Browsing by study line "Varhaiskasvatuksen opettaja"
Now showing items 41-60 of 697
-
(2023)Tässä autoetnografiassa tarkasteltiin tunnekasvatuksen opetusta varhaiskasvatuksessa opettajan pedagogisen ajattelun kautta. Tarkoituksena tutkielmassa oli saada tietoa, kuinka opettajan pedagoginen ajattelu kehittyy pienryhmätoimintaa suunnitellessa, havainnoidessa toimintaa sekä toimintaa arvioidessa. Menetelmänä tässä tutkimuksessa toimii autoetnografia, jolloin tuotin itse tutkimuksessa käy-tettävän aineiston. Autoetnografinen aineistoni koostui päiväkirjamerkinnöistä, jotka pitivät si-sällään toimintasuunnitelmat, toiminnalle asetetut tavoitteet sekä reflektointia omasta opetuk-sesta ja toiminnan toimivuudesta. Toteutin tunnekasvatusta pitämällä pienryhmätoimintaa ker-ran viikossa neljän kuukauden ajan. Aineisto kerättiin 2021 syyslukukaudella toimiessani työ-suhteessa varhaiskasvatuksen opettajana 0–2-vuotiaiden ryhmässä. Aineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysi menetelmää. Analyysissä keskityttiin päiväkirja-merkintöjen kohtiin, joista nousi esiin pedagogisen ajattelun kehitys. Aineistostani ilmeni pedagogisen ajattelun kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät. Pedagoginen ajattelu rakentui kolmen teoreettisen käsitteen ympärille, jotka ohjasivat sen kehitystä. Tutkimuksessa havaitsin ulkoisten tekijöiden, opetustyylini sekä lapsilähtöisyyden muokkaavan omaa opetuskäsitystäni ja pedagogista ajatteluani. Jatkotutkimusta olisi mahdollista tehdä esimerkiksi syventymällä pelkästään teoreettisiin käsitteisiin, kuten opettajan opetustyyliin. Myös opetustyyliin vaikuttavia tekijöitä voisi tutkia. Jos tutkimusta olisi jatkettu pidempään, olisi myös aineisto ollut laajempi. Tällöin olisi voitu tarkastella pedagogisen ajattelun kehitystä ajallisesti laajemmin ja saatu tarkempi kuvaus sen kehityksestä.
-
(2023)Tutkielmani tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajan työlle asetettuja velvoitteita ja niiden vaikutusta riittämättömyyden tunteen kokemiseen. Tavoitteena oli myös selvittää mitkä yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa riittämättömyyden tunteiden yleisempään kokemiseen. Riittämättömyyden tunteen vaikutukset tulevan varhaiskasvatuksen opettajan työhön ja tunteeseen suhtautuminen olivat myös keskeisessä osassa tutkielmaa. Tutkielmani menetelmänä oli autoetnografinen tutkimus, jossa aineistona olivat omat kokemukseni, tietoisuus itsestä ja itsereflektointi. Kiinnostukseni henkilöstön näkökulmaan pohjautui aikaisempaan koulutukseeni ja työkokemukseeni henkilöstöhallinnon tehtävistä. Aihe tuntui myös itselleni läheiseltä, koska olen itsekin kokenut tulevaan työhöni liittyen riittämättömyyden tunteita. Halusin käsitellä riittämättömyyden tunteita tarkemmin, jotta töissä pystyisin kohtaamaan ne paremmin ja tunnistamaan niiden vaikutukset. Tutkielmani tuloksissa varhaiskasvatuksen opettajan työhön keskeisesti liittyviksi velvoitteiksi rajattiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) pohjalta oppimisen alueet, lapsen tuen tarpeet, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen. Autoetnografisten kuvausten pohjalta riittämättömyyttä oli koettu osittain kaikissa edellä mainituissa osa-alueissa paitsi toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Riittämättömyyden tunteiden yleisempään kokemiseen liittyviä yksilöllisiä tekijöitä käsiteltiin tunnelukkojen, itsetuntemuksen, minäkuvan, itseluottamuksen sekä itseen ja muihin asennoitumiseen pohjautuen. Autoetnografisissa kuvauksissa tunnistettiin osittain oma mahdollinen vaativuuden tunnelukko, johon on hyvä kiinnittää huomiota. Muiden yksilöllisten tekijöiden yhteyttä riittämättömyyden kokemuksiin ei omissa kuvauksissa tunnistettu. Teoriaan pohjautuvien tulkintojen ja autoetnografisten kuvausten pohjalta riittämättömyyden tunne voi vaikuttaa negatiivisesti tulevan varhaiskasvatuksen opettajan työssä jaksamiseen, töiden vuorovaikutussuhteisiin ja työn tekemiseen. Riittämättömyyden tunteesta ei kuitenkaan pidä päästä eroon vaan pyrkiä kohtaamaan tunteet hyväksyvästi. Tunteiden hyväksymisen apuna voisi toimia itsemyötätunto ja vahvuuksien huomioiminen riittämättömyyden tunteiden vastapainoksi.
-
(2021)Delaktighet är barnets grundläggande rättighet och personalens ansvar är att se till att barnets rättigheter förverkligas i småbarnspedagogiken. Syftet med denna studie är att ta reda på hur lärare arbetar med barns delaktighet i verksamheten samt synliggöra eventuella utmaningar som framkommer i arbetet med barns delaktighet. Enligt tidigare undersökningar finns det förbättringar gällande barns delaktighet i den småbarnspedagogiska verksamheten (Repo et al, 2019, s. 72). Studiens forskningsfrågor är: Hur uppfattar lärare begreppet delaktighet? Hur möjliggör lärare barns delaktighet? Vilka utmaningar framkommer i arbetet med barns delaktighet? Den empiriska delen består av kvalitativa intervjuer med fyra lärare inom småbarnspedagogik. Informanterna i studien kommer från olika enheter och jobbar med barn i åldern 0–5. Intervjuerna genomfördes via videokommunikationstjänsten Zoom och bandades in och analyserades ur en kvalitativ innehållsanalys. Studiens resultat visar att lärare uppfattar delaktighet som att barnen har inflytande i saker som berör barnen själva. Lärare förhåller sig positivt till arbetet med barns delaktighet och skapar utrymme för delaktighet i den småbarnspedagogiska verksamheten. Barnens möjligheter till delaktighet varierar på de olika enheterna. Utmaningar som framkommer i arbetet med barns delaktighet gäller säkerhet och personalbrist. Lärare upplever också arbetet utmanande om barnen saknar erfarenheter eller viljan av att vara delaktiga.
-
(2023)Barn har genom tiderna på ett naturligt sätt ställt frågor om liv, död, förluster och andra typ av livsfrågor. Olika teorier och tidigare forskning om hur barn förhåller sig till och hanterar olika fenomen i sin omvärld visar att barns livsfrågor är viktiga på flera sätt, barn utvecklas och deras unika livsåskådning bildas med hjälp av livsfrågor. Vuxnas förhållningssätt kring barns livsfrågor har en stor betydelse för hur barnen vill och vågar ställa olika typer av livsfrågor. Barns livsfrågor är ett relativt outforskat område inom småbarnspedagogiken men viktigt, detta gjorde att mitt intresse för pedagogers uppfattningar om barns livsfrågor och vilka är pedagogers arbetssätt kring barns livsfrågor vaknade. Mina egna erfarenheter av barns livsfrågor har gett mig osäkerhet, rädsla och försiktighet för hur jag som pedagog ska hantera barns olika livsfrågor, detta är också en orsak till att detta ämne blev intressant att studera. Eftersom intresset för föreliggande studie är att ta reda på pedagogers erfarenheter kring barns livsfrågor blev ansatsen i denna studie kvalitativ. Jag fick möjligheten att åka på nordiskt studentutbyte till Norge för att samla data inför studien. I studien deltog tre lärare som samtliga arbetar inom småbarnspedagogiken. Intervjuerna var semistrukturerade, de bandades in och transkriberades senare. Analysmetoden är innehållsanalys. Resultaten visar att informanterna är insatta i vikten av livsfrågorna inom småbarnspedagogiken. Informanterna hade erfarenheter om många livsfrågor och de ansåg att det är en del av vardagen. Resultaten visar att besvarandet av barns livsfrågor inte är simpelt. Det är en hel del aspekter pedagoger ska ta i beaktandet då de svarar på barns livsfrågor. Informanterna berättar att de fått bra stöd i svåra situationer, men i krissituationer kunde det vara meningsfullt med en utomstående expert som kunde hjälpa pedagoger och barn genom svåra situationer och diskussioner.
-
(2022)Mål. Barn med utmanande beteende har rätt till lämpligt stöd i verksamheten för småbarnspedagogik. Pedagoger inom småbarnspedagogik förutsätts ha yrkeskompetens nog att bemöta dessa barn. Syftet med denna avhandling är att jämföra olika metoder för att bemöta barn med beteendeproblematik samt att betona vikten av förebyggande arbete för att undvika utbrott. De metoder som kommer undersökas är lågaffektivt bemötande och CPS-metoden. En utgångspunkt för avhandlingen är vikten av medvetet bemötande i samspelet med barn med beteendeproblematik och i situationer där barn agerar utåt. Metoder. Avhandlingen är en litteraturöversikt gjord baserad på litteratur och vetenskapliga studier i lågaffektivt bemötande och CPS-metoden. Materialet för forskningsdelen består av sju vetenskapliga artiklar som valts enligt specifika sökord via forskningsdatabaser. Resultat och slutsatser. Att bli bemött på ett lågaffektivt sätt eller med CPS-metoden minskade symptom på beteendeproblematik hos barn och unga. Arbetet med metoderna gjorde att personalen agerade mindre kontrollerande och restriktivt. Båda metoder visade sig vara fungerande för att stödja barn i utvecklingen av sociala och emotionella färdigheter och exekutiva funktioner. Pedagogen har en viktig roll i att stödja barnets utveckling och att förebygga beteendeproblematik. Barn med beteendeproblematik, och specifikt utåtagerande beteende, gynnas av att bli bemötta med lågaffektivt bemötande och CPS-metoden.
-
(2023)Mål. Tidigare forskning lyfter fram att barns ökade utmanande beteende på daghemmet upplevs som utmanande och att pedagoger upplever att de saknar metoder för att hantera och bemöta barn som utmanar. Barn som upplevs ha ett utmanande beteende har ofta svårigheter i växelverkan med andra barn eller med vuxna, barnen kan även vara rastlösa, impulsiva, ha svårigheter att vänta på sin tur. Utgångspunkten för min studie är att barn som uppvisar ett utmanande beteende är i behov av stöd för sitt lärande och sin utveckling. Syftet med min studie är att jämföra tre lågaffektiva orienteringar kring bemötande och stödandet av barn med utmanande beteende och hur pedagoger utgående från dessa metoder kan stöda dessa barn i den småbarnspedagogiska verksamheten. Metoder. Denna studie genomförs som en kvalitativ litteraturanalys där de valda metoderna jämförs mot varandra för att hitta likheter och skillnader mellan de valda metoderna. Centrala begrepp i relation till de valda metoderna och i relation till Grunderna för planen för småbarnspedagogik sammanställs i en matris som utgör utgångspunkten för innehållsanalysen. Litteraturvalet har gjorts utgående från litteratur skriven av utvecklarna och förespråkarna av de valda metoderna. Resultat och slutsatser. Samtliga metoder lyfter fram att barnet reagerar med ett utmanande beteende för att barnet i stunden saknar de färdigheter som behövs för att hantera situationen på ett mer lämpligt sätt. Den största skillnaden mellan metoderna är att det lågaffektiva bemötande är ett förhållningssätt bestående av flera olika metoder, medan Collaborative Proactive Solutions och Jag Kan metoden är enskilda metoder. Alla metoder lyfter fram att det första steget att pedagoger finner inom vilka områden barnet har svårt, dvs vad som är svår, i hurudana situationer barnet har svårt och vilka förväntningar som ställts på barnets förmågor i jämförelse med barnets verkliga förmågor. De valda metoderna utgår från positiv, tydliggörande pedagogik, barnets delaktighet, att göra förändringar så att vardagen ur barnets perspektiv blir förutsägbar, dvs hanterlig, begriplig och meningsfull.
-
(2021)Studien gör ett försök att identifiera hur dialoger i bilderböcker för barn i åldern 1-6 år ser ut, då känslor och behov bekräftas, och inte bekräftas. Den teoretiska bakgrunden bygger på betydelsen av emotionell kompetens, och består av perspektiv från anknytningsforskning, modellinlärning, socialpsykologi och neurobiologi. Även betydelsen av orden tas upp genom NVC, Nonviolent communication, och styrdokumentet för småbarnspedago-giken lyfts fram. Studien belyser betydelsen av modeller i bilderböckerna för emotionell kompe-tens. Studien granskar dialogerna i 5 bilderböcker, utifrån på förhand bestämda analysenheter som ut-vecklats utifrån anknytningsteorins definitioner av trygg anknytning. Forskningsansatsen är kvalitativ deduktiv innehållsanalys. Bilderböckerna är valda för att representera en bredd för att synlig-göra både bekräftande och icke-bekräftande av känslor och behov. Resultatet visar att det är möjligt att granska bilderböckers dialoger ur ett normkritiskt perspektiv då det gäller bekräftandet av känslor och behov. Även svårigheten att finna bilderböcker med modeller som bekräftar känslor och behov visar på ett behov att lyfta upp även denna genre för normkritiskt tänkande.
-
(2022)Mål. Syftet med denna studie är att ta reda på boksamtalets betydelse för barns socioemotionella färdigheter inom småbarnspedagogiken. Målet är även att påvisa vilka forskningslinjer som existerar och som används av lärare ute på fältet för att öka lärares möjligheter att planera och verkställa en pedagogisk verksamhet som stödjer varje barns socioemotionella färdigheter på ett mångsidigt och givande sätt. Metod. Metoden som användes i denna studie var en litteraturstudie och som förtydligande en systematisk litteraturstudie. Sammanlagt analyserades och utvärderades åtta stycken vetenskapliga artiklar för att rapportera mina forskningsresultat. Resultat och slutsatser. De centrala resultaten i denna undersökning visade att forskning som gjorts om ämnet boksamtalets betydelse för barns socioemotionella färdigheter inom småbarnspedagogiken påvisade liknande resultat och visade därför en stor tillförlitlighet. De motstridigheter som fanns i den analyserade forskningen berodde främst på olika metoder som användes under boksamtalen.
-
(2022)Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisena elävän musiikin herättämä elämys näyttäytyi varhaiskasvatuksessa järjestetyissä konserteissa. Taustateoriana tutkimukselle toimivat elämyksen määritelmät sekä tutkimustulokset musiikin vaikutuksista. Aiempi elämyksen tutkimus on keskittynyt pääosin seikkailu- ja luontopedagokiikan tutkimuksiin. Elävän musiikin herättämää elämyksellisyyttä varhaiskasvatuksessa ei juurikaan ole tutkittu. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimus toteutettiin eräässä pääkaupunkiseudun kun-nallisssa päiväkodissa maaliskuussa 2022. Päiväkodissa järjestettiin kolme keskenään saman-sisältöistä konserttia, joissa esiintyi ammattimuusikoista koostuva jousikvartetti. Konserttiohjelma koostui klassisesta musiikista, perinteisistä suomalaisista lauluista ja elokuvasävelmistä. Kussakin konsertissa oli noin 25 kuulijaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla kuulijoita kyseisissä konserteissa. Havainnoinin tueksi konsertit tallennettiin videokameralla. Tutkimuksessa havaittiin elämyksen näyttäytyvän varhaiskasvatuksessa järjestetyissä konserteissa moniaistisena esteettisenä elämyksenä, keskittymisenä ja tarkkana katseena, kehollisena liikkeenä , ilona ja nauruna, esiintymisen elämyksenä sekä yhteisenä kokemuksena. Elävän musiikin konsertti näyttäytyi tilaisuutena, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstö ja lapset olivat yhteisen kokemisen äärellä. Tutkimus vahvisti musiikin merkitystä yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden luojana. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tutkia säännöllisesti toteutettujen konserttien vaikutusta varhaiskasvatusryhmän yhteisöllisyyteen ja ilmapiiriin.
-
(2024)Aiemmat tutkimukset ovat nostaneet esille huolen lukutaidon heikentymisestä niin maailmanlaajuisesti mutta myös meillä suomessa. Myös varhaiskasvatuksessa erilaiset kielenkehityksen häiriöt ovat lisääntyneet ja niitä on alettu tunnistamaan ja ymmärtämään paremmin. Tutkimukseni tavoitteena oli tutkia dialogisen lukemisen myönteisiä vaikutuksia sekä miten vuorovaikutuksellista lukemista tulisi toteuttaa varhaiskasvatuksessa sekä kotona. Lisäksi digitaalisten laitteiden käytön lisääntyessä myös varhaiskasvatuksessa, tulisi niiden mahdollisuuksia myös dialogisen lukemisen välineenä vahvistaa. Aikaisemmista tutkimuksista nousi esille vahvan vuorovaikutuksen merkitys, jota varhaiskasvatuksen ammattilaisen tai huoltajan on helppoa toteuttaa dialogisen lukemisen interventiota käyttäen. Lisäksi tutkimukset todistavat, että digitaalisten laitteiden ja ohjelmien käyttö dialogisen lukemisen välineenä mahdollistavat monipuolisen tavan kirjallisuuteen tutustumiselle ja ne innostavat myös niitä lapsia lukemaan, joille lukeminen muuten ei ole mieleistä. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Lopullinen tutkimusaineisto koostui yhdeksästä kansainvälisestä artikkelista, jotka ovat vuosina 2018–2024 ilmestyneistä. Aineiston analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin ja tutkielmani sisältää myös taulukon aineistosta. Tutkimusaineiston analysoinnilla lähdin etsimään vastausta kahteen tutkimuskysymykseen, jotka koskivat dialogista lukemista perinteisen- ja digitaalisenkirjan kontekstissa. Tutkimukseni nosti esille dialogisen lukemisen merkityksen ja sen mahdollisuuksia lapsen kielenkehityksen tukemisen välineenä. Kielen- ja kognitiivisen kehityksen lisäksi dialogisella lukemisella voidaan vahvistaa myös tunne- sekä sosiaalisia taitoja. Tutkielmani tulokset vahvistavat sen, että vuorovaikutuksellinen lukeminen eli dialoginen lukeminen tarjoaa tehokkaan tavan lasten kielellisten ja kognitiivisten taitojen tukemiseen. Tutkimustuloksista tärkeiksi nousivat vahvan vuorovaikutuksen merkitys lukemisen aikana, lukuintoa tukeva lukuympäristö niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa sekä mallioppiminen. Tärkeää on myös niin sanottu hybridimallinen lukeminen. Tutkimukseni vahvisti monipuolisen lasten osallisuuden ja pedagogisen toiminnan suunnittelun merkitystä lukemisinterventioita käytettäessä. Myös dialogista lukemista tulee suunnitella, kehittää ja arvioida. Lisäksi toteutuakseen digitaalinen dialoginen lukeminen vaatisi varhaiskasvatuksen opettajille aikaa tutustua niin digitaaliseen kirjallisuuteen, kuin niiden lukemiseen käytettäviin laitteisiin.
-
(2024)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja analysoida dialogisen lukemisen tutkimuksessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä sekä nostaa esiin toimivia käytänteitä varhaiskasvatuksen ammattilaisten toiminnalle lapsen vuorovaikutuksen ja osallisuuden tukemiseksi dialogisilla lukuhetkillä. Tutkimustehtävänä on tutustua dialogisesta lukemisesta tehtyyn aiempaan tutkimukseen ja nostaa sieltä keskeiset teemat tutkimukseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että dialogisen lukemisen avulla voidaan kartuttaa lapsen sanavarastoa sekä kehittää lapsen tarinan ymmärtämisen ja kuullun ymmärtämisen taitoja. Näihin tuloksiin päätymiseen vaadittiin dialogiseen lukemiseen kuuluvaa lapsen vuorovaikutusta ja osallisuutta tukevaa toimintaa. Monet dialogisen lukemisen tutkimukset ovat keskittyneet vanhemman ja lapsen välillä tehtyyn tutkimukseen. Tällä tutkimuksella olen halunnut entistä enemmän tuoda esille varhaiskasvatuksessa tehtävää dialogisen lukemisen tutkimusta. Tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen ja toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on yleiskatsaus ilman tarkkoja sääntöjä ja se antaa kuvattavasta ilmiöstä laajan kuvan. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkimukseen valikoitui neljä tutkimusta/artikkelia, joista kolme oli englanninkielisiä ja yksi suomenkielinen ja ne sijoittuivat varhaiskasvatuksen kentälle. Tutkimuksessa saatiin selville, että yleisimpiä tutkimusmenetelmiä dialogisissa tutkimuksissa olivat interventiot, videointi ja havainnointi. Suurin osa tutkimuksista ei perustunut vain yhden menetelmän käyttöön, mikä mahdollisti laajan ja luotettavan materiaalin kertymisen varhaiskasvatuksen kentältä sekä eri menetelmien tuottamien tulosten vertailun. Henkilökunnan sensitiivisyys, avointen kysymysten esittäminen ja koulutukseen osallistuminen osana menetelmän käyttöönottoa nähtiin tärkeänä toimintana lasten vuorovaikutuksen ja osallisuuden mahdollistamisessa dialogisissa lukuhetkissä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pitkäaikainen kollegiaalinen tuki on tärkeää uusien opetuskäytäntöjen integroimisessa lapsiryhmän pedagogiikkaan ja näkökulman siirtäminen lapsen toiminnan arvioinnista ammattilaisten oman toiminnan arviointiin ja sen kehittämiseen on olennaista myös dialogisen lukemisen menetelmässä.
-
(2021)Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli konkretisoida Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman laatimia varhaiskasvatuksen digiosaamisen kuvauksia pedagogisten toiminnan kuvausten avulla. Tutkimuskysymykseni oli, mitä osaamisen kuvaukset varhaiskasvatusikäisten lasten luovan tuottamisen osalta tarkoittavat pedagogisen toiminnan tasolla? Aiemmat tutkimukset osoittavat, että laitteiden käyttö esimerkiksi perheissä keskittyy pääasiassa kuluttamiseen. Lapset tulisikin varhaiskasvatuksessa nähdä kuluttamisen sijaan myös tuottajina. Tutkimuskysymyksen lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selkeyttää monilukutaitoon ja digiosaamisen kuvauksiin liittyvää moninaista ja vaikeatulkintaista käsitteistöä. Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Aineistona tässä tutkimuksessa toimi helmikuussa 2021 julkaistut digiosaamisen kuvaukset sekä tutkimusperustaiset ja ei-kaupallisten tahojen tuottamat pedagogiset toiminnan kuvaukset. Sisällönanalyysissä hyödynnettiin myös dialogista tematisointia, Analyysi nosti esiin tutkimuskysymyksen kannalta olennaiset digiosaamisen kuvaukset sekä niihin sopivat pedagogisen toiminnan kuvaukset huomioiden tutkimukseni tavoitteet. Tulososio rakentuu aineistojen vuoropuhelussa. Tulokset ja johtopäätökset. Luova tuottaminen mahdollistuu, kun sisältöjä tehdään lasten omista lähtökohdista, itse valituista aiheista ja heidän valitsemillaan tavoilla. Mediaympäristön moninaisuus ja erilaiset luovan tuottamisen menetelmät mahdollistavat monenlaisen toiminnan medialukutaidon, tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen sekä ohjelmointiosaamisen parissa. Valmiita ja monipuolisia pedagogisen toiminnan kuvauksia on saatavilla valtava määrä. Vaikka kaikki digiosaamisen kuvaukset eivät itsessään sisällä luovaan tuottamiseen liittyvää toimintaa, voi siihen liittyviä menetelmiä silti soveltaa ja hyödyntää niiden toteuttamisessa.
-
(2023)Det övergripande syftet med studien är att ta reda på pedagogers uppfattningar av och syn på användning av digitala medier inom småbarnspedagogiken. Syftet är också att ta reda på vilka fördelar och eventuella nackdelar det kan finnas med att ha digitala medier i en så tidig ålder. Digitala medier bland barn har haft en negativ ton. Då personer är rädda att de ska hindra barnen från att göra andra saker och tar mycket tid från barnen. Studien går ut på att se pedagogers synvinkel på digitala medier. Tidigare studier visar att det finns en stor osäkerhet kring om digitala medier är till någon nytta alls för barnen. Forskningsfrågorna är: Hur ser pedagoger på användningen av digitala medier inom småbarnspedagogiken? På vilket sätt arbetar pedagogerna med digitala medier? Vilka fördelar och nackdelar upplever pedagogerna med digitala medier? Eftersom jag ville ta reda på vilka uppfattningar av och syn på användning av digitala medier inom småbarnspedagogiken använde jag mig av intervju som datainsamlingsmetod. Tre pedagoger intervjuades om deras erfarenheter och åsikter om digitala medier. Två av pedagogerna var från Norge och en från Finland. Intervjuerna gjordes genom ett fysiskt möte, bandades in och transkriberades. Resultat visar att digitala medier kan vara bra för barnen och att två av tre pedagoger gärna använder det som stöd i sin verksamhet. Det är dock viktigt att det finns kunskap om ämnet hos personalen så att det används på rätt sätt och inte blir passiv användning av digitala medier.
-
(2024)Denna studie syftade till att undersöka hur digitala verktyg kan integreras i konstfostran för att stärka barns självkänsla och lärande. I småbarnspedagogiken syftar konstfostran till att främja barns kreativa utveckling genom konstnärliga aktiviteter som bild, musik, dans, drama och hantverk. Tidigare forsk ning har visat att digitala verktyg kan främja kreativitet och individuell utveckling, men det är viktigt att de används som ett komplement till traditionella metoder. Studien analyserar pedagogers erfaren heter för att identifiera både fördelar och utmaningar med digitala verktyg och erbjuder riktlinjer för deras användning. Målet är att undersöka hur digital teknik kan användas i småbarnspedagogik för att stödja barns kreativa och emotionella utveckling och förbereda dem för en digital framtid. Studien använde kvalitativa metoder för att undersöka hur digitala verktyg integreras i konstfostran. Deltagarna bestod av pedagoger som arbetar inom småbarnspedagogiken. Totalt intervjuades fem per soner för att samla in deras erfarenheter och åsikter. Materialinsamlingen skedde genom semistruktu rerade intervjuer, som spelades in och transkriberades för analys. För att säkerställa resultaten jämför des data med tidigare forskning. Studien följde en noggrann metodologisk plan för att säkerställa att resultaten var både tillförlitliga och giltiga. Studien visade att digitala verktyg inom konstfostran bidrar till ökad kreativitet och engagemang hos barn. Samtidigt framkom att överdriven användning kan minska fysisk aktivitet och social interaktion. Pedagogerna upplevde att verktygen främjade individuell utveckling, men betonade vikten av att kombinera dem med traditionella metoder. Slutsatsen är att digitala verktyg kan berika barns lärande och stärka deras självkänsla, så länge de används på ett genomtänkt och balanserat sätt. För att få ut maximal nytta rekommenderas att pedagoger integrerar dessa verktyg med traditionell undervisning och anpassar användningen efter varje barns specifika behov och intressen.
-
(2022)Digital competence and communication competence are basically a democracy issue. We live in a digital society, and therefore digital competence needs to be included as one of the many different things we work with in early childhood education, even for the very youngest. The goal of this research is to find out what digital learning can contain for children under 3 years of age to support language development. The research questions I ask are: How do educators use digital tools to support the child's early language development? What positive / negative effects arise from working with digital tools when it comes to children aged 0–3 years? I chose to do an interview study with a qualitative approach. I interviewed 5 teachers in early childhood education, and have deliberately chosen only teachers who told me that they work or have worked with digital tools in a 0–3 year group, because they probably have a lot of experience as a basis for their reflections. Before the interviews, I gave the teachers preliminary interview questions in order to be able to discuss the topic more comfortably and openly with them. The analysis was carried out as a thematic and inductive content analysis. The results show that digital tools are used to varying degrees according to the needs of the group of children and the knowledge of the staff. Photographs taken by the children themselves were considered to be the method that develops language the most because pictures created by the children themselves motivate the children to talk about them. It was felt that questions about screen time should be included in conversations about the child's plan so that the educators could determine how much digital tools the children can already use and what they need to practice.
-
(2021)I dagens läge stöter vi på digital teknologi vart än vi går och för att klara oss i vårt alltmer digitaliserade samhälle behöver vi utveckla digital kompetens. Den digitala teknologin utvecklas hela tiden och för att vi skall ha en chans att hänga med i utvecklingen behöver undervisning om och med digitala verktyg starta på ett tidigt stadie. Grunderna för läroplanen i förskolan föreskriver att förskolan skall främja barns digitala kompetens. Syftet med denna studie är att ta reda på hurudan digital kompetens förskolelärare anser att barn skall få under förskoleåret, hur de i praktiken gör och om de anser att de själva besitter tillräcklig digital kompetens. Mina forskningsfrågor är: 1.Vilken betydelse tillskriver lärarna inom småbarnspedagogik den digitala verksamheten i förskolan? 2.Vilka digitala metoder/verktyg använder lärarna i verksamheten? 3.Hurudan är lärarnas upplevda kompetens inom det digitala området? Studien är en kvalitativ, semi-strukturerad intervjustudie där fyra förskolelärare intervjuades. Tre av de fyra lärare som deltog i intervjuerna var pedagogie kandidater till utbildningen och en var socionom YH. Tre av informanterna var slumpmässigt utvalda och en av informanterna valdes på grund av sin högre ålder och sin långa arbetserfarenhet. Resultatet visar att lärarna i stort sett var väl insatta i vad digital kompetens skall handla om på förskolan. Lite oklarheter om vad som räknas som digitala färdigheter framkom under intervjuerna. Lärarna ansåg sig besitta tillräcklig digital kompetens men intresset för fortbildning är stort. Metoderna och verktygen på de aktuella förskolorna är relativt lika och alla informanter ansåg att digitala färdigheter är viktiga att lära sig under förskoleåret.
-
(2024)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää aikaisemman tutkimuksen perusteella, miten tunnetaitoja voidaan tukea draamakasvatuksen avulla varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli koota kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin viime vuosina julkaistua tutkimustietoa varhaiskasvatuksessa toteutetusta draamakasvatuksesta ja sen vaikutuksesta lasten tunnetaitoihin. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkimusaineisto kerättiin elektronisista tietokannoista ja aineiston keräämisessä käytettiin systemaattista aineistonkeruumenetelmää, jonka sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan aineistoon valikoitui kuusi vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia vuosien 2018–2023 ajalta. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkielman tulokset on esitelty tutkimuskysymyksittäin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen tunnetaidoilla on merkittävä vaikutus tämän myöhempään elämänlaatuun. Lisäksi draamakasvatuksella on potentiaali tukea näiden taitojen kehittymistä. Tutkielma tarjoaa katsauksen siihen, miten draamakasvatuksella voidaan tukea lapsen tunnetaitojen kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä siinä on selkeä tutkimusaukko maailmanlaajuisesti. Tutkielman päätulokset olivat, että draamakasvatus toimi monipuolisena työkaluna lasten tunnetaitojen kehityksessä ja niiden tukemisessa. Tulokset osoittavat myös, että draamakasvatuksen käyttö on vähäistä kentällä. Pohdinnassa eritellään jatkotutkimusaiheita
-
(2024)Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia draamakasvatuksen menetelmiä käytetään ohjatussa toiminnassa alle 3- vuotiaiden pedagogiikassa. Tämän lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tutkia sitä, minkälaisissa tilanteissa menetelmiä käytetään. Draamanmenetelmien käytöstä alle 3- vuotiaiden pedagogiikassa ei löydy aikaisempaa tutkimustietoa. Tutkimuksessani käytin havainnointitapana ulkokohtaista havainnointia. Tämä tarkoittaa sitä, että havainnointia tehdessä tutkittava kohde ei häiriinny tutkimuksen tekemisestä (Alasuutari, P., 2011). Havainnoidessa olin mukana seuraamassa lapsiryhmän ohjattua toimintaa, aamupiirin ja pedagogisen toiminnan aikana. Tutkimukseni aineistoanalyysimenetelmäksi valitsin teoriaohjaavan analyysin. Aloitin tutkimuksen aineiston analysoinnin tutkimalla havainnoituja menetelmiä ja niiden käyttöä ohjatussa toiminnassa. Aineistoa kertyi yhteensä viidestä eri menetelmästä, joita käytettiin yhteensä 32 kertaa. Tutkimuksessa havaittiin, että päiväkodin draamakasvatuksen menetelmistä yhtä käytettiin huomattavasti enemmän kuin muita. Suurin osa havainnoiduista menetelmistä painottui musiikkiin ja ääniin, mikä johtuu luultavasti päiväkodin musiikkipainotteisuudesta. Päiväkodissa käytetään myös vaihtoehtoista pedagogiikkaa, jossa draamalla on merkittävä rooli, mutta draamamenetelmien vähäisyys saattaa johtua enemmän suunnittelun ja draaman käytön puutteesta kuin pedagogisista rajoitteista.
-
(2023)Tämän laadullisen tutkielman tarkoitus on tutkia draamakasvatuksen merkitystä lasten kokonaiskehitykseen ja tunnetaitoihin varhaiskasvatuksessa. Lisäksi nostan esille draaman monivaltaiset keinot, sekä vaikutukset lasten kaveri-tunnetaitoihin. Miten draamakasvatuksen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta, sekä kuinka kaikilla lapsilla on mahdollisuudet olla osallisena draamakasvatuksessa. Miten varhaiskasvattajan rooli on merkityksellinen taidekasvatukseen kannustajana ja sen mahdollistajana. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten lapsen kehittyvää itsetuntoa voidaan tukea varhaiskasvatuksen draaman keinoilla? Millaisia draaman keinoja voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisemiseksi? Millaisena varhaiskasvattajat näkevät oman roolinsa varhaiskasvatuksessa? Tavoitteeni on herättää varhaiskasvattajat näkemään oman roolinsa merkityksen draamakasvatuksen toteuttajana ja havaitsemaan omaa toimintaansa varhaiskasvatussuunnitelmaan nojaten. Lähdeaineistoni nosti esille, miten lasten kehittyvää itsetuntoa voidaan tukea varhaiskasvatuksessa draamakasvatuksen avulla moninaisin keinoin, ja miten kokonaisvaltaista se on. Syrjäytymistä ja eriarvoisuutta voidaan ehkäistä taidekasvatuksen avulla, koska se mahdollistaa kaikkien osallisuuden toimintaan. Aikuisen rooli on olla innostaja ja hänen on ymmärrettävä draamakasvatuksen kokonaisvaltainen vaikutus lapsen kehitykseen. Menetelmät: Tämän tutkielman toteutin laadullisesti käyttäen sekä aineistoa, että teoriaohjaavaa sisällön-analyysia. Aineistoa löysin Google Scholarin avulla, sekä lukemalla kirjallisuutta. Tulokset nostivat esille miten moninaista ja kokonaisvaltaista draamakasvatus on ja kuinka sillä voidaan vaikuttaa lapsen kaveri-tunnetaitoihin ja omaan identiteettiin. Lisäksi draama-kasvatus vahvistaa lapsiryhmää ja lisää myös empatiakykyä toisia lapsia kohtaan. Draama-kasvatukseen voidaan yhdistää musiikkia, kuvataidetta, liikettä, ja se on usein leikin kautta syntyvää ja spontaania toimintaa jossa aikuisen rooli on suuressa osassa. Lapset oppivat myös ongelmienratkaisutaitoja, sekä rohkeutta ilmaista itseään ja tunteitaan vaikeidenkin asioiden keskellä. Draamakasvatuksessa sensitiivisyyden merkitys on tärkeää ja sillä on tar-koitus olla lapselle voimaannuttava ja lapsilähtöinen ilmapiiri. Syrjäytymiseen ja eriarvoisuuteen vaikuttavat varhaiskasvattajan oma tietoisuus miten syrjäytymistä voidaan ehkäistä draamakasvatuksen keinoilla ja, kuinka kaikilla on oikeus osallistua ja tuntea itsensä tärkeäksi. Aikuisten rooli on merkittävää olla kannustajana innostavana ja draamatuokioiden mahdollistaja. Draamakasvatus on sosiokulttuurista oppimista, jossa korostuu kokemuksellinen ja yhteisöllinen rooli. Pohdinnassa Nostin esille draamakasvatuksen merkityksen varhaiskasvatuksessa ja miten olisi hyvä tehdä tutkimuksia erityislasten osallisuudesta draamakasvatuksessa ja mikä vaikutus sillä voi olla lasten kehitykseen?
Now showing items 41-60 of 697