Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Home Economics Teacher"

Sort by: Order: Results:

  • Koivunen, Katri (2022)
    Kasviproteiinien käyttöä on perusteltua lisätä ja toisaalta lihan käyttöä vähentää aiempien tutkimusten mukaan, mikäli ilmastoystävälliseen ruokavalioon halutaan siirtyä. Kasviproteiineilla on terveydelle hyödyllisiä ominaisuuksia ja pienempi ympäristöjalanjälki kuin lihalla. Ravitsemussuositukset ohjaavat runsaaseen kasvisten käyttöön ja vähäisempään lihan käyttöön kuin niiden kulutus on. Kasviproteiinien käyttöön siirtyminen on tullut ajankohtaiseksi monelle toimijalle, kun tavoitteena on tarjota ilmastoystävällistä ja ravitsemussuosituksiin perustuvaa ruokaa. Selvitän tutkielmassani, millaista lihan ja kasviproteiinien kulutus on sekä millaisia voimavaroja ja esteitä lisätä kasviproteiinien käyttöä proteiininlähteenä pääruoassa. Selvitän, millaisia rooleja kuluttajalla ja yhteiskunnallisilla toimijoilla on kasviproteiinien käytön lisäämisessä. Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen tehtävänä oli selvittää aineistohaun perusteella löytyneiden ajankohtaisten artikkeleiden ja kirjallisuuden avulla, millaisia mahdollisuuksia kuluttajalla ja yhteiskunnallisilla toimijoilla on kasviproteiineja sisältävän ruokavalion toteuttamiseen siirtymisessä. Analyysissa tiivistin artikkeleiden tuloksia. Erittelin kuluttajan ja yhteiskunnan toimijoiden näkökulmista voimavaroja ja esteitä siirryttäessä kohti laajempaa kasviproteiinien käyttöä. Tulosten perusteella kuluttajat ovat kiinnostuneita kasviproteiininlähteistä, mutta esteenä niiden valinnalle saattoi olla niiden vieraus, käytettävyys sekä aistittavat ominaisuudet. Kasviproteiininlähteisiin tottuminen, niiden uudet positiivissävytteiset merkitykset sekä tasa-arvoiseen kategoriaan sijoittuminen lihan rinnalla voivat tehdä kasviproteiineista houkuttelevampia. Toimijoiden voimavarana on, että ne pystyvät ohjaamaan kasviproteiineihin siirtymistä ja jakamaan tietoa sekä rakentamaan niille uusia merkityksiä.
  • Manninen, Emma (2022)
    Tiivistelmä Tavoitteet. Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena oli pyrkiä tarkastelemaan kuluttajien näkemyksiä ruokavalintojen taustalla ja niiden vaikutusta, edistäviä, että rajoittavia tekijöitä kasviproteiinien valinnassa. Tutkielmassa pyritään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittämään, miten kuluttajien näkemykset, muovaavat heidän ruokavalintojaan ja miten nämä näkemykset edistävät tai rajoittavat kasviproteiinien valintaa kuluttajatasolla. Aihetta on tutkittu aiemmin laajasti ja tällä hetkellä kysymykset ruoan ympäristövaikutuksista ja kuluttajien valinnoista ovat pinnalla poliittisissa keskusteluissa ja eri medioissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota ruokavalintoihinsa ja kasviproteiinien käyttö on yleistynyt viime vuosina. Toisaalta kuluttajat ovat myös epävarmoja vaikutusmahdollisuuksistaan ja esimerkiksi epävarmuus ja kasviproteiinien tuntemattomuus ruoanlaitossa ovat merkittäviä kasviproteiinien valintaa rajoittavia tekijöitä. Tutkielman tavoitteena on luoda aiempien tutkimusten pohjalta kokonaiskuvaa kasviproteiinien valintaan liittyvästä ilmiöstä linkittäen aihetta kotitaloustieteen tieteenalaan kuluttajakäyttäytymisen ja kuluttajan tekemien ruokavalintojen osalta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa ja lähdemateriaalina käytettiin tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleja. Tällaisessa katsauksessa tutkittavaa ilmiötä pystytään kuvaamaan melko laaja-alaisesti ja myös katsauksen tekemiseen käytettävät aineistot ovat usein melko laajoja kokonaisuuksia aiheesta. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on aineistolähtöinen tapa tehdä tutkimusta ja aineistona tutkimuksessa hyödynnettiin tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleja, siis jo olemassa olevaa tietoa. Etenemisvaiheet tutkielmaa tehdessä eivät olleet kronologisia, vaan tutkielmassa edettiin vaiheiden välillä syklisesti ja joustavasti. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista metasynteesiä, jossa rajattiin kiinnostava aihe ja laaja-alaisesti haetaan siihen liittyvää aineistoa. Näiden vaiheiden jälkeen tutkielman aineistojen valinnassa hyödynnettiin teemoittelua, jossa käytettyjen aineistojen oleelliset pääasiat kootaan yhteen eli analyysit ryhmitellään samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien pohjalta alaluokkiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman myötä voidaan todeta, että ostopäätösprosessin vaiheista informaation hankinta ja vaihtoehtojen arviointi olivat keskeisimmät vaiheet tämän tutkimuksen kannalta. Vaihtoehtojen arviointi ja kuluttajan omat näkemykset kulkevat käsi kädessä, sillä vaihtoehtoja arvioidaan omien ruokaan liittyvien näkemysten pohjalta. Kuluttajan näkemykset muovautuvat jatkuvasti kuluttajayksilön, perheen ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteissa. Tutkielman myötä tuli ilmi, että ruokavalintojen taustalla vaikuttavat useat erilaiset kuluttajan muodostamat näkemykset. Kuluttajakäytännöt lihan kulutuksen suhteen ovat viime vuosina muuttuneet, lihan kulutus on vähentynyt ja muutoksia tapahtuu edelleen. Kestäviä ruokavalintoja ohjaavat näkemykset kasviproteiinituotteiden terveellisyydestä sekä ekologisuudesta. Tutkielman tuloksista voidaan todeta, että kuluttajan arvostaessa ruoanvalinnassa ekologisia arvoja, näkyy se myös ostopäätöksessä. Ostopäätösprosessi on tällöin sitoutuneempi ja informaation hankintaan käytetään enemmän aikaa. Toisaalta tutkielmasta nousee esiin, että vaikka kestävän kulutuksen periaate on yleisesti hyväksytty, muutokset lihan kulutuksen vähentämisessä ovat hitaita. Kuluttajat kokevat, että lihansyönti on osa länsimaalaista kulttuuria ja lihaproteiinin vaihtaminen kasviproteiinituotteeseen voi tuntua vieraalta. Tällaisiin näkemyksiin voidaan liittää kuluttajan näkemykset tutun ja perinteisen ruoan arvostuksesta. Tärkeimpiä ruoanvalintaa ohjaavia näkemyksiä olivat rutiinit ja tuttuus, ruoan hinta sekä sen maku ja valmistamisen helppous. Kuluttaja toimii ruokakaupassa rutinoituneella tavalla, jolloin ajanpuute ja kiire voivat vaikuttaa siihen, ettei esimerkiksi ruoan ekologisuus ole merkittävässä roolissa ruoanvalinnassa.
  • Pirkola, Emilia (2022)
    Etnosentristinen kuluttaja suosii ostoksissaan omassa kotimaassaan tuotettuja elintarvikkeita. Kuluttajaetnosentristisiä valintoja perustelevat kotimaisen koettu ylivertaisuus, kotimaan talouden tukeminen ja ekologisuus. Kuluttajaetnosentrismi voi myös toiseuttaa mielikuvia vieraista kulttuureista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten kuluttajien tuontiruokaa koskevien ostopäätösten muodostumista etnosentrismin näkökulmasta: Mistä syistä kuluttajat joko ostavat tai jättävät ostamatta ulkomaisia ruokatuotteita? Tutkimus selvittää myös, millaiseen tietoon suomalaisten kuluttajien mielikuvat ulkomaisesta ruoasta perustuvat. Tutkimus pyrkii arvioimaan suomalaisten kuluttajien tuontiruokaa koskevien mielikuvien luotettavuutta sekä etnosentrismin vaikutuksia mielikuviin ulkomaisesta ruoasta. Tämän fenomenografisen tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui puolistrukturoiduilla haastatteluilla kuudelle työssäkäyvälle suomalaiselle kuluttajalle Pohjois-Pohjanmaan alueella. Haastateltaville esitettiin seitsemän erilaista ruokatuotekuvaa, joihin oli liitetty tuotteen ulkomainen alkuperämaa ja kysyttiin, ostaisiko tuotteen, jonka jälkeen tiedusteltiin syytä ostopäätökselle ja mihin tietoon perustelu nojasi. Haastatteluista saatu litteroitu aineisto käsiteltiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että suomalaiset kuluttajat jättävät ostamatta tuontiruokaa kuluttajaetnosentristisin perustein. Tuontiruokaa haastateltavat olivat valmiita ostamaan tietoisesti korvatakseen kotimaisen tuotteen puuttumisen tai ruokatuotteeseen liitetyn maun autenttisuuden takia. Tuontituotteen alkuperämaata koskevat mielikuvat eivät vaikuttaneet pääasiallisesti ostopäätöksiin. Kuluttajan omaa terveyttä suojeleva ja voimavaroja säästävä sekä kotimaataan taloudellisesti tukeva etnosentristinen ajattelu nousi tuloksista vahvimmin esiin. Vinouttavaa etnosentrismiä oli havaittavissa eniten tiedonpuutteen takia. Haastateltavien tietolähteinä tuontiruokaa koskien toimivat omilla kokemuksilla saatu tieto, läheisiltä saatu informaatio, kansallisella tasolla jaetut mielikuvat ja hiljainen viranomaistieto. Suomalaisilla kuluttajilla olevan ulkomaalaista ruokaa koskevan tiedon voidaan tutkimuksen perusteella todeta olevan enimmäkseen subjektiiviseen ja luotettavuudeltaan hataraan tietoon pohjautuvaa. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa perustella tarvetta suomalaisten kuluttajien kriittisen medialukutaidon ja itsenäisen tiedonhaun kehittämiseksi peruskoulussa.
  • Oksanen, Iiro (2024)
    Kuluttajakasvatus on monitahoinen käsite, jolla tarkoitetaan taloustaitojen opettamiseen liittyvää toimintaa peruskoulussa. Kuluttajakasvatusta opetetaan useassa eri oppiaineessa, mutta ainoas- taan kotitalousoppiaineessa sille on annettu omat sisältö- ja tavoitealueet. Kuluttajakasvatus on muuttunut merkittävästi 2000-luvulla globalisoitumisen ja digitalisoitumisen vuoksi. Tämän tutkiel- man tarkoituksena on selvittää, miten kuluttajakasvatus on muuttunut vuosien 2004 ja 2014 Perus- opetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS) osalta kotitalousoppiaineessa. Kuluttamisen muodot ovat muuttuneet valtavasti viimeisen 15 vuoden aikana, jonka vuoksi myös kuluttajakasva- tuksessa on jouduttu varautumaan näihin muutoksiin. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tarkempana tutkimusmenetelmänä oli teoria- ohjaava sisällönanalyysi. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, ilmeneekö POPS:n tasolla muutoksia kuluttajakasvatukseen liittyvissä asioissa kotitalousoppiaineen osalta. Tutkielmassa syvennyttiin kuluttajakasvatukseen kotitalousoppiaineessa neljän kuluttajakasvatukseen liittyvän pääkäsitteen avulla, jotka olivat: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Tämän tutkielman perusteella kuluttajakasvatus on muuttunut Perusopetuksen opetussuunnitel- man perusteissa vuosien 2004 ja 2014 välillä paljon. Kuluttajakasvatukseen liittyvien käsitteiden lukumäärissä on valtava ero. Kotitalousoppiaineessa kuluttajakasvatus on muuttunut myös sisällöl- tään lokaalista globaaliin. Vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kulutta- jakasvatus on ollut paljon yksilökeskeisempää. Vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kotitalousoppiaineessa kuluttajakasvatus näyttäytyy paljon kokonaisvaltaisempana ja sen sisällöt ovat laajempia sekä kuluttajakasvatuksen tavoitteet on kuvattu selkeämmin. Kuluttaja- kasvatus on jokaiselle oppilaalle koko loppuelämään vaikuttava taito, minkä vuoksi kuluttajakasva- tusta tulisi lisätä niin kotitalousoppiaineessa, kuin myös yleisesti Perusopetuksen opetussuunnitel- man perusteissa.
  • Vinni, Nina (2022)
    Kotitalouksien ylivelkaantuminen, maksuhäiriömerkinnät ja taloudelliset taidot ovat olleet näkyvästi esillä viime vuosien uutisoinnissa. Voimassa olevan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan kuluttaja- ja talousosaaminen on yksi kotitalousopetuksen keskeisistä sisältöalueista. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida kotitalouden oppimateriaaleja ja tarkastella millaisia kuluttajuuden teemoja niissä nostetaan esiin sekä pohtia kuinka ne vastaavat perusopetuksen opetussuunnitelman kuluttajakasvatuksen tavoitteisiin. Oppikirjat ovat edelleen käytetyimpiä oppimateriaaleja peruskoulussa, jonka vuoksi niiden tutkiminen on tärkeää. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistoksi valittiin kolme kotitalouden oppikirjaa ja niiden mahdolliset verkkomateriaalit. Oppikirjat valittiin aineistoksi sen perusteella, että ne olivat voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisia ja suunnattu käytettäväksi koko yläkoulun ajan. Tutkielmassa aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla peilaten tutkimusaineistoa teoreettiseen viitekehykseen. Tutkielman aineistona käytetyt oppikirjat olivat laajuudeltaan noin 320-sivuisia. Jokaisen oppikirjan erillinen kuluttajuusosio oli keskimäärin 18 sivun mittainen. Kuluttajuuden teemoja nostettiin esiin myös muissa oppikirjan luvuissa. Vaikka analysoidut oppimateriaalit olivat voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisia ja ne käsittelivät monipuolisesti kuluttajuutta, ei niiden sisältö vastannut kattavasti kaikkiin opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja niistä löytyi vanhentunutta tietoa. Tämä johtui todennäköisesti painetun oppikirjan julkaisuvuodesta. Verkko-oppimateriaalit täydensivät painettuja materiaaleja, ollen myös monikäyttöisempiä ja ajantasaisempia, jonka vuoksi niille on tarvetta. Vaikka tarjolla olevat oppimateriaalit vastaisivat voimassa olevan opetussuunnitelman tavoitteisiin, saattaa toteutus jäädä ohueksi ja tavoite tasa-arvoistavasta kuluttajakasvatuksesta ei toteudu.
  • Ventin, Kreetta (2021)
    Nykypäivänä mediassa keskustellaan parisuhteiden ja perheiden raha-asioista. Lehtiartikkelit, podcastit ja blogit ehdottavat, miten pariskunnat voisivat jakaa taloudelliset resurssinsa keskenään ”reilusti”, sekä miten lapsille tulisi opettaa taloustietoja ja -taitoja. Parisuhteen tai perheen perustaminen ovat elämänkulun siirtymävaiheita, jolloin taloudellinen tilanne muuttuu ja talouden hallinta sekä yhteisten resurssien jakaminen korostuu. Tutkielmassa tarkastellaan rahankäyttöä ja tulojen jakamista lapsiperheissä erilaisiin käyttökohteisiin. Lisäksi tarkastellaan lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta kulutuspäätöksissä. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa viitekehys rakentuu kansainväliseen tutkimusperinteeseen perheen rahankäytöstä sekä viimeaikaisiin kotimaisiin tutkimuksiin. Kirjallisuuteen perehtymällä sekä tietoa yhdistelemällä ja tulkitsemalla tieto jäsentyi kolmeen käsittelylukuun. Ensimmäinen käsittelyluku taustoittaa ja esittelee perheiden rahankäyttöä yleisesti. Varsinaiset tutkimuskysymyksiin vastaavat luvut käsittelevät resurssien jakautumista ja hallintaa lapsiperheissä sekä lasten ja vanhempien vuorovaikutusta. Lapsiperheissä kaikki eivät jaa lähtökohtaisesti samaa elintasoa ja hyvinvointia. Rahojen hallintaan vaikuttavat käytettävissä olevat tulot, niiden alkuperä sekä lasten lukumäärä ja lasten ikä. Rahojen jakautuminen ja käyttö on perheissä sukupuolittunutta. Miehet vastaavat rahallisesti merkittävistä hankinnoista ja naiset päivittäistavaroista. Myös lapset osallistuvat perheessä kuluttamiseen. Lasten ja vanhempien välisellä vuorovaikutuksen laadulla on merkitystä, millaisia kulutusasenteita ja talouden hallinnan taitoja lapset omaksuvat.
  • Mäntylä, Helena (2023)
    Lastensuojelun tehtävänä on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Ruoka ja ravitsemus voidaan nähdä merkittävänä osana hyvinvointia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä, miten työntekijät ajattelevat lastenkodin ruokakasvatuksesta ja siellä näkyvistä haasteista. Haasteet tulevat näkyväksi, kun vaikeista taustoista tulevat nuoret tulevat uuteen ympäristöön. Vaikka lastensuojelulaitosten arkea on tutkittu hyvin vähän, aiempi tutkimus on osoittanut lastenkodissa tapahtuvien ruokailutilanteiden olevan merkittävä osa siellä kasvavien nuorten arkea. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea yksityisessä lastensuojelulaitoksessa työskentelevää sosionomia, jotka olivat tehneet lastenkotityötä 3–5 vuotta. Haastattelussa käsiteltiin kysymyksiä liittyen lastenkodin ruokailutilanteisiin, nuorten syömiseen liittyviin haasteisiin sekä työntekijöiden rooliin ruokakasvattajina. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen tutkimustulokset analysoitiin. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä menetelmällä. Tutkimustulokset osoittivat, että ruokakasvatuksella voidaan hoitaa, kasvattaa ja luoda osallisuutta. Haastatteluissa nousi esiin ruokakasvatukseen liittyviä haasteita, jotka liittyvät nuoren kokemaan ahdistukseen, työntekijöiden puutteelliseen koulutukseen, työntekijöiden epäjohdonmukaisuuteen sekä erilaisiin haastaviin toimintatapoihin. Tämän tutkielman tuottama tieto oli ruokakasvatuksen kentällä uudenlaista, ja siitä tehdyt havainnot osoittavat, että sosionomit hyötyisivät ruokakasvatuksen teemoihin liittyvästä koulutuksesta. Lastenkodin ruokakasvatuksen kannalta voisi olla hyödyllistä luoda lastenkotiin yhteinen ruokakasvatussuunnitelma, sillä se voisi tuoda yhtenäisyyttä työntekijöiden erilaisiin näkemyksiin, yhtenäistää toimintatapoja ja sillä tavoin tukea myös nuoren ruokasuhdetta ja hyvinvointia.
  • Airaksinen, Veera (2024)
    Tavoitteet. Ruokasuhteen pedagogisessa viitekehyksessä nostetaan esiin ruokakasvattajan oman ruokasuhteen merkitys ruokakasvatustoiminnassa. Aiheeseen liittyy kuitenkin vielä vähän tutkimusta. Sen sijaan katsomusaineiden ja liikunnan tutkimuksessa on havaittu opettajan kokemusten ja käsitysten vaikuttavan opetukseen. Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata kotitalousopettajien kokemuksia ruokasuhteensa ja kotitalousopetuksessa tapahtuvan ruokakasvatuksen välisistä suhteista. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistona toimivat kotitalousopettajien kirjoittamat kirjoitelmat. Kirjoitelmien pohjana toimivat kolme ruokasuhdetta ja ruokakasvatusta käsittelevää tehtävää. Aineiston keräämiseen hyödynnettiin Kotitalouspedagogiopiskelijat ry:n sosiaalisen median kanavia sekä suoraan kohdennettuja sähköpostiviestejä. Lopullinen kerätty aineisto (n=4) analysoitiin sekä teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin ruokasuhteen pedagogista viitekehystä hyödyntäen että aineistolähtöisen sisäl-lönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kotitalousopettajien ruokasuhteita kuvattiin kuuden näkökulman kautta, joihin liittyi ruokasuhteen pedagogisen viitekehyksen näkökulmat. Ruokasuhteiden ja ruokakasvatuksen välille löydettiin kahdenlaisia yhteyksiä: oman ruokasuhteen mukainen toiminta sekä ruokasuhteen vastainen toiminta. Näiden lisäksi opettajat kuvasivat sekä oman ruokasuhteen ulottuvuuksien esittämistä että piilottamista ruokakasvatustoiminnassa. Kotita-lousopettajan ruokasuhteen vaikutusta ruokakasvatukseen tulisi tutkia enemmän, jotta se osattaisiin huomioida niin opetustyössä kuin tulevien kotitalousopettajien koulutuksessa. Ruokasuhteen pedagogista viitekehystä voisi hyödyntää opettajien pedagogisena työvälineenä yhä laajemmin.
  • Airaksinen, Veera (2024)
    Tavoitteet. Ruokasuhteen pedagogisessa viitekehyksessä nostetaan esiin ruokakasvattajan oman ruokasuhteen merkitys ruokakasvatustoiminnassa. Aiheeseen liittyy kuitenkin vielä vähän tutkimusta. Sen sijaan katsomusaineiden ja liikunnan tutkimuksessa on havaittu opettajan kokemusten ja käsitysten vaikuttavan opetukseen. Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata kotitalousopettajien kokemuksia ruokasuhteensa ja kotitalousopetuksessa tapahtuvan ruokakasvatuksen välisistä suhteista. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistona toimivat kotita-lousopettajien kirjoittamat kirjoitelmat. Kirjoitelmien pohjana toimivat kolme ruokasuhdetta ja ruokakasvatusta käsittelevää tehtävää. Aineiston keräämiseen hyödynnettiin Kotitalouspedagogiopiskelijat ry:n sosiaalisen median kanavia sekä suoraan kohdennettuja sähköpostiviestejä. Lopullinen kerätty aineisto (n=4) analysoitiin sekä teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin ruokasuhteen pedagogista viitekehystä hyödyntäen että aineistolähtöisen sisäl-lönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kotitalousopettajien ruokasuhteita kuvattiin kuuden näkökulman kautta, joihin liittyi ruokasuhteen pedagogisen viitekehyksen näkökulmat. Ruokasuhteiden ja ruokakasvatuksen välille löydettiin kahdenlaisia yhteyksiä: oman ruokasuhteen mukainen toiminta sekä ruokasuhteen vastainen toiminta. Näiden lisäksi opettajat kuvasivat sekä oman ruokasuhteen ulottuvuuksien esittämistä että piilottamista ruokakasvatustoiminnassa. Kotita-lousopettajan ruokasuhteen vaikutusta ruokakasvatukseen tulisi tutkia enemmän, jotta se osattaisiin huomioida niin opetustyössä kuin tulevien kotitalousopettajien koulutuksessa. Ruokasuhteen pedagogista viitekehystä voisi hyödyntää opettajien pedagogisena työvälineenä yhä laajemmin.
  • Jylhälehto, Sini (2021)
    Tutkielma tarkastelee sateenkaarilapsiperheiden toimeentuloa tilanteissa, joissa rahat eivät riitä tarpeellisen elintason tyydyttämiseen. Tutkimuksessa kartoitetaan perheiden tarpeita, joiden tyydyttäminen on heille tärkeää heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Perheiden kokemuksista nousevia tarpeita elämänlaadun näkökulmasta. Tutkimuksen konteksti on sosio-taloudellinen, joten tarkastelu keskittyy siihen, mitä vaikutuksia kuluttamisella ja sen rajallisuudella on tutkittavien kokemuksiin suhteessa muihin ihmisiin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuluttamisella ja näin ollen kulutusmahdollisuuksien rajallisuudella on vaikutusta jo lapsuusiässä henkilön sosiaaliseen asemaan ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen vertaistensa joukossa. Köyhyys näyttää vaikuttavan myös lapsen itsenäistymiseen ja itsenäisen ajattelun kehittymiseen. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusaineistona on Monimuotoiset perheet -verkoston luoman ja keräämän Mihin rahat riittävät? -kysely. Kyselyyn vastasi yhteensä 528 henkilöä, heistä 43 ilmoitti perhemuodokseen sateenkaariperheen, eli joku perheen aikuisista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Aineisto koostui neljän avoimen kysymyksen vastauksista, joita oli yhteensä 90 kappaletta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Vastaukset pelkistettiin, jonka jälkeen ne luokiteltiin niin, että ne vastasivat kysymyksiin ”Mikä vaikuttaa kotitalouden taloudelliseen tilanteeseen?” ja ”Mihin kotitalouden rahat eivät riitä?”. Viimeisessä vaiheessa aineistosta etsittiin esiin nousevia tarpeita. Tutkimus osoittaa, että perheiden perustarpeet tulivat tyydytetyksi olemassa olevilla varoilla, tuloilla ja tukikeinoilla. Perustarpeiden tyydyttäminen ei kuitenkaan näytä riittävän tarpeellisen ja yhteiskunnassa normaalina pidetyn elintason saavuttamiseen. Perheenjäsenten kehitykselliset ja kokemukselliset tarpeet jäävät usein toteutumatta, mikä aiheuttaa yhteiskunnassa ulkopuoliseksi jäämisen tunteen. Tämä on signaali siitä, että pelkästään perustarpeiden tyydyttäminen ei ole riittävää, jotta pienituloiset perheet voisivat tuntea olevansa yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä.
  • Stolt, Miira (2022)
    Kasvisruokavalion mukainen syöminen nähdään yhtenä ylikulutus- ja ilmastokriisien eskaloitumista hillitsevänä ratkaisuna. Tämän tutkielman tavoitteena onkin tarkastella kasvissyönnin luonnetta ilmiönä sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kasvissyöjien kasvisruokavaliosta poikkeamiseen. Kasvissyönnin taustoja sekä siihen liittyviä elementtejä tarkastellaan tässä tutkimuksessa muun muassa historian kautta sekä ruoanvalinnan ja ruokatajun käsitteiden avulla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa aiempaa tutkimustietoa kasvissyönnin, ruoanvalinnan ja ruokatajun aihepiireistä koostaen. Tutkimuksen tarkempana kohteena ovat 16–29-vuotiaat vapaaehtoisesti kasvisruokavaliota noudattavat kasvissyöjät, joiden kasvisruokavaliosta poikkeamiseen vaikuttavia taustatekijöitä kartoitettiin aiemmista tutkimuksista. Tämän tutkielman mukaan kasvissyönti on yksinkertaista ruokavaliota monitahoisempi ilmiö, johon kuuluvat keskeisenä osana sen toteuttamiselle raamit antavat yksilö, kulttuuri, yhteiskunta, sosiaaliset suhteet kuin luontokin. Nuoret kasvisruokavaliostaan poikenneet kasvissyöjät olivat nimenneet erilaisia taustatekijöitä toiminnalleen, joista enemmistö liittyi sosiaalisiin tekijöihin. Ruoanvalintaa ohjaavat niin ruokailuseura, perinteet, tunteet kuin erinäiset arvotkin. Ruokapulmien ratkaisuun keskeisesti liittyvä ruokataju-käsite voisi toimia ongelmanratkaisukeinona liittyen kasvissyöjien ruokavaliostaan poikkeamisen taustalla vaikuttavien prosessien hahmottamisessa ja näin ollen niiden tietoisessa muovaamisessa. Jatkotutkimusta kasvissyönnistä voisi tehdä kotitaloustieteessä esimerkiksi tuottamalla haastatteluilla tietoa kasvissyöntiin ja -ruokaan liittyvien ongelmien ratkomisen ja tulosten eroista yksilön ruokatajun ja jaetun ruokatajun prosessien välillä.
  • Raatevaara, Anu (2022)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on saada lisää tietoa perheen vuorovaikutuksen dynamiikasta ja etenkin vuorovaikutuksen merkityksestä lasten kasvatuksessa ja arjessa. Tutkielman avulla pyritään saamaan käsitystä perheen vuorovaikutuksesta arjen erilaisissa tilanteissa. Tutkielmassa tarkastellaan arjen rakentumisen lisäksi arkea lapsen näkökulmasta, ja tutkielma keskittyy kotona tapahtuviin vuorovaikutustilanteisiin. Tutkielmaan on haluttu tuoda lapsinäkökulmaa, koska vanhempien valta-asema ja autoritäärisyys luo haasteita perhetutkimuksen kentällä. Lisäksi tutkielma on rajattu niin, että tutkielmasta on jätetty pois erilaiset viestintäteknologian välineet tutkielman laajuuden vuoksi. Tutkielma on toteutettu laadullisin menetelmin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa analysointimenetelmänä on käytetty kuvailevaa synteesiä. Aineisto on kerätty Google Scholaria, Helkaa ja Heldaa käyttäen hakusanoilla: vuorovaikutus, perhe, arki, koti ja kasvatus. Aineistoa on rajattu myös vuosilukuina 2002–2022. Yksi tutkimus on julkaistu vuonna 1999. Tutkimus on otettu mukaan tutkielmaan, koska se on kotitaloustieteellinen tutkimus, jolla on keskeinen rooli tutkimusongelman kannalta. Vuorovaikutuksella on valtava rooli lasten kasvatuksessa. Voidaan sanoa, että kodin toiminta ja teot tapahtuvat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen läsnäolo on hyvä ymmärtää lasten kasvatuksessa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että erilaiset ideologiset määritelmät vuorovaikutuksellisesta kasvatuksesta eivät välttämättä kerro todellisuutta kotona tapahtuvasta vuorovaikutuksesta. Perhesuhteisiin liittyy paljon tunteita, jotka rakentavat positiivista alustaa välittävälle ja rakastavalle vuorovaikutukselle. Tunneilmastoon kuuluu myös vastoinkäymiset ja erimielisyydet. Rakentavalla keskustelulla vastoinkäymiset kehittävät lasten taitoa perustella omia ajatuksiaan ja asettua myös toisen ihmisen asemaan hankalassakin tilanteessa. Vuorovaikutuksella on tärkeä merkitys lapsen kasvatuksessa, johon osallistuu koko perhe arjen eri tilanteissa – niin iloissa kuin suruissa.
  • Vaateri, Irja (2022)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaiseksi alkoholinkäyttöään vähentäneet tai sen kokonaan pois jättäneet kokevat oman, lähipiirinsä sekä yhteisen hyvinvoinnin. Jaottelu yksilöön, kotitalouteen ja yhteiseen perustuu arjen hallinnan laadulliseen sisältöön, ja erityisesti toiminnan päämäärän ulottuvuuteen ja sen tasoihin. Kokeilevan alkoholiton elämäntyyli on ilmiönä tuore, ja sitä on tutkittu toistaiseksi vähän. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmäksi valittiin teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimusaineistona oli neljä noin puolen tunnin jaksoa Darravapaana -podcastin julkaistuista jaksoista. Tutkimusaineisto kuunneltiin kahteen otteeseen, ja toisella kuuntelukerralla tutkimuskysymyksen kannalta olennaiseksi tulkitut puheenvuorot litteroitiin kiinnittämättä huomiota täytesanoihin, äänenpainoihin ja muihin kuin sisällöllisiin ominaisuuksiin. Litteraatit luokiteltiin teoriaohjaavasti aineistosta nostettuihin yksilön hyvinvoinnin päämäärän alaluokkiin sekä yhteen kotitalouden hyvinvoinnin päämäärän alaluokkaan, jonka jälkeen tutkimusaineisto analysoitiin ja tutkimustulosten pohjalta tehtiin pohdinta teoriaohjaavasti. Tutkimusaineiston perusteella havainnot alkoholittomasta elämästä keskittyvät yksilön hyvinvoinnin päämäärään. Tulos ei ole yllättävä huomioiden kokeilevan alkoholittomuuden yhteys niin kutsuttuun wellness-ilmiöön. Kaikki tutkimusaineistossa esiintyvät keskustelijat olivat luopuneet alokoholista kokonaan, jolloin tutkimustulokset voisivat olla poikkeavat alkoholinkäyttöä vähentäneiden, mutta ei kokonaan lopettaneiden keskuudessa. Tutkielman toistaminen toisenlaisella tutkimusaineistolla, kuten haastattelulla, voisi kuitenkin tuoda esiin myös muunlaisia tuloksia. Laajempien yleistysten tekemiseksi lisätutkimus aiheesta ja sen yhteydestä arjen hallinnan toiminnan päämäärään laadullisena ulottuvuutena on perusteltua.
  • Manninen, Annika (2022)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkielman tavoitteena on koota yhteen aiempien tutkimusten tuloksia nuorten kuluttajakäyttäytymisestä, kuluttajaidentiteetistä sekä heidän taloudellisesta itsenäistymisestänsä. Tarkoituksena on pohtia kuluttajakasvatuksen merkitystä nuorten omaan kuluttajakäyttäytymiseen kotitaloustieteen näkökulmasta arjen hallinnassa taloudellisten ongelmien ehkäisemiseksi. Nuorten heikko talousosaaminen voi johtaa kauaskantoisiin nuorten taloutta rasittaviin taloudellisiin ongelmiin. Tästä syystä tavoitteena on tutkia, miten nuorten kuluttajien taloudellisen itsenäistymisen haasteet näyttäytyvät nuoren arjen hallinnassa. Tässä tutkielmassa taloudellisella muutoksella tarkoitetaan nuorten kokemaa merkittävää muutosta tuloihin ja tulojen laatuun sekä taloudellisella itsenäistymisellä omien talousasioiden vastuunkantamisena autonomisesti. Tutkielmassa perehdyttiin aiheeseen keskeisesti liittyvään tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimusmenetelmänä käytetiin kirjallisuuskatsausta. Menetelmän valinnassa kiinnitettiin huomiota aineistojen rooliin suhteessa tutkimuskysymykseen. Aineistoa haettiin elektronisista tieteellisistä tietokannoista painettujen tutkimusten lisäksi. Tärkein kriteeri lähdeaineistojen valinnassa oli aineistojen sopivuus tutkielmaan ja sen aiheeseen. Aineistojen sopivuutta haettiin tutkielman avainsanoja käyttäen. Toisena kriteerinä oli aineistojen ajankohtaisuus. Taloudellinen muutos voi vaikuttaa monella tapaa nuoren arjen hallintaan. Onnistumisilla arjessa nuoren itsetunto ja itsekyvykkyyden tunne kasvaa, mikä vahvistaa tunnetta arjen hallinnasta. Talousosaaminen on yksi merkittävimmistä arjen hallinnan osa-alueista. Nuoren kokemalla taloudellisella muutoksella voi olla negatiivinen suhde nuoren arjen hallintaan. Vaikka nuori olisi täysin itsenäinen, ei nuori välttämättä ymmärrä talousasioista pintaa syvemmälle. Tämä saattaa näyttäytyä impulsiivisena kuluttajakäytöksenä nuorella. Taloudellista hyvinvointia voidaan mitata nuoren oman mielipiteen avulla, miten hyvin nuori omasta mielestään suoriutuu taloudellisista tehtävistä. Omien talousasioiden hoitamisen kokemuksen lisäksi hyvinvoinnin saavuttamiseksi on tarvittavaa olla toimeentuleva sekä tehdä oikeita valintoja.
  • Erola, Milla (2021)
    Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten nuoret salibandypelaajat käsittävät terveellisen ruoan ja miten heidän mielestään terveellisyys näkyy ruoanvalinnassa. Nuorten ruoanvalintaan vaikuttavat useat tekijät, eikä terveellisyys ole aiempien tutkimusten mukaan näistä tärkein. Perheen, koulun ja vapaa-ajan harrastusten rooli lasten ja nuorten ruokakäsitysten muodostumisessa on keskeinen. Nuorten urheilijoiden kohdalla väestötason ravitsemussuositukset tukevat terveellisen ruokavalion koostamista. Tutkimus toteutettiin laadullisten tutkimusmenetelmien keinoin. Tutkimusaineisto koostui kahdesta ryhmähaastattelusta, jotka toteutettiin etäyhteyksin. Haastattelin yhteensä seitsemää 14–15-vuotiasta salibandypelaajaa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja aineistosta löytyneitä alkuperäisilmaisuja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysi noudatti kolmevaiheista prosessia, johon kuuluivat aineiston redusointi, klusterointi ja abstrahointi. Lopuksi löytämiini luokkiin liitettiin teoreettisia kytkentöjä ja aikaisempaa tutkimusta. Ensimmäistä tutkimuskysymystä kuvasivat kaksi luokkaa: mielikuvat ja luokittelu. Haastatellut nuoret toivat esille erilaisia käsityksiä terveellisestä ruoasta. Nuoret näkivät eroja eri ruokien välillä ja luokittelivat niitä terveelliseen ja epäterveelliseen. Toista tutkimuskysymystä kuvasivat terveellisyyden näkymistä ohjaavat tekijät: koti ja perhe, salibandyharrastus, koulu ja ystäväpiiri. Kotona tehtyä ruokaa pidettiin terveellisenä ja koulussa terveellisyys nousi esille monipuolisen ruoan osalta. Terveellisyys vaikutti ruoanvalintaan erityisesti nuorten harjoitus- ja pelipäivinä, jolloin ruokailun ajoittamista ja ruoan sisältöä pohdittiin enemmän. Ystävien kanssa nuoret eivät usein ajatelleet terveellisyyttä ja söivät kodin ulkopuolella pikaruokapaikoissa. Terveellinen syöminen on tavoiteltavaa toimintaa, minkä ajatteluun ja toteutumiseen vaikuttavat eri tilanteet arjessa. Tutkimuksen tulokset tuovat tietoa salibandypelaajien terveellisen ruoan käsityksistä ja ruoanvalinnasta, mitkä ovat tärkeitä lasten ja nuorten ruokakasvatuksen kehittämisen alueella. Jatkotutkimuskohteena voitaisiin tarkastella ruokakasvatuksen roolia nuorten urheilijoiden arjessa ja selvittää, millä tavoin nuorten arkeen liittyvät toimintaympäristöt, kuten urheiluharrastus, lisäävät nuorten ymmärrystä terveellisestä ruoasta ja ruoanvalinnasta.
  • Kareinen, Sanna (2024)
    Kotitalouksien kulutusta on tutkittu tavallisesti kotitalouden yhteisenä yksikkönä. Kotitalouksien sisäisen rahankäytön tutkimus on etenkin Suomessa ollut vähäistä. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten pariskunnat ja kahden aikuisen lapsiperheet hoitavat raha-asioitaan. Lisäksi tarkastellaan raha-asioiden hoitamista hyvinvoinnin näkökulmasta keskittymällä yhteisten raha-asioiden hoitamiseen liittyvään tyytyväisyyteen ja rahaan liittyviin riitoihin. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa 2023 sähköisellä kyselylomakkeella sosiaalisen median palvelun, Facebookin Miesten ja naisten K18 -ryhmästä. Kyselyyn vastasi 114 osallistujaa, joista tarkastelun kohteeksi valikoitui 105 vastausta. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysillä sekä määrällisesti taulukoimalla. Tutkimustulokset osoittavat, että yhteisiä raha-asioita hoidetaan moninaisilla tavoilla. Raha-asioiden hoitamisen tavat olivat luokiteltavissa Pahlin (1989) mallin mukaisesti yhteisesti hallinnoituun, osittain yhteisesti hallinnoituun sekä itsenäisesti hallinnoituun rahanjaon malliin. Rahanjaon hallintatavasta riippumatta kommunikaatio ja isoista hankinnoista päättäminen yhdessä puolison kanssa koettiin tärkeänä. Raha-asioiden hoitamiseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä ja tyytyväisyyttä edisti hyvä kommunikaatio puolison kanssa. Yleisimmät syyt rahasta riitelyyn olivat rahan riittävyys sekä rahankäyttö. Rahankäytössä riitoja aiheuttivat erilaiset rahankäyttötavat sekä pakollisten kulujen hoitaminen. Tulokset pääasiassa vahvistavat aiempia tutkimustuloksia rahanjakoon sekä rahariitoihin liittyen sekä syventävät tietoa eri rahan hallinnointitavoista. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä kotitalouksien sisäinen rahanhallinta vaikuttaa parisuhteiden ja perheiden hyvinvointiin. Erityisesti raha-asioiden hoitamiseen ja hyvinvointiin keskittyvää jatkotutkimusta tarvitaan, esimerkiksi yhteisten raha-asioiden tyytyväisyyttä lisäävistä tekijöistä sekä kotitalouksien sisäisistä elintasoeroista.
  • Lallo, Maija (2022)
    Utilizing teaching videos in primary school home economics
  • Tillander, Tessy (2021)
    Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata yhdeksäsluokkalaisten kokemuksia kotitalousopetuksen käytännön toimintataitotavoitteiden toteutumisesta. Kotitalousopetuksen tavoitteita ja niiden toteutumista on aiemmin tutkittu sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti vain vähän. Lisäksi tutkimus on keskittynyt lähinnä vain opettajien näkökulmaan. Tämä tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullisia menetelmiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2021. Tutkimuksen aineisto koostui viidestä yhdeksäsluokkalaisen yksilöhaastattelusta. Haastattelut litteroitiin ja litteroitu aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus perustuu teoreettisesti kotitalousopetukseen, sen tavoitteisiin sekä kokemuksen käsitteeseen. Kotitalousopetusta määrittää opetussuunnitelma, joka sisältää sekä oppiainekohtaisia tavoitteita että muitakin tavoitteita. Käytännön toimintataitotavoitteet ovat yksi kotitalousopetuksen erityistavoitekategoria, jota opetetaan oppilaille kolmen sisältöalueen kautta. Käytännön toimintataidoiksi luokitellaan esimerkiksi taitoa tehdä käsillä sekä taitoa toimia turvallisesti. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään tavoitteiden toteutumista oppilaiden kokemusten pohjalta. Kokemusta luonnehditaan ajalliseksi prosessiksi, joka sisältää sekä yksilön että hänen ympäristönsä. Siihen vaikuttaa useat eri tekijät, kuten esimerkiksi muisti. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kotitalousopetuksen käytännön toimintataitotavoitteet toteutuvat oppilaiden kokemusten mukaan lähes kokonaisuudessaan opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilaat tunnistavat tavoitteiden mukaista toimintaa jokaisen tavoitealueen kohdalla, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuloksista voidaan kuitenkin huomata, että tavoitteiden sisällöt eivät välttämättä toteudu kaikilla oppilailla samalla tavalla. Oppilaiden kokemukset sisältävät esimerkkejä pääosin vain kotitalousopetuksen ensimmäisestä sisältöalueesta: ruokaosaamisesta ja ruokakulttuurista. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppilaiden kokemuksia tavoitteiden toteutumisesta ja tavoitteisuudesta olisi hyvä tutkia myös laajemmin muissa ympäristöissä, esimerkiksi eri kaupungeissa tai sitä, miten asia ilmenee kotona. Jatkotutkimuksilla voidaan saada lisää tärkeää tietoa siitä, millä tavoin tavoitteiden mukainen opetus toteutuu. Jo aiemmin on todettu, että kotitalousopetuksella on yhteiskunnallinen vaikutus ja siksi onkin tärkeää saada lisää ajankohtaista tietoa ilmiöstä, jotta opetusta voitaisiin toteuttaa entistä paremmin.
  • Mäkelä, Joona (2023)
    Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää huippupesäpalloilijoiden ravitsemustietämyksen nykytilaa ja verrata sitä aiemmin tutkittujen CrossFit-urheilijoiden tietämykseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet ravitsemuksen olevan keskeinen tekijä urheilijoiden suorituskyvyssä ja hyvinvoinnissa. Ravitsemustietämys voi vaikuttaa ruokavalintoihin ja ravitsemukseen. On tärkeää ymmärtää, miten eri lajien urheilijat suhtautuvat ravitsemukseen ja millä tasolla heidän ravitsemustietämyksensä on. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena käyttäen kyselylomaketta, jota oli aiemmin käytetty CrossFit-urheilijoiden ravitsemustietämyksen selvittämiseen. Tutkimusjoukkona toimi mies- ja naispesäpalloilijat, jotka pelasivat pesäpallon pääsarjassa Superpesiksessä kesällä 2023. Tutkimukseen osallistui yhteensä 79 henkilöä ja aineiston analyysi suoritettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmassa. Vastausten jakaumia ja eroja sukupuolten välillä tarkasteltiin prosentuaalisesti ja kategorioittain, ja pesäpalloilijoiden ja aiemmin tutkittujen CrossFit-urheilijoiden vastauksia vertailtiin toisiinsa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pesäpalloilijat vastasivat oikein keskimäärin 79,3 % kysymyksistä, ylittäen 75 %:n kynnyksen, jonka on aiemmin määritelty osoittavan. ravitsemustietämyksen olevan riittävällä tasolla. Sukupuolten välinen vertailu osoitti naisten suoriutuvan paremmin kaikissa kategorioissa. Vertailtaessa pesäpalloilijoiden ja aiemmin tutkittujen CrossFit-urheilijoiden ravitsemustietämystä, pesäpalloilijoiden tietämyksen keskimääräinen taso (79,3 %) ei aivan yltänyt CrossFit-urheilijoiden tasolle (84,3 %). Ravitsemustietämyksen osa-alueissa havaittiin myös eroja urheilijaryhmien välillä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää kehittäessä urheilijoiden ja valmentajien ravitsemuskoulutusta, edistäessä siten urheilijoiden suorituskykyä ja hyvinvointia
  • Ruutuoksa, Maria (2022)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tarkastellaan perheaterioinnin yhteyttä lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Yhdessä syöminen on ollut tärkeä osa yhdessä elämistä, mutta perheaterioinnin on havaittu vähentyneen. Suomalaisten lapsiperheille suunnattujen ruokasuositusten (2019) mukaan perheen yhdessä syöminen edistää ruokailun terveellisyyttä. Lasten ja nuorten ruokailutottumuksista ollaan kuitenkin huolestuneita, sillä tutkimusten mukaan ne eivät useinkaan vastaa ravitsemussuosituksia. Esimerkiksi kasviksia, hedelmiä sekä marjoja lapset ja nuoret syövät ravitsemussuosituksiin nähden liian vähän, kun taas sokerin, suolan ja punaisen lihan kulutus on ravitsemussuosituksiin nähden runsasta. Suositusten mukaisella ruokavaliolla nähdään olevan vahva yhteys hyvinvointiin ja terveyteen sekä lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. Tavoitteena tässä tutkielmassa onkin selvittää, mitä vaikutuksia perheaterioinnilla on havaittu olevan lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin ja millä tavoin perheaterioinnilla voidaan edistää lasten ja nuorten ravitsemussuositusten mukaisia ruokailutottumuksia. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa hyödynnettiin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmahakua sekä Google Scholar hakupalvelua. Kirjallisuuden valinnassa ei käytetty täsmällisiä seulontamenetelmiä, mikä on tyypillistä kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle. Aineiston haussa hyödynnettiin avainsanoja sekä niiden yhdistelmiä. Aineistoista koostettiin taulukko, johon tutkielmassa käytettävien aineistojen perustiedot, kuten julkaisuvuosi ja päätulokset koottiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkielmassa mukana olevien tutkimusten perusteella perheateriointi näyttäisi edistävän lasten ja nuorten ravitsemussuositusten mukaisia ruokailutottumuksia. Säännöllisesti perheen kanssa aterioivat lapset ja nuoret söivät enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä kuluttivat vähemmän pikaruokaa, makeisia ja virvoitusjuomia, kuin ne, jotka eivät aterioineet säännöllisesti perheensä kanssa. Tämän lisäksi säännöllisellä perheaterioinnilla havaittiin olevan syömishäiriöiltä suojaava vaikutus. Säännöllisen perheaterioinnin voidaan siis nähdä olevan tärkeä tekijä lasten ja nuorten terveellisten ruokailutottumusten näkökulmasta sekä siten myös lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tästä syystä olisikin tärkeää, että perheissä pyrittäisiin järjestämään aikaa yhteiselle aterialle.