja etäopiskelun mahdollisuudet. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että etäopiskeluun liittyy monenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimuksen tulosten mukaan keskeisimpiä haasteita olivat tekniset haasteet, motivaatio-ongelmat, lisääntynyt tehtävien määrä ja sosiaalisuuden puute. Edellä mainitut haasteet heikensivät jokainen osaltaan psyykkistä terveyttä aiheuttaen stressiä, väsymystä, yksinäisyyttä, ahdistusta ja pelkotiloja. Toisaalta opiskelijat kokivat etäopiskelun tarjoavan myös joustavuutta sekä mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn ja oman ajan hallintaan. Itseohjautuvuuden merkitys korostui niin hyvänä puolena kuin myös heikkoutena niiden kesken, joilla itseohjautuvuuden taitoa ei luontaisesti ole. Jokainen opiskelija kokee etäopiskelun omalla tavallaan, joten on mahdotonta luoda yleispäteviä päätelmiä etäopiskelun haasteista ja mahdollisuuksista. Tutkimuksen tuloksia voidaan kuitenkin soveltaa esimerkiksi hybridiopiskelun suunnittelussa.
-
(2022)Työelämän muuttuessa etätyöstä on tullut usealle tietotyöntekijälle uusi työskentelymuoto. Yllättävä siirtyminen etätyöhön Covid-19 – aikakaudella on voinut vaikuttaa työnhyvinvointiin, etenkin työn imun kokemukseen. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää tietotyötekijöiden etätyön ja työn imun välistä yhteyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielma pyrkii vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: miten työn imu muuttuu etätyöympäristössä sekä mitkä tekijät vaikuttavat työn imuun etätyöympäristössä. Aikaisemmat tutkimukset työn imusta tavallisessa toimistoympäristössä ovat osoittaneet, että vahvaa työn imua kokeva henkilö on investointi, sillä hän on tuottava, aikaansaava ja tuo organisaatiolle työnteollaan lisäarvoa. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoon valikoitui yksitoista suomen- ja englanninkielistä artikkelia, jotka vastasivat kahteen etätyötä ja työn imua koskevaan tutkimuskysymykseen. Tutkimusaineisto kerättiin EBSCO-host tietokannasta sekä Google Scholarista rajaten aineisto vuosiin 2015–2022. Aineiston analyysissa käytettiin teemoittelua, jonka avulla kerätyt tutkimusartikkelit jaoteltiin kolmeen ryhmään riippuen siitä, vastasivatko ne ensimmäiseen, toiseen vai molempiin tutkimuskysymyksiin samanaikaisesti. Tutkielman tulokset osoittivat, että työn imun kokemus pysyi samana tai vahvistui entisestään, mikäli työn imun kokemus toimistoympäristössä oli ollut aikaisemmin korkealla tasolla. Työn imun kokemus oli laskevaa, mikäli työntekijä oli aiemmin työssään kokenut heikkoa työn imua, tai työtä haittasivat muut negatiiviset tekijät, kuten pandemiasta johtuva stressi. Työn imuun vaikuttivat yksilön sisäiset tekijät, esimerkiksi autonomian ja minäpystyvyyden tunne, mutta myös organisatoriset tekijät, kuten organisaation tarjoama tuki tai avoin viestintä. Työn imun vähenemiseen vaikutti riittämättömät digitaidot, pandemiasta johtuva stressi sekä puutteellinen etätyöympäristö.
-
(2022)Etätöiden tekeminen on yleistynyt valtavasti kahden viime vuosikymmenen aikana teknologian kehittymisen myötä. Tämän vuoksi tutkielmassa selvitetään, mikä on etätyön tekemisen yhteys työtyytyväisyyteen. Tutkielma keskittyy vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen, joiden avulla selvitetään, millä tavoin etätöiden tekeminen on yhteydessä työtyytyväisyyteen sekä vaikuttaako etätöiden määrä työtyytyväisyyteen. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoon valikoitui yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua, jonka avulla tutkimusartikkelit jaettiin kahteen pääryhmään tutkimuskysymysten mukaisesti. Ensimmäinen pääryhmä jakautui edelleen kolmeen eri alaryhmään ja toinen pääryhmä kahteen eri alaryhmään. Tutkielman tulosten mukaan etätyöntekijöiden työtyytyväisyys on korkeampaa kuin toimistolla työskentelevien työtyytyväisyys, mikä osoittaa etätyön ja työtyytyväisyyden yhteyden olevan positiivinen. Toisen tutkimuskysymyksen kohdalla havaittiin kuitenkin, että etätyöt ovat positiivisesti yhteydessä työtyytyväisyyteen vain tiettyyn pisteeseen asti, sillä etätyöpäivien noustessa tiettyyn määrään työtyytyväisyys kääntyykin laskuun. Osa tutkimuksista kuvaa tätä etätyön ja työtyytyväisyyden yhteyttä käännetyn U:n muotoiseksi. Tutkielman tulokset osoittivat, että organisaatioiden kannattaa antaa työntekijöille mahdollisuus tehdä etätöitä muutamana päivänä viikossa. On kuitenkin huomioitava, että tutkielman perusteella ihmiset kaipaavat myös kasvokkaisia tapaamisia, jonka takia siirtyminen pelkästään etätöihin ei ole työtyytyväisyyden näkökulmasta kannattavaa.
-
(2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda monipuolinen katsaus etnisen segregaation yhteydestä Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan eriytymiseen. Kokoan yhteen Suomen kontekstissa vielä melko vähäistä ja hajanaista tutkimustietoa etnisestä segregaatiosta ja sen vaikutuksista koulujen oppilaspohjan muotoutumiseen sekä lapsiperheiden muuttopäätöksiin ja kouluvalintoihin. Tutkimuskysymykseni on: Millä tavoin etninen segregaatio on yhteydessä peruskoulujen oppilaspohjan eriytymiseen? Etninen segregaatio ja sen yhteys peruskoulun oppilaspohjan eriytymiseen on ajankohtainen aihe, sillä etninen segregaatio ja sen yhteys koulumaailmaan ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä suomalaisessa mediassa. Kyseessä on tärkeä aihe tutkia, koska aihe koskettaa koko yhteiskuntaa ja sen ympärille kietoutuu myös kysymykset oppilaiden eriarvoistumisesta sekä mahdollisuuksien tasa-arvosta eli siitä onko oppilaiden taustalla väliä sen kanssa, miten he tulevat kouluttautumaan ja suoriutumaan opinnoistaan. Myös sosioekonominen tausta ja sen vaikutukset liittyvät vahvasti etniseen segregaatioon ja lapsiperheiden muuttopäätöksiin ja kouluvalintoihin, jonka takia käsittelen läheisesti myös sen yhteyttä oppilaspohjan eriytymiseen. Lasten samanarvoisesta kohtelusta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista koulutukseen liittyen tulee huolehtia, koska koulutus ja koulut ovat hyvin merkittävä sosialisaation väline. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jolle tyypillistä on luoda aiheesta yleiskuvaus tiivistämällä aiempaa tutkimusta. Valitsin aineistooni kolme julkaisua, joista yksi on väitöskirja ja kaksi tieteellistä artikkelia. Valitsin aineiston siten, että saan aiheestani mahdollisimman monipuolista materiaalia, joten valitsemillani julkaisuilla on kaikilla hieman eri painotus. Etnisellä segregaatiolla on Suomenkin kontekstissa alkanut olla yhä enemmän vaikutuksia koulujen oppilaspohjan eriytymiseen. Koulut ja asuinalueet ovat alkaneet jakautua aiempaa vahvemmin halutumpiin ja välteltyihin ja perheiden taustalla on väliä, saavatko he lapsensa hyvänä pidettyyn kouluun. Tehdyt muuttopäätökset ja kouluvalinnat, jotka eivät mukaile lähikouluperiaatetta, eriyttävät koulujen oppilaspohjaa ja kasvattavat koulujen välisiä eroja.
-
(2022)Mål. Barns tidiga språkutveckling är starkt beroende av den sociala miljön runt omkring barnet. Under den tidiga barndomen sker en stor del av barnets exponering för språk i anknytningsrelationen med barnets förälder. Tidigare forskning visar att kvaliteten på anknytningsrelationen är kopplad till förälderns förmåga att agera sensitivt gentemot barnet. Sensitivitet har också kopplats ihop med barns allmänna utveckling. Syftet med denna avhandling är att undersöka vilken betydelse föräldrars sensitiva respons och beteende har för barns tidiga språkutveckling. Föräldrasensitivitet (eng. parental sensitivity) innebär förälderns förmåga att uppfatta barnets olika beteendesignaler, tolka dem korrekt och reagera på signalerna på ett lämpligt sätt. Metoder. Studien utfördes i form av en litteraturöversikt med en strävan att ge en inblick i tidigare forskning och befintlig kunskap inom området. Materialet i analysen bestod av sju vetenskapliga artiklar publicerade på engelska mellan åren 2011-2021. Artiklarna hittades genom databaserna Helka Finna, Web of Science och EBSCO med hjälp av utvalda sökord. De analyserade artiklarna undersökte specifikt hur mödrars sensitiva beteende påverkar barns språkförmågor. Resultat och slutsatser. Utifrån de analyserade artiklarna visade studiens resultat att det förelåg ett starkt samband mellan mödrars sensitivitet och barns tidiga språkutveckling. Studiens resultat lyfte även vikten av olika interventioner, för att kunna främja föräldrars sensitivitet och i sin tur främja barns språkutveckling. Då föräldrar innehar förmågan att agera sensitivt har de även möjligheten att anpassa deras beteende i enlighet med barns utvecklingsnivå och sporra barnet till vidare språkinlärning.
-
(2022)Mål. Syftet med avhandlingen är att kritiskt granska hur samhälleliga faktorer påverkar studerandes välmående. Dessa samhälleliga faktorer är arbetsmarknaden samt opolitiska styrdokument som OECD. Avhandlingen utgår från Foucaults maktperspektiv ur vilket studerande styrs utifrån samhällets normer och krav på att bli en anställningsbar individ. I avhandlingen granskas de ständigt föränderliga kvalifikationskraven på att bli anställningsbar, och hur detta har en inverkan på studerandes utbrändhet. Studierelaterad utbrändhet består av emotionell utmattning, cyniskhet och otillräcklighet. I avhandlingen vinklas utbrändhet som något samhälleligt skapat där individuella faktorer inte ligger i centrum utan fokuset är istället på utomstående faktorer. Metoder. Avhandlingen utfördes som en integrerad, beskrivande litteraturöversikt. Denna metod gav möjligheten för en bred helhetsuppfattning av problemområdet och gav nya infallsvinklar. Det analyserade materialet består av 7 vetenskapliga studier. Resultat och slutsatser. Resultatet av analysen antyder att studerandes välmående påverkas av yttre faktorer vilket slutligen leder till utbrändhet. Studerande förväntas ha rätt kompetens i rätt plats och tid för att anses vara anställningsbara. Denna kompetens är också föränderlig, vilket betyder att kvalifikationskraven på arbetsmarknaden ändrar. På grund av de föränderliga kvalifikationskraven känner studenter cyniskhet mot sina studier då de inte garanterar en position på arbetsmarknaden. Förändringar i vad som anses vara rätt kompetens får studerande att känna otillräcklighet, då den kompetens de innehar inte motsvarar det som förväntas. Avhandlingen visar också att kraven förblir de samma trots förändringarna, vilket naturligt höjer arbetsmängden hos studerande resulterande i utmattning. Alla tre dimensioner av studierelaterad utbrändhet uppfylls då studerande försöker leva upp till normer som ställs av utomstående aktörer OECD och arbetsmarknadens krav.
-
(2022)Työelämän jatkuvien vaatimusten kasvun myötä tulee etsiä keinoja, jotka auttavat työntekijöitä motivoitumaan työnteossa ja yritystä pysymään kilpailukykyisenä. Osallistaminen on tapa, joka yhdistää työntekijöitä ja heidän tietotaitojansa yhteen, kun kehitellään yhdessä parempia toimintoja ja ympäristöjä töihin. Osallistamista on aikaisemmin tutkittu esimerkiksi työhyvinvoinnin, tunteiden ja yrityksen kannattavuuden kautta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät nousevat työntekijöiden kokemuksen mukaan merkittäviksi osallistamisessa sekä vaikuttaako osallistaminen heidän työmotivaatioonsa. Tutkimuskysymykset ovat 1) Mitkä tekijät koetaan merkittävinä osallistamisessa? ja 2) Miten osallistava muutostoiminta vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon? Tutkimusstrategiaksi valikoitui laadullinen tutkimus ja aineisto koostui neljästä haastattelusta, jotka toteutettiin puolistrukturoidun haastattelurungon avulla. Näin saatiin kohdeyrityksen työntekijöiden kokemuksia esille osallistavasta muutosprosessista. Aineisto analysoitiin sekä aineisto-, että teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla, muodostamalla samoista merkityksistä ylä- ja alaluokkia. Lisäksi tukena hyödynnettiin sisällön erittelyanalyysiä. Osallistamisen merkittäviä löydöksiä käsiteltiin luotujen yläluokkien kautta, jotka olivat avoin dialogi, yhteisöllisyys ja toiminta. Työmotivaation tuloksia avattiin mielekkyyden, yhteenkuuluvuuden ja kyvykkyyden luokkien, eli Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian kautta. Merkittävänä osallistamisessa koettiin työntekijöiden mielipiteiden kysyminen ja niistä kertominen, jotka herättivät uusia keskusteluja, sekä toivat ongelmakohtia esille. Lisäksi kaikkien osallistuminen sekä oman toiminnan miettiminen ja implementointi nähtiin merkittävinä osallistamisessa. Työmotivaatioon vaikuttivat muun muassa osallistamisen kautta tehdyt muutokset roolituksissa, työnkuvissa ja yhteishengessä. Osallistamista hyödyntämällä yritys voi luoda työntekijöille tilan ajatella, tulla kuulluksi, parantaa yhteisöllisyyttä, sekä nostaa esille ongelmakohtia ja luoda muutosta. Tulee kuitenkin muistaa, että jokaisen yksilölliset tarpeet ja kokemukset vaikuttavat osallistamisprosessissa.
-
(2024)Eläinavusteiset interventiot ovat viime vuosina keränneet huomiota enenevissä määrin niin mediassa kuin tutkimuksenkin piirissä. Suomessa eläinavusteisuutta ajetaan osaksi perus terveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa hoitoa jopa eduskunnan tasolla. Käsit teistön vakiintumattomuus ja epäjärjestelmällinen käyttö tuovat omat haasteensa tutkimuk sen tekemiselle, tiedon jakamiselle sekä esimerkiksi markkinoinnille niin kaupallisissa kuin ei-kaupallisissakin yhteyksissä. Myös interventioiden laaja ja moninainen skaala sekä sys temaattisuuden puute eläinavusteisen hoitotyön ammattilaisten kouluttamisessa pirstaloivat nuorta terveydenhuollon hoitomuotoa. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat he vosavusteiset interventiot. Tutkimuksen tavoitteena on jäsentää erilaisten hevosavusteisten interventioiden moniulotteisia vaikutuksia. Tutkimuskysymys on ”Millaisia yksilöön kohdistu via vaikutuksia tutkimusartikkeleissa on raportoitu saatavan hevosavusteisia interventioita hyödyntämällä?” Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui kymmenestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Kaikki tutkimusartikkelit olivat englanninkielisiä ja ne löytyivät joko Google Scholarin tai Helkan hakukoneiden kautta. Aineisto analysoitiin ai neistolähtöisen temaattisen analyysin periaattein. Tutkimuksen tulosten perusteella hevosavusteisilla interventioilla on laajat vaikutukset, ja ne kattavat monia elämän osa-alueita. Nämä vaikutukset oli kuitenkin mahdollista jaotella samojen teemojen alle, aineiston pohjalta muodostuneisiin luokkiin. Tutkimuksen perusteella hevosavusteisilla interventioilla saavutetaan emotionaalisia, sosiaalisia, kognitiivisia ja kehollisia sekä mielen hyvinvointiin ja identiteettiin ulottuvia vaikutuksia. Vaikutukset ulottuivat näihin kaikkiin teemoihin koehenkilöiden iästä ja taustasta riippumatta. Hyvinvointia edistäviä vaikutuksia havaittiin niin neurologisista, mielenterveydellisistä tai päihdehäiriöistä kärsivillä kuin vammautuneilla ja täysin terveilläkin osallistujilla. Hevosavusteisia interventioita voidaan siis pitää tehokkaina, monipuolisina ja adaptiivisina hoitomuotoina monenlaisille ihmisryhmille.
-
(2023)Organisaatioiden työntekijöillä on paljon tietoa, jota ei voi oppia lukemalla kirjoista. Tätä tietoa voidaan kutsua hiljaiseksi tiedoksi, joka pahimmassa tapauksessa saattaa jäädä tunnistamatta sekä sanoittamatta. Tällöin arvokasta tietotaitoa jää hyödyntämättä. Hiljaista tietoa voi osittain verrata perimätietoon: jos tietoa ei sanoiteta ja siirretä sukupolvelta toiselle, se jää vain haltijansa tietoon, eivätkä muut saa hyödynnettyä sitä. Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin kahdeksaa ProQuestin ERIC–tietokannasta sekä EBSCOsta valittua ja vertaisarvioitua englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu aikavälillä 2013–2023. Keskeisin kriteeri artikkelien valinnassa oli se, että ne liittyivät työelämään. Ala- tai aluekohtaisia rajoituksia artikkelien sisällön suhteen ei määritelty. Analyysin tavoitteena oli hahmottaa hiljaisen tiedon jakamiseen liittyviä tekijöitä työelämässä organisaatio- sekä yksilötasolla. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että organisaation kulttuuri ja ilmapiiri vaikuttivat työntekijöiden halukkuuteen sekä mahdollisuuksiin jakaa hiljaista tietoa toisillensa. Yksilötasolla hiljaisen tiedon jakamiseen vaikuttivat yksilöiden tunteet sekä tulokset ovat hyödyllisiä erityisesti työnantajille, sillä niiden pohjalta he voivat tarkastella organisaationsa käytänteitä ja miettiä, miten ne edistävät - tai rajoittavat –hiljaisen tiedon jakamista työntekijöiden keskuudessa. Oppimiseen ja tiedonjakoon kannustavat työpaikat tukevat hiljaisen tiedon jakamista, mikä lisää työntekijöiden ammattitaitoa, mutta tämä hyödyttää myös organisaatioita: hiljaista tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdytyksen suunnittelussa.
-
(2022)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hiljaisen tiedon liikkumisen tapoja tietotyöorganisaatioissa sekä tähän liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että hiljaisen tiedon liikkuminen on tietotyöorganisaatioiden toiminnan kannalta elintärkeää. Aihetta käsitteleviä suomenkielisiä tutkimuksia ei ole juuri lainkaan, eikä hiljaisen tiedon liikkumista koskevia tutkimuksia yhteen kokoavaa ajankohtaista suomenkielistä kirjallisuuskatsausta löydy. Siksi hiljaisen tiedon liikkumisen tapoja ja niihin vaikuttavia asioita on tärkeää koota yhteen ja kirjoittaa niistä suomeksi. Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Olen tuonut yhteen hakusanojen perusteella löytämieni 11 tutkimusartikkelin keskeisiä tuloksia sekä jaotellut tuloksia teemoihin ja luokkiin. Tutkimukset on toteutettu useissa eri maissa vuosien 2011 ja 2021 välillä. Aineisto on haettu kahdesta eri tietokannasta sekä Googlen Scholar-hakupalvelusta. Tutkimuskysymykseni olivat seuraavat: 1. Millä tavoin hiljainen tieto liikkuu tietotyöorganisaatioissa työntekijältä toiselle? ja 2. Mitkä asiat vaikuttavat tähän hiljaisen tiedon liikkumiseen? Aineiston analyysin ja teemoittelun perusteella voidaan todeta, että hiljainen tieto liikkui sekä virallisten että epävirallisten tapojen välityksellä. Virallisia tapoja olivat mentorointi, käytäntöyhteisöt, valmennus, tietovarastot, koulutukset, kokoukset ja työpajat. Epävirallisia tapoja olivat työn lomassa tapahtuvat keskustelut, kommunikointi, yhteistyö, kohtaamiset ja tarinankerronta. Jaottelin aineistostani löytämäni asiat, jotka vaikuttavat hiljaisen tiedon liikkumiseen organisaatiollisiin, sosiaalisiin ja yksilöllisiin tekijöihin. Organisaatiollisia tekijöitä olivat organisaatiokulttuuri, organisaation ilmapiiri, työympäristö, johto ja työjärjestelyt. Sosiaalisia tekijöitä puolestaan olivat työntekijöiden väliset ihmissuhteet ja luottamus. Yksilöllisiä tekijöitä olivat työntekijöiden persoonallisuuden piirteet, asenne, subjektiivinen normi, minäpystyvyys ja itsetarkkailu. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hiljainen tieto liikkuu tietotyöorganisaatioissa kommunikoinnin, vuorovaikutuksen ja yhteistyön kautta. Siihen vaikuttavat koko organisaation laajuiset asiat, siellä työskentelevien ihmisten väliset tekijät sekä jokaisen työntekijän yksilölliset tekijät. Voidaan myös todeta, että hiljainen tieto liikkuu tehokkaimmin organisaatiossa, jossa työntekijät tulevat toimeen keskenään ja jossa yleinen ilmapiiri on jakamiseen motivoiva, turvallinen ja luotettava.
-
(2024)Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat alati kasvava huolenaihe, ja aiheesta on paljon aiempaa tutkimusta. Kasvuikäisten mielenterveyden edistämiseen sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn panostaminen on tärkeää, ja aiemmat tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi kouluterveydenhoitajilla on tässä merkittävä rooli. Mielenterveyteen liittyvissä tutkimuksissa keskitytään usein lääketieteen ja sairauksien näkökulmaan. Positiivisen mielenterveyden ulottuvuuden näkökulmassa taas oirekeskeisyyden sijaan huomio kiinnittyy mielen hyvinvointiin. Keskiöön nousevat yksilön voimavarat, jotka edistävät ja ylläpitävät yksilön hyvinvointia sekä kasvattavat resilienssiä eli psyykkistä sopeutumiskykyä ja joustavuutta. Tutkielmassani selvitän tutkimuskirjallisuuden pohjalta, millaisia näkemyksiä sairaanhoitajaopiskelijoilla ja kasvuikäisten mielenterveyden parissa työskentelevillä terveydenhoitajilla on koskien heidän työnsä vaatimaa mielenterveysosaamista niin mielenterveyden edistämisen kuin myös ongelmien ennaltaehkäisyn saralla. Lisäksi pohdin, miten positiivisen mielenterveyden näkökulma näkyy tutkimuksen aineistossa suhteessa mielenterveystyöhön. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni muodostui kuudesta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Aineiston analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia siten, että etsin artikkeleista tutkimuskysymyksiini pohjautuvia teemoja, tein alleviivauksia ja muistiinpanoja, ja muodostin teemoista kokonaisuuksia johtopäätöksiksi. Tulosten perusteella on selvää, että mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat merkittävä osa hoitajien työtä, ja he kokevat mielenterveyden edistämisen sen tärkeänä osana. Parhaimmillaan hoitajat pystyvät tukemaan kasvuikäisten positiivisen mielenterveyden kehittymistä. Kirjallisuuskatsaukseni tutkimusaineiston vahva viesti on kuitenkin se, että resurssien puute on huolestuttava ongelma. Hoitajat kuvasivat tarvetta mielenterveyden edistämiseen varatun ajan lisäämiselle. Tulosten mukaan tarvetta olisi myös lisäkoulutukselle, sujuvammalle moniammatilliselle yhteistyölle sekä hoitajien työnohjauksen ja vertaiskeskustelujen lisäämiselle. Tulosten mukaan vastaamalla tuentarpeisiin voitaisiin vahvistaa hoitajien mielenterveysosaamista sekä vähentää heidän kuvaamiansa työhön liittyviä riittämättömyyden ja huolen tunteita.
-
(2023)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella jatkuvan oppimisen roolia teknologiateollisuuden yritysten tulevaisuudennäkymissä. Jatkuva oppiminen on ollut viime aikoina paljon esillä koulutuspolitiikan kentällä, Suomessa muun muassa Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen muodossa. Jatkuvan oppimisen strategia on nähty mahdollisena vastauksena digitalisaation aiheuttamiin työelämän muutoksiin sekä keinona nostaa valtion ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Keskityn tutkimaan digitalisaatiokehityksen kärjessä olevaa teknologiateollisuuden alaa ja sitä, miten merkittäväksi alan yrityksissä jatkuva oppiminen koetaan. Tutkimuskysymykseni ovat (1) uskovatko teknologiateollisuuden yritykset jatkuvan oppimisen merkityksen kasvavan liiketoiminnassaan, ja vaikuttavatko siihen yrityksen koko ja toimiala sekä (2) miten yritysten oletus jatkuvan oppimisen merkityksen kasvusta ilmenee sen lähitulevaisuuden rekrytointi- ja kehittämissuunnitelmissa. Toteutin tutkielmani kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa analysoin Teknologiateollisuus ry:n vuonna 2021 keräämää tutkimusaineistoa. Alkuperäisaineiston keruu toteutettiin kyselynä, jossa vastaajina olivat 313 Teknologiateollisuuden jäsenyrityksen edustajaa. Aineistoni koostui (1) kolmesta yritysten yleisiin tulevaisuudennäkymiin liittyvästä kysymyksestä, (2) kahdestatoista yleisten osaamisalueiden merkitystä koskevasta kysymyksestä sekä (3) kahdesta yritysten taustatietoja koskevasta kysymyksestä. Ristiintaulukoin muiden kysymysten tulokset jatkuvan oppimisen merkitystä liiketoiminnalle käsittelevän kysymyksen mukaan. Tutkimuksen tulosten mukaan neljä viidestä teknologiateollisuuden yrityksestä uskoi jatkuvan oppimisen merkityksen kasvavan liiketoiminnassaan lähitulevaisuudessa. Jatkuvan oppimisen merkityksen tunnistaminen ei ollut riippuvainen yrityksen koosta tai toimialasta. Uskomus jatkuvan oppimisen merkityksen kasvusta korreloi positiivisesti yrityksen henkilöstömäärän kasvun kanssa. Yhteyttä ei löytynyt jatkuvan oppimisen merkityksen tunnistamisen ja kansainvälisen osaamisen rekrytoinnin tai oppilaitosten kanssa toteutettavan kehittämistoiminnan välillä.
-
(2022)Tutkielmassani tarkastelen opettajien käsityksiä työhyvinvoinnista yhteisopettamisen kontekstissa. Yhteisopettamista on laajalti aikaisempaa tutkimusta ja monissa tutkimuksissa sivutaan opettajien käsityksiä tai kokemuksia yhteisopettamisesta. Halusin nostaa tarkastelun kohteeksi vähemmän tutkitun aiheen - opettajien käsitykset työhyvinvoinnista yhteisopettamisen yhteydessä- sillä luokanopettajan työ voi olla hyvin kuormittavaa. Ensimmäinen tutkimustehtäväni on selvittää, onko luokanopettajien käsitysten mukaan yhteisopettaminen yhteydessä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Toinen tutkimuskysymykseni on, mitkä elementit ja käytännöt lisäävät työssä jaksamista ja työhyvinvointia yhteisopettamisessa opettajien käsitysten mukaan. Tutkimukseni nojautuu laadulliseen sisällönanalyysiin. Keräsin tutkimusaineistoni haastattelemalla neljää luokanopettajaa, joilla oli monivuotista kokemusta yhteisopettamisesta. Toteutin puolistrukturoidut haastattelut keväällä 2022. Analysoin haastatteluista saamani kuullun materiaalin peilaamalla sitä Jari Hakasen teoretisointiin työhyvinvoinnista ja työn imusta.Halusin teoriapohjaisen analyysin lisäksi antaa mahdollisuuden teoriasta poikkeaville tulkinnoille aineiston analyysissa. Tutkimuksessani selvisi, että opettajat näkivät yhteisopettamisen lisäävän työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Työtehtävien sekä työn arjen jakaminen ja kollegiaalinen tuki nousivat haastatteluissa työssä jaksamista tukevina elementteinä yli muiden. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemman tutkimuksen kanssa. Opettajien mukaan yhteisopettajuutta voi tukea hyvällä johtamisella, työpaikkojen toimintakulttuurin kehittämisellä avoimen vuorovaikutuksen suuntaan, jossa olisi aikaa niin arvokeskustelulle kuin pedagogisellekin keskustelulle entistä enemmän, mikä ei välttämättä vaadi taloudellisia resursseja, vaan työn organisoinnin kehittämistä.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten eri koulutusasteilla tehtävää ihmiskaupan ennalta ehkäisevää opetusta on toteutettu kansainvälisesti, millaisia suosituksia koulutuksentarjoajille on sen perusteella annettu ja millaisia vaikutuksia toimilla on ollut. Tutkimuksessa tarkastellaan kasvatusta ja koulutusta primaarina ennaltaehkäisyn keinona. Primaarilla ennaltaehkäisyllä viitataan normaaliväestön parissa tehtävään interventioon, jonka tarkoitus on estää ongelmien esiintyminen vaikuttamalla yksilöön, ympäristöön tai molempiin. Ihmiskaupan yhteydessä tämä tarkoittaa positiivisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lopettaa yksilön vapauksiin kohdistuvien ihmisoikeusrikosten esiintyminen tulevaisuudessa. Aiempi tutkimus osoittaa, että tiedon ja tietoisuuden lisääminen ovat välttämättömiä ennaltaehkäisyn kannalta. Se, millaisia tuloksia ennaltaehkäisevällä kasvatuksella saavutetaan, näyttäisi kuitenkin riippuvan siitä, miten yksilöä suojaavia tekijöitä tuetaan ja vahvistetaan. Toteutin tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva siitä, mitä aiheesta oli tähän mennessä kansainvälisesti tutkittu. Tein aineistohaut kuudesta eri tietokannasta luomiini sisäänotto- ja poissulkukriteereihin perustuen. Systemaattisen haun perusteella lopulliseen aineistoon valikoitui kymmenen artikkelia, joista neljä oli empiirisiä ja kuusi teoreettisempia tutkimuksia. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että ihmiskauppaan liittyvää ennaltaehkäisevää opetusta oli lähinnä yhteiskuntaopin, kansainvälisen politiikan, musiikin ja yrittäjyysopintojen aloilla tai osana monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Opetus toteutettiin yleisimmin ryhmämuotoisena projektina sosiaalisen oikeudenmukaisuuden-, ihmisoikeus-, demokratia- tai globaalikasvatuksen viitekehyksissä. Kokemuksellinen oppiminen sekä systeemiseen ajatteluun perustuva kriittinen lukutaito todettiin toimiviksi menetelmiksi ihmiskaupasta opetettaessa. Tiedon ja tietoisuuden lisääntymisen lisäksi interventiot aiheuttivat muutosta opiskelijoiden toimijuudessa, mikä näkyi muun muassa kansalaisaktiivisuuden lisääntymisenä. Tuloksissa korostui opettajien ja koko kouluhenkilökunnan kouluttamisen tärkeys sekä tutkimuksen tarpeen lisääminen. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla voidaan lisätä oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksia toimia ja tehdä valintoja, jotka auttavat ihmiskaupan ehkäisemisessä. Opetusmenetelmät voivat olla samoja kaikilla koulutusasteilla, mutta tiedon tulee kohdata oppilaiden kehitysvaiheen kanssa ja aiheen haastavuus tulee ottaa huomioon opetettaessa. Tutkimuksen määrää aiheesta tulee edelleen lisätä.
-
(2024)Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli esitellä ihmisten välisen tunteiden säätelyn ilmiötä ja sen strategiatutkimusta työ-, koulutus- ja harrastuskonteksteissa. Tunnesäätelyn sosiaalinen puoli ei ole vielä saanut tutkimuksissa yhtä paljon jalansijaa kuin yksilön oma tunnesäätely. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin tuoda ilmi, millaisista näkökulmista käsin ihmisten välisten tunteiden säätelyn strategiatutkimusta on viime vuosina tehty. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia tuloksia näistä strategiatutkimuksista on saatu, jotta voitiin tutkia myös strategioiden yhdenmukaisen luokittelun mahdollisuutta. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi työelämän sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana, integroivana, kirjallisuuskatsauksena, ja aineistoon valittiin 10 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia vuosilta 2018–2023 Helka- ja EBSCO-tietokannoista. Aineisto analysoitiin laadullisesti käyttäen temaattista analyysiä. Analyysi tehtiin pääosin teorialähtöisesti; esimerkiksi aiemmin muotoiltu ihmisten välisten tunteiden säätelystrategioiden luokittelu toimi vertailukohtana aineiston strategioiden luokittelussa. Samanaikainen aineistolähtöinen analyysitapa auttoi kuitenkin nostamaan aineiston uudet löydökset esille tarkasteluun. Ihmisten välistä tunteiden säätelyä on tutkittu viime vuosina kahdesta näkökulmasta: mitä strategioita käytetään toisen tunteiden säätelyyn ja mitä vaikutuksia käytetyillä strategioilla on. Tutkimus paljasti tarpeen ihmisten välisen tunteiden säätelyn strategialuokittelun täydentämiselle, sillä säätelijän käyttäytymiseen liittyvät toimintatavat olisi syytä kategorisoida mukaan luokitteluun. Tulokset osoittivat säätelijän ja kohteen välisen ihmissuhteen laadun olevan edellytys onnistuneelle tunteiden säätelylle. Ihmisten välisellä tunteiden säätelyllä halutaan kohentaa positiivisia tunteita ja lujittaa sosiaalisia suhteita. Tutkimalla ihmisten välistä tunteiden säätelyä voidaan saada työkaluja työkyvyn edistämiseen vuorovaikutustaitojen kehittämisen kautta, mikä voi osaltaan auttaa haitallisen työstressin vähentämisessä.
-
(2023)Kandidaatintutkielma käsittelee itsensä johtamista ja sen ilmenemistä asiantuntija työssä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää miten esihenkilö toiminnallaan vaikuttaa asiantuntijan itsenä johtamiseen. Itsensä johtaminen on aiheena kiinnostava, koska yhteiskuntamme kehittyy koko ajan enemmän yksilökeskeiseen suuntaan ja näin ollen myös johtamisesta vastuu siirtyy yksilölle. Tutkimuskysymyksiä muodostui kaksi; ”Miten itsensä johtaminen ilmenee asiantuntijatyössä?” sekä ”Miten esihenkilö toiminnallaan vaikuttaa asiantuntijan itsensä johtamiseen?” Sekundaarisena aineistona tutkielmassa käytettiin Saara Heikkilän tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa ”FSD3425 - Kokemuksia itsensä johtamisesta asiantuntijatyössä 2020”, joka sisälsi seitsemäntoista vastausta. Aineisto oli kerätty kyselylomakkeiden avulla, ja vastaukset olivat noin 100-500 sanan avovastauksien muodossa. Heikkilän tutkimusaineistoista valikoitiin kahdeksan ammattiluokaltaan asiantuntijaa tarkasteltavaksi tähän tutkielmaan. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston perusteella asiantuntijaorganisaatiossa esihenkilöiltä toivotaan roolia, jonka pääasiallisena tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja tarjota työkaluja asiantuntijalle johtaa itseään sekä omaa työtä. Asiantuntijat tiedostavat miten itsensä johtaminen omassa työssään ilmenee ja analyysin avulla muodostettiin viisi eniten esille noussutta osa-aluetta: itsenäinen työskentely, ajanhallinta, tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen, työn ja sen määrän organisoiminen sekä motivaatio oppia ja kehittyä. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tärkeää olisi organisaatiossa tukea asiantuntijoita heidän itsensä johtamisessaan oikeanlaisen esihenkilötyön avulla.
-
(2021)Työelämän kehittyminen ja organisaatiorakenteiden muutokset ovat tuoneet perinteisten johtamisteorioiden rinnalle monia uusia näkökulmia. Yksi niistä on itsensä johtaminen, joka on luonut täysin uuden ulottuvuuden työelämän johtamiskulttuuriin. Työelämän muutosten mukana muuttuvat myös työhyvinvoinnin kehittämisen ja ylläpitämisen tarpeet. Itsensä johtamisen taitoja pidetään nykypäivän työelämässä merkityksellisinä, mutta sen vaikutuksia työhyvinvointiin ei juurikaan ole tutkittu. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella itsensä johtamisen käsitteen määritelmää, historiaa, kehitystä sekä ongelmakohtia kansainvälisen ja suomalaisen tutkimustiedon avulla ja antaa sitä kautta laaja kokonaiskuva itsensä johtamisen ilmiöstä. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä itsensä johtamisen ilmiöstä on aiempien tutkimusten perusteella löydettävissä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Mitä tarkoitetaan itsensä johtamisella ja 2) Minkälaisia vaikutuksia itsensä johtamisella on työhyvinvointiin? Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto koostui viidestätoista tutkimusartikkelista sekä kolmesta teoksesta. Aineistoon valikoituivat suomen- ja englanninkieliset alkuperäisjulkaisut, jotka parhaiten vastasivat tutkielman tutkimuskysymyksiin. Aineiston valintakriteereinä olivat lisäksi myös koko tekstin saatavuus, tarkoin harkitut hakusanat sekä vertaisarvioidut julkaisut. Tutkimustulokset osoittivat, että Itsensä johtaminen on itseensä vaikuttamisen prosessi, jonka avulla saavutetaan itseohjautuvuutta ja sisäistä motivaatiota, joita ihmiset tarvitsevat käyttäytyäkseen tai suoriutuakseen haluamallaan tavalla. Käsite syntyi 1980-luvulla ja sitä on jatkuvasti kehitetty, laajennettu sekä sovellettu työelämän eri osa-alueisiin. Suomessa itsensä johtamista on tutkittu verrattain vähän ja suomalaisen tutkimuksen lähestymistavat poikkesivat hieman kansainvälisestä tutkimuksesta. Tutkimusartikkelien perusteella itsensä johtamisella oli positiivinen vaikutus työtyytyväisyyteen, minäpystyvyyden käsitykseen, työn tuloksiin, terveydellisiin ja psykologisiin tekijöihin, innovatiivisuuteen, flow-tilan kokemiseen, luovuuteen, fyysiseen kuntoon sekä työn vaatimusten hallitsemiseen. Aiempaa tutkimustietoa löytyy vain vaikutuksista työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin mutta ei työhyvinvointiin kokonaisvaltaisesti, joten jatkotutkimukset aiheesta olisivat erittäin tarpeellisia.
Now showing items 21-40 of 179