Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Hällberg, Rosa (2021)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaista, musiikkitoiminta on päiväkodeissa ja vaikuttavatko varhaiskasvatuksen opettajien mielestä heidän näkemyksensä musiikista ja musiikkitaustansa heidän päiväkotiryhmänsä musiikkitoimintaan. Hypoteeseina on, että musiikkitoiminta vaihtelee paljonkin eri päiväkodeissa ja, että varhaiskasvatuksen opettajien mielestä heidän näkemyksensä musiikista ja musiikkitaustansa vaikuttavat heidän päiväkotiryhmänsä musiikkitoimintaan. Tutkimuksen teoriatausta koostuu Paanasen musiikillis-kognitiivisen malliin sekä Brunerin musiikillisen ajattelun kehityksen teoriaan. Teoriataustaan ovat vaikuttaneet pedagogiset suuntaukset ja menetelmät, joissa eheytetään musiikkia muihin oppiaineisiin ja toimintaan mm Simola Isakksonin kehittämä musiikkiliikunta. Teoriataustaan ovat vaikuttaneet myös tutkimukset kielen yhteydestä musiikillisen kehitykseen mm Frey ja Sappey-Marinierin tutkimus, joissa kielen kehityksen on todettu olevan yhteydessä musiikilliseen kehitykseen. Tutkimuksen teoria ja kysymyksenasettelu perustuvat Vesiojan (2004) ja Maizièresin (2011) tutkimuksiin. Tutkimuksen teorian ja kysymyksenasettelun muodostamiseen ovat vaikuttaneet myös Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 ja sekä Kansalllisen arviointikeskuksen eli KARVin tutkimusraporttiin varhaiskasvatussuunnitelmien käytänteiden toteutumisesta päiväkodeissa. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin e-kyselylomakkella. Tieto tutkimuksesta ja linkki e-kyselylomakkeeseen lähetettiin sähköpostitse Espoon päiväkotien johtajille, jotka jakoivat tiedon tutkimuksesta ja linkin e-kyselylomakkeeseen päiväkotiensa 3-5- vuotiaiden ryhmien opettajille. Kyselyyn vastaaminen suoritettiin anonyymisti. Kyselyyn osallistui seitsemän vastaajaa. Aineisto analysoitiin laadullisesti ja määrällisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajien mukaan heidän päiväkodeissaan musiikkikasvatusta ja musiikin opetusta järjestetään erilaisia menetelmiä ja tilanteita käyttäen, siihen osallistuvat muutkin henkilökunnan jäsenet kuin päiväkotiryhmän varhaiskasvatuksen opettaja ja, että musiikkitoimintaa on myös päiväkotien arjessa. Täten hypoteesi siitä, että musiikkitoiminta vaihtelee paljonkin riippuen päiväkodista kumoutui. Tutkimuksen tulosten mukaan kaikkien vastanneiden varhaiskasvatuksen opettajien mielestä heidän näkemyksensä musiikista ja osan mukaan heidän musiikkitaustansa vaikuttavat heidän päiväkotiryhmänsä musiikkitoimintaan. Täten toinen hypoteesi osoittautui osittain todeksi. Tutkimuksen johtopäätös on, että musiikkitoiminta on päiväkodeissa monipuolista ja, että varhaiskasvatuksen opettajien näkemykset musiikista ja musiikkitausta vaikuttavat heidän päiväkotiryhmänsä musiikkitoimintaan.
  • Rönn, Anna (2022)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää musiikin hyödyntämisen mahdollisuuksia oppimisen kontekstissa, erityisesti tunteiden näkökulmasta. Aiemmat tutkimukset ovat todistaneet musiikin harrastamisesta olevan hyötyä esimerkiksi lukemisen oppimisessa ja vieraiden kielten opiskelussa. Toisaalta paljon on tutkittu musiikin vaikutuksia tunteisiin ja niiden käsittelemiseen. Tunteiden tiedetään olevan yksi tärkeimmistä vaikuttajista oppimisen taustalla, mutta niiden huomioimiseksi ei ole juurikaan konkreettisia keinoja yleisesti esillä. Tässä tutkimuksessa esittelen tutkimusta pääasiassa kahden tutkimusalan eli musiikin ja oppimisen kentältä. Pyrin löytämään yhteyksiä musiikin, oppimisen ja tunteiden väliltä sekä pohdin niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia koulumaailmassa, jossa painotetaan yhä enemmän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, narratiivisella otteella. Tämä oli tarkoituksenmukaista, koska pyrin muodostamaan katsauksellani laajan yleiskuvan aiemmasta tutkimuksesta ja etsimään merkittäviä yhteyksiä niiden välillä. Aineisto koostuu sekä suomen- että englanninkielisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista ja alan tutkijoiden kirjoista. Koska tutkimusalueet ovat hyvin laajoja, pyrin etsimään mahdollisimman ajankohtaista tutkimusta, kuitenkin ottaen huomioon muutamia merkittäviä teoksia 2000-luvun taitteesta. Analysoin tutkimustani erityisesti kognitiivisen neurotieteen näkökulmasta, mutta sivuan hieman myös muita, erityisesti musiikkiin liittyviä teorioita. Aineistoa löytyi aiheesta melko runsaasti. Tutkimusta, jossa valitsemani kolme tekijää eli musiikki, oppiminen ja tunteet olisivat olleet tasavertaisesti tarkastelun kohteena ei kuitenkaan löytynyt. Peruskoulun opetussuunnitelmassa näiden kolmen tekijän merkitystä toisilleen ei tunnistettu juuri ollenkaan. Johtopäätöksenä voin kuitenkin todeta, että musiikilla ja oppimisella on yhteys tunteiden näkökulmasta. Musiikilla voidaan vaikuttaa hyvin paljon ihmisen fysiologiseen olotilaan sekä omien tunteiden ilmaisemiseen ja purkamiseen. Optimaalinen fysiologinen olotila sekä mielen hyvinvointi ovat edellytyksiä uuden oppimiselle ja sen mielekkyydelle. Koulumaailmassa ei kuitenkaan vielä tunnisteta riittävästi musiikin monipuolisia mahdollisuuksia oppimisen tukemisessa.
  • Pesola, Leea (2021)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää millä tavoin musiikki on yhteydessä autismikirjon lasten vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen: Miten musiikkiterapia vaikuttaa autismikirjon lasten vuorovaikutustaitoihin? Vuorovaikutustaidot ovat keskeinen osa elämää ja niitä on tärkeää päästä oppimaan jo lapsena. Näin lapsi pystyy varhain tulkitsemaan ympäröivää maailmaa ja viestimään siinä. Monet tutkimukset ovat todenneet vuorovaikutuksen olevan haastavaa autismikirjon henkilöille, joten halusin selvittää mitä tämänhetkiset tutkimukset ovat löytäneet aiheesta ja voiko näitä prosesseja hyödyntää varhaiserityiskasvatuksen arjessa. Tein tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena teoriaohjaavan analyysin keinoin. Hain aineistoa Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Helkasta, Google Scholarista, PubMedista, Finnasta, E-thesisistä ja Helmetistä. Rajasin aineistoa useaan kertaan ja lopulta kirjallisuutta kertyi yhteensä yksitoista englanninkielistä ja yksi suomenkielinen tutkimus. Tämän jälkeen tutkin tutkimusten tulososioista nousevaa aiheeseen liittyvää tietoa ja luokittelin tulokset yhteneviin alaluokkiin. Tästä ja teoriasta vedin aiheeseen liittyvät tulokset. Musiikkiterapia vaikutti pääsääntöisesti kaikissa tutkimuksissa myönteisesti autismikirjon lasten vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Erityisesti non-verbaalinen viestintä parani musiikkiterapian avulla. Lisäksi verbaalisen ja tiedostamattoman viestinnän kohdalla tapahtui kehittymistä. Musiikkiterapia hoitomuotona oli tärkeää järjestää erityisesti rutiineita noudattaen pitkällä ajanjaksolla. Musiikkiterapiasta ei havaittu olevan haittavaikutuksia autismikirjon lapsille. Tämän tutkimuksen mukaan musiikkiterapian keinoja voitaisiin hyödyntää jossain määrin varhaiserityiskasvatuksen arjessa. Terapian hyödyntämistä tulisi kuitenkin soveltaa ryhmästä riippuen.
  • Berg-Suomalainen, Matilda (2023)
    Musik och musikaliska upplevelser är en del av småbarnspedagogiken. I grunderna för planen för småbarnspedagogik (2022) nämns musiken inom flera lärområden, specifikt i lärområdet mina många uttrycksformer. Eftersom musiken lyfts fram i styrdokument för både småbarnspedagogik och förskoleundervisning, krävs det att personalen inom småbarnspedagogik och förskola, behöver baskunskaper om grundelementen i musik och musikaliska upplevelser. Styrdokumenten inom småbarnspedagogik och förskoleundervisningen nämner även helhetsskapande lärprocesser som en central del för barns lärande (Utbildningsstyrelsen, 2022; Utbildningsstyrelsen, 2014). Syftet med studien är att redogöra för pedagogernas upplevelser om musik som helhetsskapande lärprocess inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning. Avhandlingen är en fenomenografisk kvalitativ studie, där musiken inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning forskades ur pedagogernas synvinkel. Forskningsmetoden för denna studie var intervjuer som datainsamlingsmetod. I resultatet framkom att pedagogerna inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning upplever att de har en kunskap i musik, men att musiken ännu inte har samma status som t.ex. matematik, digitala kompetenser och språkutveckling. Vidare visades, att musiken inte implementeras inom helhetsskapande lärprocesser. Pedagogerna tvivlade också på sin musikalitet, vilket dels hindrar implementering av musik i verksamheten. Fortsatt forskning inom området behövs, för att pedagoger i högre grad än nu skall kunna tillämpa musik och helhetsskapande lärprocesser i enlighet med småbarnspedagogikens och förskoleundervisningens styrdokument.
  • Metsä, Annika (2016)
    The purpose of this study is to examine how music affects children’s language development in daycare age. The goal is to find out whether there is a connection between these two, and if it can be used supportively by pedagogues. The method used for this work is systematic literature studying. Everything’s based on the most relevant information from books regarding the matter, which have been published in the 1990s. The result shows that there is a connection between music and language development. Music can support language development in children, however, there is not a method that supports it in its entire. The music supports the development of speech through singing and practicing the basic elements which exist in the music. Music also supports phonological awareness that has an impact on later literacy development. Children with special needs have a great use of music and music therapy is often used to support the language development of these children. Second language learning also occurs more smoothly when you use music to support the language development.
  • Ghribi, Sonia (2017)
    The study examines the occurance of Islamophobia in kindergarten and/or school communities. This subject has been examined in Finland a little but a similar research was made in Canada recently, which shows that Muslim teachers encounter Islamophobia in schools. The aim of this study was to investigate the appearance of Islamophobia in Finnish educational institutions. In addition, the goal was to study what kind of experiences the Muslim teachers faced in kindergarten and / or school communities, as well as what kind of effects these experiences had in their professional identity, as well as in their work in educational institutions. The study is a qualitative research. The data collection method used in the study was made by semi- structured face-to-face interviews with three Finnish Muslim teachers. Two of them were class teachers and one a kindergarten teacher. The participants were all females and originally native Finnish converts to the Islamic faith. They all have been working in the field of Education for more than seven years. The study revealed that the participants experienced Islamophobic attitudes in many diverse ways. They experienced Islamophobia by colleagues and children's parents and also in the context of re- cruiting process for hiring. Media biases and misrepresentation of Islam and Muslims, and general ignorance regarding Islam as a religion were seen as primary reasons for Islamophobia. These nega- tive experiences had a direct impact on their professional identities. However the study also revealed that Muslim teachers encounter positive experiences regarding their religion as well. The participants were seen as a strengthening asset, especially in multicultural educational institutes. Based on this study one can draw a conclusion that the Muslim teachers truly face Islamophobia in school and kindergarten environments, however, less than in their free time. In an increasingly globalized world, particularly employees in educational institutions should be aware of Islamophobia and try to counter it and guide children to critical thinking.
  • Saarelma, Marika (2022)
    Tutkielmassa esitellään muslimioppilaiden kohtaamia asenteita alakoulussa ja niiden vaikutuksia. Muslimioppilaat kohtaavat paljon negatiivissävytteisiä asenteita ja ne vaikuttavat negatiivisesti myös integroitumiseen omaan luokkaan sekä identiteetin muodostumiseen. Muslimioppilaat rinnastetaan usein maahanmuuttajaoppilaisiin, mikä voi lisätä muslimioppilaiden identiteetin muodostumisen haasteita, sillä heitä ei mielletä suomalaisiksi, vaikka he sitä olisivat. Suomalaisuuden rajallinen käsite poissulkee monia vähemmistöryhmiä, jotka puolestaan kokevat toiseuttamista tämän johdosta. Tutkielman tutkimustehtävä on seuraava: Mitä tukitoimia muslimioppilaiden yhteenkuuluvuuden edistämiseksi on tuotu esille? Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Crenshawin (1980) määritelmä intersektionaalisuudesta. Keskeisinä käsitteinä tutkielmassani ovat muslimioppilas, alakoulu, identiteetti, intersektionaalisuus ja uskonnon monilukutaito. Tutkielma on tehty kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmän mukaisesti. Aiheeseen on perehdytty perusteellisesti ja esiin on nostettu keskeisiä näkökulmia. Menetelmä vaatii, että aineistoa on käsitelty rehellisesti ja huolellisesti. Muslimioppilaiden yhteenkuuluvuuden edistämissä tärkeimpänä keinona nousi esiin avoin keskustelu oppilaiden kanssa. Lisäksi kasvattajien monikulttuurisuustaidot ja muslimioppilaiden kohtaamien haasteiden ymmärtäminen lisäävät opettajien kykyjä tasa-arvoistaa opetusta ja muslimioppilaiden integrointia luokkaan. Monikulttuurisuustaitoihin liittyy vahvasti uskonnon monilukutaito. Uskontoon liittyvien käsitteiden ymmärtäminen, kuten eletty uskonto ja uskonnon tasot, auttavat muslimioppilaiden kohtaamisessa. Yhteisen suomalaisuuden tavoitteleminen nähtiin olevan tärkeä näkökulma muslimioppilaiden ja muiden vähemmistöryhmien yhteenkuuluvuuden edistämiseksi.
  • Kinnunen, Olli (2017)
    New Finnish national guidelines for early education take effect in August 2016 and will become binding for the first time. The new guidelines define religious education as a general subject where children should get to know all religions that are present in the group. At the moment religious education is not put into effect as supposed. Studies show that religious education consists mostly of Christian traditions even in multicultural day care centers and other religions are hardly discussed at all. Furthermore, early educators find it hard to teach religious education to children from other religions, especially muslims. The aim of this study is to find out about muslim parents’ views on early religious education and how they hope their religion is taken into account by early educators. In this study I interviewed three muslim parents who all had their children in the same day care center in eastern Helsinki. The interviews were semistructured. After careful transcription the interviews were analysed by categorizing similar features. The parents wished that children could learn about islam and it’s traditions in religious education, at least when there are muslim children in the group. However, they were unsure if teaching about islam is at all part of Finnish early education. Parents also found it positive that children would get to know all other religions in addition to their own. Thus, this study shows that muslim parents’ views are in line with the new guidelines for early education. Furthermore, it was obvious from the interviews that the parents’ did not have a uniform point of view and their opinions varied. This supports the idea that people from the same religious group do not necessarily share their views and opinions. This in mind, early educators should not make generalizations based on people’s religion but rather discuss about religion with every parent separately. Generally, the parents were satisfied with how their reli-gion was taken into account in day care. They mostly brought up topics about every day life, for example food restrictions and attending to church visits.
  • Kankaanpää, Suvi (2018)
    The goal of this study was to find out, what kind of challenges has Muslim parents and school experienced in their cooperation. According to earlier studies we can note three things. First, functional cooperation between parents and school has many benefits for the child’s schooling. Secondly, functional cooperation between parents and school supports child’s identity which is determined one of the schools’ mission. Thirdly, at the non-Muslim countries Muslims are diverse group which differ at least partly from the majority of people in terms of values, customs, and in culturally as well as religiously. Therefore, cooperation between parents and school is important to investigate especially from Muslim parents’ perspective. I executed my study as systematic literature review and I gathered my material using precise criteria from 1999–2018 articles. My final material consists eight articles which handle, at least part of the research, cooperation between Muslim parents and school in non-Muslim countries from the perspective of Muslim parents or school. All my articles are qualitative studies and data is gathered through interviews. I search answers to my research question by looking for themes from parents and schools’ interviews from the part the interviews answered to my research questions. From the Muslim parents and schools interviews I found many cooperation challenges of which the biggest ones are lack of teachers’ knowledge, recognition of Muslims values, unsuitable lessons and teaching material for Muslims, and lack of communication and its consequences. According to the research results we can consider ways to improve cooperation between Muslim parents and school. Increasing communication teachers could get more information on Muslims values and habits, and Muslim parents could get more information on schools’ customs. Via communication Muslim parents could help teachers and school to respect Muslims values and habits, and to support Muslim students’ identity, while still working along curriculum.
  • Korenius, Emilia (2020)
    Uusimmassa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on linjattu, että opetuksen on oltava sukupuolitietoista. Ristiriitaista on, ettei tästä huolimatta sukupuolitietoinen opetus ole ollut vakiintunut osa opettajankoulutusten opetussuunnitelmia Suomessa. Huolta ovat herättäneet sateenkaarioppilaiden huonot koulukokemukset, eivätkä laeista ja sopimuksista huolimatta heidän oikeutensa ole näyttäneet toteutuneen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulussa käytettävissä materiaaleissa on yhä sukupuolistereotypioita, eikä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä aina juurikaan käsitellä. Millaista yhteiskuntaa tällainen heteronormatiivinen koulu rakentaa? Tutkimukseni tavoitteena oli kääntää valokeila sateenkaari-ihmisten oikeuksiin ja niiden toteutumattomuuteen, ja siihen, miksi meillä on todellinen tarve saada sukupuolitietoinen opetus vakiintuneeksi osaksi opettajankoulutusten opetussuunnitelmia. Tarkastelen tutkimuksessani sukupuolitietoisen opetuksen käsitettä, ja syvennyn sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioivan sukupuolitietoisen opetuksen merkitykseen sateenkaarioppilaille. Tutkimukseni oli kandidaatin tutkielma ja menetelmältään kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa pyrin luomaan kokonaiskuvaa käsittelemästäni aiheesta. Pyrin tutkimuksessani hyödyntämään mahdollisimman uusia lähteitä, sillä niin laeissa kuin yleisessä keskustelussa on sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen liittyen tapahtunut viime vuosina paljon muutoksia. Sukupuolitietoisessa opetuksen toteuttamisessa keskeisimpänä korostui tietämys ja ymmärrys yhteiskunnan normittavista rakenteista. Toteuttaakseen sukupuolitietoista opetusta, tulee opettajilla olla laajaa ja syvällistä ymmärrystä sukupuolen ja seksuaalisten suuntautumisten moninaisuudesta ja niistä normeista ja rakenteista, jotka vaikuttavat ajatteluumme ja toimintaamme. Sukupuolitietoisen opetuksen kaltaisella opetuksella oli tutkimusten mukaan myönteinen vaikutus sateenkaarioppilaiden kouluhyvinvointiin, mutta sen merkitystä ei voi kuitenkaan rajata vain sateenkaarioppilaita koskevaksi. On jokaisen etu, ettei koulu ole heteronormatiivinen, ja etteivät sukupuoliroolit ole ahtaat. Sukupuolitietoinen opetus olisi ehdottoman tärkeä saada vakiintuneeksi osaksi opettajankoulutuksen opetussuunnitelmia.
  • Heino, Ronja (2017)
    Objectives The status of drama in education in the Finnish curriculum has got stronger during the last decade. Nevertheless, even though drama education has had a great amount of positive influence, it still doesn’t have a stable status of being a teaching tool for every teacher. Even though drama has plenty of good qualities, it still includes challenging issues and requires a lot from the teacher. Furthermore, it seems there aren’t much material available for teachers to offer them ideas. This research’s objectives is to analyze the teacher’s role in teaching drama education and find the challenges written in teacher’s guidebook for drama education. The research focuses especially on drama tools, because they are the most important factors of organizing drama in school. In addition, the aim of this research is to encourage teachers to use drama in their own class and give multiple ideas about active learning. Methods. This research was qualitative. Research method was a content analysis, where a written document, a teacher’s guide for drama education, was analyzed. Drama tools founded in the teacher’s guide were categorized. The guidebook was written by Tapio Toivanen, who is a drama education teacher and a lecturer in the University of Helsinki Teacher Education. Results and conclusions. Based on this research, the teacher’s role in drama education is to motivate, encourage and listen the pupils and appreciate their ideas by supporting them, both in verbal communication and non-verbal communication. As the pupils get more skillful, the teacher’s role comes less visible, and the children themselves have more of the responsibility. The challenges in drama education based on this research are mental and physical safety, lesson planning, technical drama teaching skills, evaluation and group mastering skills.
  • Björkman, Markus (2019)
    The purpose of this thesis is to study the educational world view and the educational philoso-phy of the Moomins. The study discusses the manifestation of the world view of the Moomins and characterizes the philosophy of education of the Moomins. In this study the educational world view of the Moomins is defined by the definition of Manninen (1977). The Moomin philosophy of education will be based and accomplished by the ideas and philosophy of Hirsjärvi (1985). There is no earlier study of the Moomin philosophy of education. This is a qualitative study that is implemented as a close reading and the interpretation of the material is subject to phenomenological and hermeneutical analysis. The Moomins worldview largely corresponds to ours, both temporally and planetary. Moomins are in their own world and their natural relationship is strong and naturalistic. Moomins are positive towards themselves and others. The nature of the philosophy of education of the Moomins is revealed in action and in interaction with others. The Moomins respect others and are helpfull. The world of Moomin education can be regarded as true in the Moomin world and the philosophy of education can be described as actual. Existentialistic and deterministic traits can be seen in the philosophy of education of the Moomins. The ethical core of the Moomin education philosophy seems to be to educate well with goodness and to respect others.
  • Ilves, Anu (2017)
    My bachelor’s thesis is about Moominmamma as a parent in Tove Jansson’s Moomin-novels. I also analyse what kind of a character she is, what are her values and what kind of a relationship she shares with her child. There are many different views about parenting. I am interested to see what a parent could learn from fiction. Moominmamma is a well-known example of a good parent. Because of that I wish to find out what Tove Jansson’s Moomin-novels could give on the subject. This research was qualitative. The research method was content analysis, where fictional documents were analyzed. The documents were 8 Tove Jansson’s Moomin-novels. The goal of this research was to find out what kind of a character and a parent Moominmamma is. I used Diana Baumrind’s theory of parenting styles. When I analyzed Moominmamma as a parent, I focused on how warm Moominmamma is and how she uses control over her children. As a parent Moominmamma was very warm but her control over her children seemed to be low. However the research showed that Moominmamma’s values and her own example directed her children very much. Moominmamma is a very different character and a parent in the book Moominpappa at sea. In the book even though Moominmamma is depressed she is still a warm and understanding parent who respects her children and gives them a lot of space. With one’s own example, values and warmth a parent can support a child’s development.
  • Valaskivi, Liekki (2016)
    Goals. The new Finnish national curriculum names increasing knowlegde and understanding about the diversity of gender as one of the goals of basic education. Gender diversity contains not only boys and girls, but also transgender students, whose gender identity falls outside the binary. The experiences of these students have as of yet been researched little, especially in Finland, and insufficient information about transgender issues is available to teachers. The goal of this study is to understand transgender indentities through theoretical literature and to map the various factors that affect school experiences of transgender students. The study is based on educational sciences, but I also utilise gender studies as a frame of reference. Methods. I have executed this study as a integrative descriptive literary survey using a feminist approach. My goal was construct a comprehensive and coherent overall view by compiling different kinds of discretionarily chosen theoretical and research literature. I analyzed the material by constructing a general view of gender, sex and transgender identity from the theoretical literature, and by compiling factors that affect the school experiences of transgender students from previous studies. Results and conclusions. The study showed that the school institution is a relatively heteronormative institution, which upholds the idea of binary gender and reproduces both visible and hidden gendered practices. The material showed that expectations of gender control almost all school activity, so it is difficult for a transgender student to find their place as a part of the school community. The physical spaces at school, the toilets and changing rooms for example, have generally been divided by gender, so a transgender student is without a place at school in a very concrete way, as well. Transgender students face significantly more bullying, harrasment and violence at school than boys or girls do. Schools and teachers have not only the opportunity, but also the responsibility to change heteronormative and gendered practiced at school and make the school environment safer and more positive for transgender students. However, it is essential that transgender identities are researched more in Finnish schools.
  • Haveri, Laura (2016)
    The profession of a musician is defined by factors that can expose to specific health related issues. One of the most common ones is performance anxiety that can, in severe cases, cause suffering, impair the ability to function, and even lead to giving up one’s career. The ways of self-treatment might not be efficient or might even be harmful to musician’s health, and therefore professional help is vital in the treatment of music performance anxiety. There is no uniform theoretical view of music performance anxiety neither a common treatment practice, which makes successful treatment more challenging. The aim of this literature review is to form a more coherent view of music performance anxiety and summarize potential interventions studied so far. The literature used was recent research in the field of music performance anxiety. Music performance anxiety can be divided into different, greatly interconnected dimensions such as social, cognitive, and somatic dimensions. It is thought to be developed through a negative cycle, which is affected by for example the social characteristics of the performance situation, the arousal of the performer, and their cognitive appraisal. These can form specific learning experience, which possibly strengthens the negative cycle when repeated. The purpose of the intervention is to stop this negative cycle and help to unlearn the possible debilitating thought and action models behind it. The current research states that the behavioural and cognitive methods have the biggest role in the treatment of music performance anxiety. Methods using relaxing and breathing techniques can help especially with the symptoms caused by heightened arousal in performance situations. Also, medical treatment has proven to be one possible way to alleviate these somatic symptoms. Nevertheless, other kinds of intervention methods are preferable inter alia because of the side effects medication may have. All in all, recent research has broadened the understanding of the multidimensional nature of music performance anxiety. In addition, there are great amount of potential intervention methods for music performance anxiety, although more, higher-quality research is needed to prove their efficiency.
  • Kuivalainen, Hanna-Mari (2024)
    Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tuottaa ajankohtainen katsaus sadutus-menetelmästä tieteellisen tutkimuksen ja akateemisen mielenkiinnon kohteena ja välineenä. Tehtävänä oli kartoittaa, minkälaisissa tieteellisissä julkaisutyypeissä ja kuinka paljon sadutus-menetelmää on käytetty ensimmäisen sadutusta käsittelevän väitöskirjan (Karlsson, 2000) jälkeen, ja millä tavoin sadutus-menetelmää on näissä tutkimuksissa tutkittu tai käytetty. Sadutus on kehitetty lasten tiedon tuottamisen menetelmäksi, mutta sen käyttötavat tutkimuksessa ovat moninaisemmat. Jotta menetelmää on tulevaisuudessakin mielekästä tutkia ja käyttää tutkimuksessa, on syytä kartoittaa, miten laajasti ja millä tavoin sadutus-menetelmää ja sen osa-alueita on jo tutkittu, ja millaisia havaintoja sen käytöstä tutkimuksessa on tehty. Samalla on mahdollista kiinnittää huomiota niihin näkökulmiin, joihin tutkimuksessa voidaan vielä syventyä enemmän. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka käsitti väitöskirjat, vertaisarvioidut artikkelit, tutkimusraportit sekä tutkielmat ja opinnäytteet. Sadutus-menetelmän esiintymisen tavat tutkimuksissa jaoteltiin viiteen eri kategoriaan julkaisutyypeittäin. Tämän katsauksen perusteella tutkimuksissa, jossa käytetään sadutus-menetelmää, korostuu saduttamalla tuotettujen tarinoiden tulkinta. Tutkimusta on toteutettu selvästi eniten lasten ja nuorten kanssa tai heihin liittyen. Aineiston perusteella sadutus-menetelmää käytettiin erityisesti matalakynnyksisenä tiedon ja ymmärryksen lisäämisen tai sisällöntuottamisen menetelmänä. Lisäksi tutkimuksen kohteena oli usein kokonainen sadutus-prosessi. Tutkielmissa korostui valmiin sadutus-aineiston käyttäminen, kun muissa julkaisukategorioissa aineisto tuotettiin itse. Pelkästään sadutus-tilannetta ei tähän katsaukseen valikoituneen aineiston piirissä ole juurikaan tutkittu.
  • Kallio, Tuukka (2016)
    Aims. The aim of this qualitative study was to examine how elementary schools physical education curriculum has changed between years 2004 and 2014. This study examined what differences and what similarities there are between these two curriculums. Especially it was examined the changes in primary educations physical education curriculums. Methods. The study method was qualitative theory bound text content analysis. Data of the research consist of the texts of the curriculums and physical education based theory. Results and conclusions. The results show that physical education curriculum had changed, based on task, aim, content and evaluation. Basic motor skills had stayed as the core of physical education and in primary education perceptual-motor skills had been separated. POPS 2014 was more extensive and diverse than its predecessor. Self-determination theory had also clearly affected to the new curriculum. One of the major differences between the curriculums was the status of wellbeing and concepts of sports. Mental wellbeing has a much bigger status in the POPS 2014 than in the POPS 2004. This is especially shown in the psychical and the social performances have risen to level of the physical performance. From sports, only swimming is still mentioned in the POPS 2014. Sports should only exist in a playful environment and condition factors should no longer affect evaluation. In the future it would be interesting to examine how the changes in the curriculum have affected teachers in jobs. It would also be interesting to examine what are changes in the higher primary classes.
  • Laakso, Taru (2020)
    Satujen kertominen on luontainen osa kasvamista ja yhteisöllisyyttä. Koska erityisesti lapset kuulevat jatkuvasti kertomuksia, on oleellista pohtia, mitä oikeastaan tarinoilla välitämme. Jo-kapäiväisessä puheessamme, toiminnassamme, kirjoissa ja oikeastaan kaikessa, luomme sekä toistamme ajatuksia siitä, millaisia asioiden tulisi olla. Tämä koskee myös oletuksia su-kupuolista. Jatkuvasti huomaamattamme rakennamme uudelleen käsitystä siitä, millainen esimerkiksi ihanteellisen äidin tulisi olla. Tässä tutkielmassa onkin tarkoitus selvittää, millaisia sukupuolten representaatioita sekä toimijuutta lastenkirjallisuudesta löytyy ja onko niissä ta-pahtunut muutoksia 1990-luvulta nykypäivään. Aineisto koostuu yhdeksästä eri-ikäisille lapsille suunnatusta kirjasta, joissa esiintyy ihmis-hahmoja. Aineisto rajattiin kielen ja julkaisuajan mukaan, jonka jälkeen teokset valittiin satun-naisesti sopivien joukosta. Erikseen analysoitiin 1990-luvun alun, 2000-luvun alun ja nyky-päivän lastenkirjallisuutta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä, jossa oletuksena on, että teksti luo ympärillämme olevaa maailmaa. Erityisesti painopisteenä käy-tettiin oletusta siitä, kuinka kieli luo todellisuutta. Äidin osa lasten ja kodin huolehtimisessa korostui läpi analyysin. Isät puolestaan olivat enemmän taustalla tai vaihtoehtoisesti mukana urheilussa tai muussa perinteisesti maskulii-nisiksi ajatelluissa asioissa. Perinteiset roolit perheissä olivat vahvasti esillä niin 1990-luvun alun kuin 2000-luvun alunkin aineistoissa. Nykypäivän lastenkirjallisuutta edustavissa teok-sissa, puolestaan perheet eivät olleet enää yhtä vahvasti mukana tarinassa, mutta äitien rooli lohduttajana korostui. Suurta muutosta ei vaikuta tapahtuneen 1990-luvun ja nykypäivän välil-lä lastenkirjallisuuden hahmoissa, mutta on havaittavissa perinteisen maskuliinisuuden ja fe-miniinisyyden häivyttämistä.
  • Paasolainen, Jaakko (2022)
    Muutoslaboratorio (ML) on organisaatioiden kehittämiseen suunniteltu menetelmä. Monen eri alan yhteydessä toteutettu ML on todettu toimivaksi menetelmäksi lukuisia kertoja. Globaalin talouspaineen alati kiristyvässä vaikutuksessa työelämä kehittyy kuitenkin jatkuvasti nopeatempoisempaan suuntaan, jolloin pitkäkestoisen ja raskaan ML-menetelmän toteutus on vaikeampaa. Aiemman tutkimuskirjallisuuden näkemykset KTT:n ja ML:n tulevaisuudesta keskittyvät laajojen ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen tai työttömyyden, kehittämiseen ja ratkaisemiseen, jättäen täten aukon menetelmän ja nykypäivän työelämän jatkuvasti kasvavaan ristiriitaan. Tämän tutkielman tavoite on tarkastella ML:n ja nykypäivän työelämän ristiriitoja, ja toisaalta menetelmän kehittymisen mahdollisuuksia kohti nykypäiväisempää mallia. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoksi valittiin 10 ML:ta käsittelevää tieteellistä lehtiartikkelia. Artikkelit olivat vuosina 2010-2021 julkaistuja. Aineiston hakusanoina olivat CL-intervention, change laboratory, formative intervention ja expansive learning, ja kaikki valitut artikkelit olivat täten englanniksi julkaistuja. Aineiston analyysi toteutettiin perinteisenä sisällönanalyysinä, jonka perusteella muodostettiin tutkimuskysymyksiä kuvaavat kategoriat. ML:n ja nykypäivän työelämän ristiriidoiksi muodoistui menetelmän pitkä kesto, sen suuri resurssien tarve ja tulosten myöhä ilmentyminen. Mahdollisuudet kohti nykypäiväisempää mallia olivat menetelmän sitouttava ja motivoiva vaikutus, sen tuottama integroiva kehityshalu osallistuneiden työntekijöiden keskuudessa, ja merkit menetelmän valmiudesta muokkaantumiseen. Tulosten perusteella ML:n ja nykypäivän työelämän välillä on selkeitä ristiriitoja, joskin mahdollisuuksien tarkemmalla tutkimisella mahdollistuu sen kehittyminen kohti paremmin nykypäivän työelämään sopivaa versiota.
  • Viitanen, Karin (2023)
    Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli tuottaa tietoa kehittävään työntutkimukseen pohjautuvan muutoslaboratorio-kehittämismenetelmän käyttömahdollisuuksista. Tutkimuksessani perehdyin siihen, millaisiin kehittämistarpeisiin muutoslaboratoriointerventiolla voidaan vastata sekä siihen, millaisia teoreettisia käsitteitä muutoslaboratorioiden analyysissa on käytetty ja mitä nämä käsitteet kertovat muutoslaboratoriomenetelmästä. Aiemmassa tutkimuksessa näihin kysymyksiin ei ole perehdytty, vaikka käytännön työelämässä toimiville näillä kysymyksillä voi olla suuri merkitys. Tutkimukseni oli narratiivinen eli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Sen tavoitteena oli erityisesti järjestää eri tutkimusartikkeleista löytyvää fragmentaalista tietoa ehyeksi kokonaisuudeksi. Aineistoni koostui kuudesta, aineistonhakuhetkellä vertaisarvioiduksi artikkeliksi Helka-tietokannassa merkitystä tekstistä, jotka käsittelivät muutoslaboratoriota koulutukseen liittyvissä hankkeissa. Analysoin aineistoni sisältöanalyysin keinoin. Tutkimustulosteni mukaan muutoslaboratoriota voitiin käyttää menestyksekkäästi kehittämisinterventiona silloin, kun kehittämiseen liittyi ristiriitoja. Tutkimustulosteni mukaan muutos-laboratorion osallistujien ei välttämättä tarvinnut edustaa organisaation eri positioita, osallistujamäärä saattoi poiketa muutoslaboratorion "ihanneosallistujamäärästä" ja kehittämisinterventiossa käytetty peiliaineisto edusti monipuolisesti eri aineistolajeja. Myös ongelmat, joiden ratkaisemiseksi muutoslaboratoriota käytettiin, näyttäytyivät monenlaisina. Tutkimustulosteni perusteella muutoslaboratoriota voidaan pitää varsin joustavana kehittämismenetelmänä. On kuitenkin huomioitava, että tutkimustulokseni on saatu koulutukseen liittyvistä muutoslaboratoriohankkeista, joten ne eivät välttämättä ole yleistettävissä kaikkiin muutoslaboratoriohankkeisiin. Jatkossa muutoslaboratoriota koskevassa tutkimuksessa olisi hyvä tutkimustulosten yleistettävyyden tutkimisen lisäksi paneutua toimintajärjestelmän kolmiomallin käyttöön osana muutoslaboratoriota sekä siihen, miten muutoslaboratoriosta voitaisiin kehittää toimiva kehittämismenetelmä myös heille, jotka eivät pysty hahmottamaan graafisia esityksiä.