Browsing by Title

Tutkielmassa tarkastellaan tasa-arvon määrittelyä ja koulutuksellisen tasa-arvon ilmenemistä lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019 sekä lukio- ja yhdenvertaisuuslaeissa toimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Tutkielman alussa aihetta pohjustetaan tuomalla esille maahanmuuttajataustaisten ja toisen polven maahanmuuttaja opiskelijoiden kokemia haasteita lukio-opiskelussa siirtymineen. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Amartya Senin malli toimintamahdollisuuksista, jonka mukaan tasa-arvoa on se, että kaikille turvataan toimintamahdollisuudet hyödyntää perushyödykkeitä. Tässä tutkielmassa yhtenä perushyödykkeenä toimii koulutus, ja tarkastelun yhtenä kohteena onkin se, millä tavoin LOPS:issa 2019 otetaan maahanmuuttajaopiskelijoiden toimintamahdollisuudet huomioon. Analyysimenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä, jonka avulla yhtäältä tuodaan esille niitä kielenkäytön tapoja, joilla luodaan tasa-arvoa ja päinvastoin eriarvoisuutta. Siinä hyödynnetään Anu Pynnösen (2013) kolmeportaista diskurssianalyysin prosesssia. Huomio on sekä siinä, miten kieli luo todellisuutta ja uusintaa valtasuhteita, että siinä, miten teoreettinen lähetymistapa luo vastadiskurssia LOPS 2019 esiintyville määritelmille. Tutkielmassa käsiteltiin seuraavia tutkimuskysymyksiä: miten koulutuksen tasa-arvo määritellään lukioiden opetussuunnitelman perusteissa 2019? Mitä LOPS 2019 sanoo maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuksesta ja koulutuksen tasa-arvosta? Onko edellä mainittu näkemys tasa-arvosta riittävä toimintamahdollisuuksien teorian näkökulmasta? Lukion opetussuunnitelma perusteista puuttuu täsmällinen määrittely tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käsitteille. Tämä antaa tilaa erilaisille tasa-arvotulkinnoille, mikä uhkaa omalta osaltaan luoda eriarvoisuutta. Implisiittisinä tasa-arvomääritelminä näkyvät LOPS:issa mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulma sekä positiivinen erityiskohtelu tasa-arvon lähtökohtana. Vaikka molemmat ajavat oikeita asioita, eli pyrkivät tarjoamaan kaikille samanlaiset mahdollisuudet sekä tasaamaan opiskelijoiden taustojen vaikutukset, eivät ne ole riittävät turvaamaan opiskelijoiden toimintamahdollisuuksia. Opiskelijoiden toimintamahdollisuuksien näkökulmasta on tärkeää ottaa huomioon lähtökohdat ja niiden vaikutukset. Koulutuksen roolin tulisi korostua etenkin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla, joiden toimintamahdollisuudet eivät yllä kantasuomalaisten opiskelijoiden tasolle. Toimintamahdollisuuksien lähestymistavan mukaan tasa-arvo edellyttää tätä.

Tämän kandidaatin tutkielman aiheena oli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvon diskurssin rakentuminen Opetushallituksen verkkojulkaisuissa. Tutkielmassa pyrittiin määrittelemään tasa-arvon käsitteen saamia sisältöjä sekä sitä, mistä oikeastaan puhutaan, kun käsitellään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvoa. Tutkielmassa tasa-arvon käsite laajeni yleisestä tasa-arvon määritelmästä sukupuolten tasa-arvona laajempaan määritelmään, joka pitää sisällään yhdenvertaisen kohtelun. Tutkimusaineisto koostui Opetushallituksen verkkojulkaisuista, joissa käsiteltiin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvoa peruskoulun vuosiluokilla 1 – 9 sekä peruskouluun valmistavassa opetuksessa. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytettiin diskurssianalyysiä, jonka avulla aineistosta on määritelty tasa-arvon diskurssin rakentavat merkityssysteemit, joista tutkimuksen tulokset muodostuivat. Tuloksien mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvon diskurssi rakentui kolmesta eri merkityssysteemistä. Puhuttaessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa- arvosta, puhuttiin siitä suorin sanaviittein tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, tai käsiteltiin sitä rasismin tai mahdollisuuksien tasa-arvon kautta. Rasismin merkityssysteemiin sisältyi selkeästi alaryhmä, jossa tasa-arvosta puhuttiin kulttuurin kautta. Mahdollisuuksien tasa- arvoon puolestaan sisältyi alaryhmä, jossa käsiteltiin kielitaidon merkitystä tasa-arvon toteutumisessa.

Tavoitteet. Maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutuminen ja integroituminen suomalaiseen yhteis-kuntaan on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen, mutta perheiden kokemuksia suomalaisesta var-haiskasvatuksesta on tutkittu yllättävän vähän. Tutkielmani tavoitteena on selvittää maahanmuuttajaperheiden näkemyksiä ja kokemuksia var-haiskasvatuksen vaikutuksesta kotoutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Haluan myös sel-vittää maahanmuuttajavanhempien kokemuksia yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, sekä yh-teistyöstä ja vuorovaikutuksesta päiväkodin henkilökunnan kanssa. Nyt tutkimuskontekstina olevan päiväkodin henkilökunnan mielestä maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa teh-tävä yhteistyö on tuntunut ajoittain haasteelliselta. He kaipasivat uusia käytänteitä yhteistyöhön, joten tutkielman tarkoitus on myös selvittää, miten varhaiskasvatuksessa työskentelevät voisi-vat paremmin tukea maahanmuuttajaperheitä kotoutumisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteis-työssä henkilökunnan kanssa sekä yhdenvertaisuuden saralla. Menetelmät. Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaas-tatteluilla. Haastatteluiden teemat on muodostettu teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Analy-soin tutkimusaineiston teoriaohjaavaa analyysiä käyttäen. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin Uudenmaan alueella päiväkodissa, jossa on paljon maahanmuuttajataustaisia per-heitä asiakkaana. Tutkimuksen aineisto kerättiin suoraan varhaiskasvatuksen maahanmuuttaja-taustaisten asiakasperheiden vanhemmilta haastattelun (narratiivin) muodossa. Aineisto koostuu viidestä narratiivista, jotka analysoitiin sisältöanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kotoutuminen nähdään suomalaisen kielen ja kulttuurin opetteluna. Vanhempien ehkä suurin odotus päiväkodille oli se, että heidän lapsensa oppisi puhumaan suomea, koska he tietävät, kuinka suomen kielen osaaminen auttaa lapsia osallistumaan muiden lasten leikkeihin ja kuinka se auttaa heitä saavuttamaan tasavertaisemman aseman lapsiryhmässä. Suomen kielen oppimi-nen on tärkein asia lapsen kotoutumisessa suomalaiseen päivähoitoon ja yhteiskuntaan Tutki-muksen tulokset kertoivat, että vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa rakentuu tiedon saannin, molemminpuolisen arvostuksen, henkilökunnan asenteen ja vanhempien oman aktii-visuuden kautta. Avoimella ja jatkuvalla vuorovaikutuksella sekä arjen pienillä teoilla on suuri merkitys vanhempien kokemaan osallisuuteen, sillä vanhemmat kokevat osallisuuden henkilö-kohtaisesti ja lähinnä oman lapsen kautta.

Tavoitteet. Kansainväliset oppimistulokset ovat osoittaneet maahanmuuttajien menestyvän kantaväestöä heikommin etenkin lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa. Suomessa maahanmuuttajien oppimisvaikeudet ja puutteelliset arviointivälineet ovat johtaneet maahanmuuttajien yliedustukseen erityisopetuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia oppimisen haasteita maahanmuuttajalapsilla ilmenee ja millaisia keinoja koulujen erityisopetuksessa on tunnistaa ja tukea niitä. Tutkimuksen erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat ala-asteikäiset ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajalapset. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksista on tehty runsaasti aiempaa tutkimusta sekä Suomessa että ulkomailla, mutta aihetta ei ole juurikaan tutkittu erityisopetuksen näkökulmasta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti haastattelemalla neljää (4) Helsingin alueella työskentelevää laaja-alaista erityisopettajaa. Kaikki haastateltavat opettajat toimivat laaja-alaisina erityisopettajina peruskoulun alaluokilla. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä tematisoimalla aineisto tutkimuskysymysten mukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien mukaan maahanmuuttajaoppilaiden koulunkäyntiä vaikeuttivat heikko kielitaito ja haasteet sosiaalisissa suhteissa. Heikon kielitaidon nähtiin vaikeuttavan sekä oppimista että oppimisen arviointia. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ei ollut käytössä vakiintuneita testejä, vaan opettajat käyttivät työkaluinaan erilaisia sovellettuja testejä ja aiempaa kokemustaan. Maahanmuuttajalasten oppimisvaikeuksia tuettiin osa-aikaisessa erityisopetuksessa pienryhmäopetuksen, samanaikaisopetuksen, ekstraopetuksen ja yhteistyön avulla. Näistä tärkeimmiksi nähtiin yhteistyö koulun sisällä sekä yhteistyö vanhempien ja muiden tahojen kanssa. Kaikki opettajat kokivat maahanmuuttajien olevan mahdollisuus ja rikastuttavan koulun kulttuuria. Maahanmuuttajien opetus koettiin kuitenkin vielä keskeneräiseksi. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kritisoivat etenkin resurssien puutetta, maahanmuuttajaoppilaille soveltumattomia testistöjä ja valmistavaa opetusta. Osa opettajista ilmaisi myös tarpeensa lisäkoulutukselle.

The identification of the first and the second generation of immigrants and the language skills of the population, in particular, the second generation on the basis of the statistics is proven to be challenging. In The United States there has been developed a system to divide immigrant generations into different categories to clarify the statistics, as well as to provide information about integration and language skills. Generations are divided into seven different categories. The second generation of immigrants is further divided into generations 2,0 and 2,5, of which 2,5 generation, children of international partnerships are in my special interest and my research subject. The aim of my thesis was to identify the possible need of the 2,5 generation´s students to participate in Finnish as a second language and literature teaching, as well as participation in their own mother tongue education. In addition, my goal was to find out how does the primary school support 2,5-generation´s bilingualism and multicultural identity. My interest is focused especially for the 2,5-generation´s visibility and consideration of everyday life from the perspective of primary school language teaching. I will try to explain in this thesis also the possible reasons why are so few people involved in the Finnish as a second language teaching or in their mother tongue education. I carried out a qualitative Bachelor's descriptive literature review. As my sources I had immigration, language, education, identity and statistics related literature, the basis of which I explored the generation 2,5 and a consideration of the role of primary school, especially from the perspective of the mother tongue teaching. If comparing the 2,0 and 2,5 generations, the 2,5 generation´s position was weaker in their own mother tongue teaching than the 2,0 generation´s position. Finnish as a second language seemed to be not so important for generation 2,5. Parents' language choices and the child's mother tongue registration was instead in a crucial role in supporting multilingualism and multicultural identity both at home and at school. 2,5-generation children's language resources are valuable capital for both the individual and society in general. Generation 2,5 children´s parents need support and encouragement in order to use the valuable language resources.

The purpose of the study was to explore the conceptions of healthy eating of immigrants living in Finland. In addition, the aim was to investigate the factors influencing food choice. The main research question was as follows: What kind of perceptions do the immigrants have about the recommended diet? The study had three additional questions: 1.) What does a healthy diet mean for immigrants? 2) On what basis immigrants make food choices? 3) Which factors may inhibit or promote the recommended choices? The data were collected in March 2016 via individual interviews with four Latino immigrants, aged 27 to 42 years old. Participants had lived in Finland six to eleven years. Immigrants were interviewed in Finnish and English was spoken when necessary. The interviews were recorded and transcribed. After that the data were analyzed by using qualitative, theory based content analysis method. According to the study, the immigrants were very interested in the health promoting diet. An increase in knowledge and the creation of a family increased interest in a healthy diet. Also, immigration affects diet. Information on the health effects of food was directed by the food choice. Factors affecting immigrant`s food choices were taste, availability, safety and health aspects. Immigrants acquire foods in many ways. If necessary, they are ordering food from online stores. They also do their shopping in ethnic shops and restaurants.

Suomessa on käyty runsaasti julkista keskustelua maahanmuuttotaustaisten kouluttautumiseen liittyvistä epäkohdista. Keskusteluissa on noussut esiin maahanmuuttotaustaisten ohjaaminen heidän kyvyistään riippumatta aloille, joilla Suomessa on työvoimapulaa. Toisaalta ollaan huolissaan korkeasti kouluttautuneiden maahanmuuttotaustaisten siirtymisestä Suomesta pois, kun he syystä taikka toisesta eivät työllisty Suomeen. Tarkastelen tässä tutkielmassa, minkälaisia koulutukseen liittyviä toiveita ja aikomuksia toisen asteen koulutukseen hakevilla maahanmuuttotaustaisilla nuorilla on ja mitkä seikat vaikuttavat niiden aikomusten taustalla. Lisäksi tarkastelun kohteena on, millaisia rajoittavia tekijöitä liittyy maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutuspolun ohjaukseen. Tutkin aihetta suhteessa suomalaisen koulutusjärjestelmän lupaukseen mahdollisuuksien tasa-arvon edistämisestä ja siihen, miten se Suomessa toteutuu, kun aiemman tutkimuksen valossa on ollut nähtävissä koulutuspolkujen etnistä eriytymistä. Toteutin tutkielman kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkielmaan valikoitui viisi suomen- ja kaksi englanninkielistä artikkelia. Kaikki artikkelit käsittelevät maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutusvalintoja Suomessa. Pääosin artikkelit koskevat lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä tehtävää toisen asteen koulutusvalintaa. Toteutin analyysin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä tutustumalla ensin yleisesti aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Mukaan valikoidun aineiston analyysissä etenin yhä tarkempaan ja yksityiskohtaisempaan analyysiin. Vastaukset tutkimuskysymyksiin muodostin ryhmittelemällä eri tutkimusten tuloksia. Tutkielman tuloksissa erottuivat maahanmuuttotaustaisten ryhmän koulutusvalintojen erityispiirteet verrattuna valtaväestön nuoriin. Yleisesti maahanmuuttotaustaiset suhtautuivat kouluttautumiseen myönteisesti erilaisista oppimisen haasteista huolimatta. Nähtävissä oli myös, että heidän koulutusvalintoihinsa vaikuttaa sosiaalinen ympäristö hieman muita enemmän. Ohjauksellisena haasteena erottui toisen asteen koulutusvalinnan joustamatto- muus ja nykyinen kaikille samanlaista ohjausta tarjoava malli, jossa erityiset yksilölliset koulutusvalintoihin vaikuttavat tekijät eivät tule huomioiduksi riittävällä tavalla.

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään peruskouluikäisten maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kou- lussa koettua yhteenkuuluvuuden tunnetta, sekä mikä merkitys opettajalla on maahanmuuttotaustaisen oppilaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja sosiaaliseen integraatioon koulussa. Tavoitteena oli ymmär- tää, miten suomalainen koulu pystyy tukemaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kouluhyvinvoin- tia ja löytää työkaluja, joilla opettajat voivat edistää oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaa- lista integraatiota. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen tavoit- teena oli arvioida, vertailla, luokitella ja kommentoida olennaisia aikaisemman tutkimuksen väittämiä. Aineisto muodostui mahdollisimman merkityksellisestä aikaisemmasta tutkimustiedosta. Aineiston haku tehtiin käyttämällä Google Scholar –tietokantaa, sekä Helsingin yliopiston Helka –tietokantaa. Hakusanoina käytettiin seuraavia aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä; maahanmuuttaja, immigrant, yhteenkuuluvuus, koulu, school, sense of belonging, school belonging, school connectedness, sosiaa- linen integraatio, social integration ja social inclusion. Tuloksista ilmeni, että maahanmuuttotaustaiset oppilaat kokevat heikompaa yhteenkuuluvuuden tunnetta koulussa kuin kantasuomalaiset oppilaat. Tutkimustulokset myös osoittivat, että yhteenkuuluvuuden tunne korreloi positiivisesti sosiaalisen integraation kanssa. Oppilaan kokema suhde opettajaan, sekä opettajan tuki osoitti vahvimmat yhteydet yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Maahanmuuttajaoppilailla todettiin heikoin opettajan ja opiskelijan välinen suhde. Tulokset korostivat opettajan tuen olevan erityisen tärkeää yhteenkuuluvuuden tunteen sekä sosiaalisen integraation tukemisessa. Opettajan tulee olla sekä akateemisesti, että emotionaalisesti tehokkaasti oppilaan tukena. Myös opettajan ylläpitämä luokkahuoneilmapiiri liittyi yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että opettajat ovat välttämättömiä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunteen ja sosiaalisen integraation edistämisessä.

Nykyisin lapset kohtaavat usein erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä. On tärkeää, että lapset oppivat näkemään monikulttuurisuuden rikkautena, joka voi tuoda heille uusia tapoja toimia ja ajatella. Varhaiskasvattaja, jolla on interkulttuuriset taidot, pystyy tukemaan lapsia interkulttuurisuuteen kasvamisessa. Kuvakirjojen avulla monikulttuurisuutta voidaan käsitellä lasten kanssa konkreettisesti ja mielenkiintoisesti. Lasten ymmärrys erilaisia kulttuureita kohtaan kehittyy ja maailmankuva avartuu. Kandidaatin tutkielmassani tutkin monikulttuurisuutta viidessä suomalaisessa lasten kuvakirjassa, jotka ovat ilmestyneet vuosina 1978–2012. Tavoitteenani oli tutkia, miten monikulttuurisuus näkyy valitsemissani lasten kuvakirjoissa, kuinka siihen suhtaudutaan sekä millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä eri aikakaudelle sijoittuvista kuvakirjoista löytyy. Tutkimukseni toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä ja aineistona seuraavia kuvakirjoja: Jason muuttaa maasta (1978), Pikku Xing (2004), Bibi muuttaa Suomeen (2005), Pikku Xing ja sukulaiset (2010) sekä Onni-poika saa uuden ystävän (2012). Uudemmissa kuvakirjoissa monikulttuurisuutta esiintyi enemmän ja monipuolisemmin kuin vanhemmissa kuvakirjoissa. Suhtautuminen monikulttuurisuuteen oli uudemmissa kirjoissa myös positiivisempaa. Eri kulttuureita kuvailtiin valitsemissani kirjoissa melko stereotyyppisesti. Varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa voidaan näitä tutkimiani, monikulttuurisuutta käsitteleviä kuvakirjoja lukea lapsille ja niistä voidaan keskustella heidän kanssaan. Näin lapset saavat tietoa ja kokemusta siitä, kuinka ihmiset ovat erilaisia ja voivat elää ja toimia eri tavoin.

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan mahdollisuuksien tasa-arvoa suomalaisessa opiskelijavalintajärjestelmässä. Aihe on erityisen ajankohtainen keväällä voimaan astuvan opiskelijavalintauudistuksen myötä, ja kandidaatintutkielman eräänä tavoitteena onkin muodostaa kokonaiskuva mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta ennen uudistusten voimaan astumista. Mahdollisuuksien tasa-arvolla tarkoitetaan tässä tutkielmassa käsitystä siitä, että yksilön menestyksen tulisi riippua yksilön lahjakkuudesta ja halukkuudesta käyttää sitä, eikä esimerkiksi yksilön sosiaalisesta taustasta. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) mikä on opiskelijavalintojen ja mahdollisuuksien tasa-arvon yhteys sekä 2) miten mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu opiskelijavalinnoissa tällä hetkellä Suomessa? Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena ja aineistona toimivat kymmenen opiskelijavalintoja käsittelevää artikkelia. Artikkelit ovat yhtä englanninkielistä, Pohjoismaita koskevaa artikkelia lukuun ottamatta suomenkielisiä ja käsittelevät suomalaista opiskelijavalintajärjestelmää. Artikkelit kerättiin Doria-, Arto- ja Helka-tietokannoista. Aineiston analyysissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia aineistoa yliviivaamalla ja jakamalla alkuperäisilmaukset kategorioihin. Tutkimustulokset muodostettiin tämän sisällönanalyysin pohjalta. Tulosten perusteella mahdollisuuksien tasa-arvon ja opiskelijavalintojen välistä yhteyttä tarkasteltaessa keskeisiä näkökulmia ovat niin opiskelijavalintojen merkitys mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiselle yhteiskunnassa kuin mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen tärkeys opiskelijavalinnoissa itsessään. Tutkimusartikkeleissa nousi erityisesti esiin kulttuurisen pääoman dominoiva rooli opiskelijavalintojen tasa-arvoisuutta tarkasteltaessa. Tulosten perusteella mahdollisuuksien tasa-arvon ei voida nähdä toteutuvan täydellisesti suomalaisessa opiskelijavalintajärjestelmässä: yliopisto-opintoihin osallistumisen mahdollisuudet riippuvat edelleen muun muassa hakijan sosiaalisesta taustasta, iästä, asuinpaikasta, etnisyydestä ja sukupuolesta, ja erot ovat erityisen selviä kaikista elitistisimmillä aloilla. Sosiaaliluokkien välisiä eroja voivat tutkimustulosten valossa selittää muun muassa korkeammasta sosiaalitaustasta tulevien korkeampi kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma sekä parempi mahdollisuus osallistua taloudellista pääomaa vaativille valmennuskursseille.