Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Oikkonen, Annu (2020)
    Ilmastokasvatukselle on selvä tarve, joka lähtee sekä lapsista ja nuorista itsestään että yhteiskunnan tarpeesta kasvattaa vastuullisia ja kestäviä valintoja tekeviä, innovatiivisiin ratkaisuihin kykeneviä, muuttuviin olosuhteisiin sopeutuvia kansalaisia. Tutkimusaiheena ilmastokasvatus on kuitenkin vielä varsin tuore, eikä sille ole yhtenäistä ja vakiintunutta määritelmää. Tässä kirjallisuuskatsauksessa pyrkimyksenä oli selvittää, millaisena tutkimuskirjallisuudessa nähdään ilmastokasvatuksen tavoitteet ja millaisia pedagogisia ratkaisuja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään. Tarkastelussani jaoin ilmastokasvatuksesta esitetyt näkemykset kolmeen luokkaan näkökulman laajuuden perusteella. Ensimmäinen näistä on kapea-alaisin ja tarkastelee ilmastokasvatusta tiedon opettamisena. Tiedollinen sisältö on kapeimmillaan rajattu ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen perustaan, mutta yleisimmin mukaan luetaan myös ilmastonmuutoksen taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Pedagogisissa ratkaisuissa tähdätään erityisesti moninaisten syy–seuraussuhteiden ja suuruusluokkien hahmottamiseen, jota tukee parhaiten systeemipohjainen oppiminen, yksittäisiin komponentteihin keskittymisen sijasta. Tärkeää on, että oppilailla on mahdollisuus tutkia itse koko aihepiirin monimutkaisuutta ja moniulotteisuutta. Tarkastelussa toisena luokkana on näkökulma, jossa päätavoitteena on sitouttaa oppilaat ilmastonmuutoksen vaatimaan toimintaan ja valmistaa heitä kohtaamaan tulevaisuuden kasvava epävarmuus. Tämä näkökulma on viimeaikaisessa kirjallisuudessa eniten esillä. Pedagogisissa ratkaisuissa keskitytään tukemaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, luovuutta, ongelmanratkaisukykyä sekä aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista. Yleisesti esiin nousevat oppilaslähtöiset ja kokemuspohjaiset menetelmät. Jaottelussa kolmanneksi luokaksi on valittu kokonaisvaltaiseen arvojen ja ajattelun tapojen muutokseen ja sitä myöten uudenlaiseen elämäntapaan tähtäävä näkökulma. Se pohjautuu ajatukseen, että kulutuskeskeisyydestä, materialismista ja jatkuvaan talouskasvuun tähtäämisestä on siirryttävä sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä arvostavaan maailmaan. Tämä vaatii myös nykyajattelun perustana olevien vastakkainasettelujen ja tiedon pirstaleituneisuuden purkamista. Pedagogiseksi ratkaisuksi esitetään taidepohjaista opetusta, jossa tietämisen rationaalinen, intuitionaalinen ja kehollinen puoli ovat kaikki mukana. Ilmastokasvatuksen teorian ja käytännön välillä on nykyisellään selkeä kuilu. Tutkimuskirjallisuudessa hallitsevana on näkökulma, jossa ilmastokasvatuksen päätavoitteena on sitouttaminen ja epävarmaan tulevaisuuteen valmistaminen. Tämä ei kuitenkaan näy vielä käytännössä. Maailmalla toteutuva ilmastokasvatus keskittyy edelleen pitkälti vain tiedollisen sisällön opettamiseen. Suomessa tilanne on samantapainen, sillä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ilmastonmuutos mainitaan ilmiönä ainoastaan luonnontieteiden alla. Ilmastokasvatuksen merkitys ja asema suomalaisessa koulujärjestelmässä on kuitenkin vasta muotoutumassa.
  • Möntti, Melina (2020)
    Tutkimuksen tavoitteena on luoda yleiskuvaa kotitaloustaidon käsitteen lähestymisestä Helsingin yliopiston kotitaloustieteellisien julkaisuissa eli tuoda esille mistä näkökulmasta julkaisuissa on aiemmin käsitelty kotitaloustaitoa. Toisena tavoitteena tutkimuksessa selvitetään mitä kotitaloustaidot ovat Helsingin yliopiston kotitaloustieteellisissä julkaisuissa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimuksessa perehdytään ensin taito - käsitteen ja ilmiön näkökulmiin. Ymmärrys taidosta muodostuu ajansaatossa esitetyistä erilaisista näkökulmista taitoon Antiikin Kreikasta 2000 - luvulle. Tämä dialogi taidon näkökulmien välillä muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, yhdessä kotitaloustieteellisen taidon tutkimuksen näkökulman kanssa. Kirjallisuuskatsauksen aineisto on kerätty Helsingin yliopiston taitoa käsittelevistä julkaisuista, ja se muodostaa ajallisen jatkumon vuodelta 1990 vuoteen 2009. Katsaukseen valitut julkaisut kuusi julkaisua käsittelevät kotitaloustaitoa tai toimintaa eri näkökulmista, kuten esimerkiksi ilmiönä sekä kotitalousoppiaineen opetuksen ja arvioinnin näkökulmasta. Aineiston analyysi tiivistää yhteen valitut kotitaloustieteelliset julkaisut kotitaloustaidon osalta, ja pyrkii muodostamaan aineistosta yhtenäisen teoreettisen kokonaisuuden, joka vastaavaa siihen mitä kotitaloustaito on julkaisuissa. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena kotitaloustaidosta muodostui teoreettinen kokonaisuus. Kotitaloustaito on tutkimusten mukaan teoriaa ja käytäntöä yhdistävää, edellytys arjesta selviytymiselle, kokonaisvaltaiseen ihmisen kehitykseen tähtäävää, muutoksessa monien ulottuvuuksien ja käsitteiden kanssa elävää, pohjalleen tietoa ja kokemuksia tarvitsevaa ja päämäärätietoisen toiminnan ja päämäärättömän tekemisen yhdistävää. Tutkimustuloksien pohjalta tutkija käsittelee lopuksi omassa pohdinnassaan tulevaisuuden kotitaloustaitoa. Tutkimuksen pohdinta osuus on poikkeuksellisesti dialogia tutkimustulosten ja tutkijan omien näkemyksien ja kokemuksien kanssa.
  • Moilanen, Ville-Johannes (2016)
    The aim of this literature review study is to analyse the heritability of education and socioeconomic status in the Finnish context. Additionally the study investigates charts of growth in the spatial socioeconomic segregation within the city of Helsinki and how it affects to the operational preconditions of schools, educational outcomes and studies chosen after comprehensive school. All of the neighbourhood effect studies chosen for this literature review are studies of urban segregation. The interest on studies related to perspectives of sociology of education and educational psychology. This literature review is a background research for my Master´s thesis. The Finnish comprehensive school is well respected in Finland and world-wide because of its equality. The Finnish education system has been widely studied and although Finnish schools are equal for all the pupils it has been found out that there is a same phenomenon as in many other education systems: the “utopia” of equality in the Finnish comprehensive school (Kivinen & Rinne, 1995). Schools are open for everyone and there has been an expansion of education, but still there is little of social mobility (ia Kivinen & Rinne, 1995; Erola, 2010b). There is a strong relation between the education level of the parents and children’s education and socioeconomic status in adulthood. Studies have shown that if parents have a higher socioeconomic status, the children seem to know their upcoming highest education degree earlier (Rinne, 2007; Seppänen, 2006) and are also strongly motivated to gaining that goal. (Tynkkynen, 2013). The studies of urban segregation in Helsinki have also found out differences in pupils´ educational outcomes and parents´ school choices (Bernelius, 2008, 2013; Kauppinen & Bernelius, 2013). There are differences in the socioeconomic demography in Helsinki that affect operational preconditions of schools. Pupils´ background differences have also an effect on pupils´ school choices which leads to growth in regional variations on educational outcomes. This literature review study show that there are still unknown mechanisms in the phenomenon of heritability of education and socioeconomic status to be studied in the future. Particularly how parents´ education and socioeconomic status effects when do children define their highest educational degree aims.
  • Kettunen, Katariina (2017)
    Aims. Purpose of the thesis is to present viewpoints on culturally diverse sex education in junior high school on the light of literature. The research problem is to clarify what a junior high school teacher should take note in culturally diverse sex education. The aim was to describe the viewpoints and notes that literature presented for teaching. The hypothesis was that the teacher should be culturally sensitive and unprejudiced. There is only a few former studies on this matter. Sex education and cultural diversity has been researched and modelled mainly separately. The interest to the thesis took off from practical need. The number of immigrants has increased in Finland past years and the education must answer to the needs of the circumstances. I see that especially sex education is a sensitive subject on different culture perspectives, and that teachers should consider this when individualizing education suited for the needs of culturally diverse class. Methods. The research method of the thesis was systematic literature review that included also descriptive extract. Research of the field and literature over the years 2004–2017 were chosen for the thesis material using the most common information retrieval databases of the library. The criterion of choice was that the research concerned culturally diverse sex education in western countries. Results and conclusions. The results show that cultural sensitivity demands conscious work and reflection so that man could develop in it. Students and their parents saw the sex education as an important part of adolescent well-being and growing up. The role of the teacher in successful education and interaction was essential so that education was efficient, understandable and equal. Additionally, a teacher must pay attention at least to the cultural background, differences, religion, knowledge and skills of the students. The most crucial conclusion is that facing cultural diversity demands also scrutinizing man`s own values and worldview. The teacher grows into his or her role often only through experience when facing cultural diversity and developing suitable methods for it. Teacher should strive to respect the student and the education must be executed from students bases in safe environment so that the education becomes meaningful. The results can be exploited to support sex education in culturally diverse class.
  • Skaffari, Katariina (2017)
    Objectives. Differentiating instruction is a topical issue, since the criteria of basic education curriculum in 2014 emphasizes individual learning and child-oriented approach. Also, the three-tier support model as well as inclusion have created a need for segregation of schools. Educational differentiation by means of support for the learning process, it is possible to individually. The research task is to become familiar with aspects that previous studies and research literature offer the teacher's pedagogical thinking and differentiation of teaching. The teacher's pedagogical thinking forms the basis for the functioning of the teacher in the classroom, and is therefore of great relevance. Methods. This descriptive study was conducted as a literature review. Information retrieval was initiated electronically network and a virtual library and flip through seeking new per-spectives on pedagogical thinking and differentiation of teaching. A search will aim was to find primary sources mm. individual works, studies, articles and theses. Sources evaluated critically. Previous studies and literature gave an idea of the available literature, the main researcher names, as well as helped to limit the subject. Results and conclusions. Several studies on differentiation showed that educational differ-entiation has many positives both the individual and community school attendance and learning-enhancing effects. Several studies have differentiated the teachers teaching in the whole learning process in many different ways. Their attitude was almost always positive, even if many of them experienced the separation of teaching strategies in demanding lack of training, limited resources and the provision of appropriate teaching materials due to the low level. Also the upward differentiation was considered challenging.
  • Silk, Nina (2022)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa musiikkikasvatuksen suuntauksia ja pedagogisia toimintatapoja suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa muodostettiin kokonaiskuvaa 1970–1980-luvuilla käytössä olleista musiikillisista menetelmistä päiväkodin musiikkikasvatuksessa. Aiemmat tutkimukset osoittivat musiikkikasvatuksella olevan lukuisia myönteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja kognitiivisiin taitoihin. Laulaminen, soittaminen, melodiarytmit, sävelten kestojen suhteen omaksuminen esimerkiksi rytmitavuin edesauttavat puheopetusta ja toimivat näin kuntouttavina elementteinä. (Badian & Wolff 1977, Corkin 1974, Lähteenmäki 1979, Lastentarha-lehti 1979/3.) Oletukseni oli, että rytmikasvatuksella olisi yhteys lapsen kielelliseen kehitykseen. Tutkimuksessa selvitettiin rytmikasvatuksen merkitystä oppimisen edistäjänä Lastentarha-lehden kirjoitusten ja valtakunnallisten kasvatuslinjausten valossa. Tuloksia verrattiin nykyisiin neurotieteellisiin tutkimuksiin. Menetelmät Pyrin tavoittamaan parempaa käsitystä siitä, miten musiikki varhaiskasvatuksessa on ymmärretty ja tulkittu eri aikoina. Tarkastelin aineistoa kysymyksenasettelun kannalta olennaisilla havainnoilla eli etsin tietoa musiikillisten toimintatapojen, erityisesti rytmikasvatuksen, ilmaantuvuudesta lastentarhapedagogiikassa. Tutkin musiikkikasvatuksessa tapahtuneita muutoksia ja tein tulkintoja musiikin pedagogiikan kehityksestä aineiston pohjalta. Tutkimusaineistona olivat Lastentarha-lehden musiikkikasvatusta käsittelevät artikkelit, lastentarhanopettajaopiston opetussuunnitelmat ja toimintakertomukset sekä päiväkotitoiminnan valtakunnalliset linjaukset eli ohjaavat asiakirjat kasvatustoiminnan suunnitteluun. Tulokset ja johtopäätökset Musiikkikasvatuksen pedagogiset menetelmät olivat tutkimusaineiston perusteella monipuolisia 1970-luvun alussa, mutta päiväkodin musiikkitoiminnan sisältöalueet alkoivat sen jälkeen yksipuolistua. Rytmikasvatus oppiaineena katosi Helsingin lastentarhanopettajaopiston opetussuunnitelmista 1980-luvulla. Johtopäätökseni on, että rytmikasvatuksen pedagogiikka on todennäköisesti tämän myötä vähentynyt. Rytmitajulla on merkitystä sensorisessa hahmottamisessa ja jaksollisessa jäsentämisessä. Edellä mainittu tutkimusaineistosta löytynyt havainto on yhdenvertainen nykyisen aivotutkimuksen kanssa, sillä tutkimustulokset (Suppanen, Huotilainen & Ylinen 2019) vahvistavat, että rytmi luo alustan tuleville tapahtumille, mikä mahdollistaa kuulojärjestelmälle sen, että se pystyy ennakoimaan mahdollista sisältöä ja helpottaa näin kielen oppimista. Jatkotutkimuksen kannalta olisi oleellista perehtyä musiikkipedagogiikan muutoksiin pidemmällä ajanjaksolla ja pohtia, millaista musiikillista toimintaa olisi tarkoituksenmukaista suunnitella tulevaisuudessa.
  • Zimmerman, Paula (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan varhaiskasvatuksen oppimisympäristön muotoutumista ja suunnittelua ja erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan roolia oppimisympäristön suunnittelijana suomalaisessa päiväkodissa. Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mukaan tavoitteena on varmistaa lapsille kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen sekä esteetön oppimisympäristö. Tutkielmassa selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kautta 1) mistä tekijöistä oppimisympäristöjen laatu koostuu suomalaisissa päiväkodeissa ja 2) millä tavoin opettajan tulisi huomioida suunnittelussa oppimisympäristön eri osa-alueet. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppimista kokonaisvaltaisena prosessina sosiokulttuurisessa ja konstruktivistisessa viitekehyksessä. Oppimisympäristön käsitettä tarkasteltiin ekologisen systeemiteorian, lapsuuden maantieteen ja havaintopsykologisen viitekehyksen kautta. Suunnittelua avattiin tutkimalla, millaisissa raameissa opettaja toimii oppimisympäristön suunnittelussa. Teoriakatsauksen lopuksi hahmotettiin päiväkodin oppimisympäristön suunnittelun eri tasoja ja opettajan toimijuutta. Kirjallisuuskatsauksen tarkastelukehyksenä hyödynnettiin päiväkotien laadunarvioinnissa käytettyä ECERS-R -mittaria ja siinä määriteltyjä päiväkotiympäristön osa-alueita (tilat ja kalustaminen, henkilökohtaiset hoitorutiinit, kieli ja päättely, toiminta ja sisällöt, vuorovaikutus, päiväohjelma sekä vanhemmat ja henkilökunta). Ensimmäisen tutkimuskysymyksen aineistona oli neljä viimeaikaista pro gradu -tutkielmaa, joissa suomalaisia päiväkotiympäristöjä on arvioitu ECERS-R -mittarin avulla. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin tutkimalla pääasiassa suomalaista kirjallisuutta ECERS-R -mittarin osa-alueiden muodostaman tarkastelukehyksen kautta. Suomalaisen varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laatu koostuu etenkin henkilökohtaisista hoitorutiineista ja vuorovaikutuksesta. Erityisesti pedagoginen toiminta ja sisällöt osoittautuivat laadultaan selvästi puutteellisiksi kaikissa tutkimuksissa. Tulokset antavat viitteitä siitä, että oppimisympäristöjen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Oppimisympäristö näyttäytyi kirjallisuuden valossa laajana kokonaisuutena, jonka jokainen osa-alue on suunnittelun kannalta huomionarvioinen. Opettaja voi tehdä paljon monipuolisen ja lapsia palvelevan oppimisympäristön eteen. Tutkielma kannustaa jokaista opettajaa näkemään itsensä aktiivisena toimijana, joka ei ota ympäristöä ”annettuna” vaan sitoutuu suunnitteluun yhdessä lasten ja työyhteisön kanssa.
  • Pistokoski, Ahti (2017)
    According to the latest estimates, there are only approximately 1000-1500 under 18 years old children with a visual impairment in Finland. Therefore visually impaired children are a quite small group in schools, but mostly they complete their basic education in the same class with children who have normal sight. Despite that, only a few teachers have enough knowledge to respond to visually impaired children's special needs as a student. The goal of this literature review is to find information on how to make school attendance easier for visually impaired children. Another objective is to find how the usage of ICT in schools could possibly be be-neficial for the children with visual impairment. ICT has great expectations and potential of creating increasingly equal learning possibilities in school. The problem is that there has been such little research about ICT’s effects to visu-ally impaired students. There is basically no proves that ICT makes learning easier for visual-ly impaired children. First, this dissertation will research visual impairment in generally. Then about the importance of designing the learning environment, arrangements of education and the usage of devices as a part of enabling visually impaired children better learning possibilities. Finally, some lite-rature about the ICT's effects on the learning of visually impaired children is presented. There has been such little Finnish research about the issue that this dissertation is mostly based on foreign literature. Because of the lack of literature, results of this dissertation are only approximate. Research literature shows that for the visually impaired children, the usage of ICT can increase learning results in some of the subjects. In order to bring ICT's benefits to the everyday school activi-ties requires more research and changes in teacher training so the teachers would get better skills to rationalize the usage of ICT as a part of teaching visually impaired children.
  • Jäkkö, Elina (2021)
    Tämän tutkielman tarkoitus on koota yhteen luokkahuoneen sosiaalisen dynamiikan tekijöitä ja kartoittaa sitä, mitä keinoja opettajalla on käytössään rakentaessaan ja muovatessaan oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta, statusasemia ja suhteita. Tutkimuskysymykseni kuuluvat: Mitä sosiaalisen dynamiikan hallinta opettajantyössä on? Toiseksi, miten noviisien ja asiantuntijoiden näkymättömän käden käyttäminen eroaa toisistaan? Sosiaaliseen dynamiikkaan kuuluu eri osa-alueita, jotka vaikuttavat siihen, millaista vuorovaikutus oppilaiden kesken on. Näitä ovat status ja roolit, keskinäiset suhteet, sekä koheesio. Opettaja toimii luokkansa sosiaalisena johtajana, ja voi erilaisilla toimintatavoilla, säännöillä ja käytännöillä muovata dynamiikan osa-alueita, mitä kutsutaan opettajan näkymättömäksi kädeksi. Näkymätön käsi kuvastaa opettajan itsensä vaikutusta luokan sosiaaliseen maailmaan, mikä voi olla sekä tietoista että tiedostamatonta. Opettajan persoona ja muun muassa sukupuoli vaikuttavat näkymättömän käden käyttöön. Tutkimukseni menetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jolla olen luonut laajaa ja monipuolista kuvaa kyseisestä aiheesta. Aineisto koostuu vertaisarvioiduista tutkimuksista verkossa. Olen rajannut kyseiset aineistot uusimpiin, 2000- luvun jälkeisiin tutkimuksiin. Näissä tutkitaan sekä noviisiopettajien ja asiantuntijaopettajien eroa luokanhallinnassa sekä yleisesti opettajan sosiaalisen dynamiikan hallinnasta ja tähän liittyvästä näkymättömästä kädestä. Noviisiopettajien käsitykset luokan sosiaalisesta maailmasta olivat asiantuntijoita heikommat. Tämä ilmeni siinä, miten aloittelevat opettajat käyttivät useammin reaktiivisia keinoja luokanhallinnassa. Kokeneemmilla opettajilla on monipuolisempi ja kokonaisvaltaisempi ja syvempi käsitys ja ymmärrys oppilaiden keskinäisestä vuorovaikutuksen luonteesta ja näin osaavat paremmin toimia luokassa rakentavasti koheesiota edistäen. Vaikuttaa siltä, että opettajakoulutuksessa on tarve parantaa opettajien ymmärrystä ryhmädynamiikasta, jotta aloittavat opettajat voivat rakentaa tätä johdonmukaisesti, edistäen oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta positiiviseen ja ehkäisemään konflikteja. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia opettajan temperamentin vaikutusta siihen, miten hän näkee sosiaalisen dynamiikan hallinnan luokkahuoneessa.
  • Huitu, Elli (2022)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä tunteita ja miten niitä ilmaistaan Janssonin lyhytker-tomukissa Kevätlaulu ja Näkymätön lapsi. Lisäksi haluttiin selvittää, miten tunteet vaikuttavat tarinan kulkuun ja tarinan hahmoihin. Lopuksi pohdittiin sitä, miten Janssonin tarinoiden tun-neilmaisua voidaan hyödyntää tunnekasvatuksessa varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, jossa tarinoista eriteltiin tunteet ja niitä ympäröivät kohtaukset. Näin selvitettiin miten tunteita tarinoissa ilmaistiin ja miten ne vai-kuttivat tarinan kulkuun. Yleisimmät tunteet kertomuksissa ovat ilo, suuttumus ja pelko. Jansson hyödyntää kerto-muksissaan paljon kuvailevaa kerrontaa, jonka avulla hän avaa tunteita hahmojen ajatusten ja toiminnan kautta. Hahmojen tunteita usein sanoitetaan ja niiden syihin, sekä seurauksiin perehdytään tarkasti. Tunteet ovat tarinoiden pääasiallisia juonta eteenpäin kuljettavia tekijöi-tä, jotka motivoivat hahmoja toimimaan ja joiden ympärille muu tarina rakentuu.
  • Tiitinen, Anna-Elina (2019)
    In my Bachelor's thesis, I reflect on how shy and timid students would be seen in the classroom. By visibility, I mean that the teacher needs the ability to see and take note of every student exactly as he or she is. Feeling that you are seen, heard and respected is very important and every person needs it, so is every student too. In my Bachelor's thesis, I look at the growth and development of a child and how different personalities and temperaments influence a child's behavior in the school world. I also look at the teacher and what a good teacher is and what it takes to be a good teacher. No one is quite the same as the other, everyone has a unique personality and temperament, each person is unique. This is why I wanted to find out how different classroom situations the students feel. I did an illustrative study on the subject in the spring of 2019 at Rovaniemi Training School. I developed a short questionnaire for students about shyness and soreness. The survey had three questions and each student answered the questionnaire independently. The final question in the study turns out to be interesting because most students sometimes feel that they would like to communicate with the teacher other than the whole class hears. The study supports the source literature as well as my idea that the teacher has a responsibility and an obligation to be able to give each student a sense of being seen. It is not necessarily so simple as there is usually only one teacher and many students in the classroom. Therefore, the purpose of my research is to make the first step and one suggestion to see the shy and sensitive in the classroom situation. My goal is to continue to explore the topic and find new ways to help teachers.
  • Eskola, Elina (2023)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Objectives. The aim of this study is to examine the impact of activity and attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) gender differences in order to better understand the complexity and origins of these differences. I will focus on the gender differences in ADHD, and secondly, I will examine the emergence of gender differences; whether these differences arise from biology, or whether they are socially or culturally produced. The study will analyse the experiences of different genders in relation to their own symptoms, and whether these differences in symptoms are biologically or socially generated. The aim of the study is to gain a deeper understanding of the gender differences in the syndrome. processes of syndrome gender production and existing differences in syndrome between the sexes. Methods. The study used an umbrella review method to analyse and summarise existing literature reviews on ADHD and gender differences. Research material was systematically collected from two databases, Web of Science and ERIC, using predefined search terms. Inclusion and exclusion criteria were applied to the relevant literature reviews. Results and conclusions. Based on the survey data, I found clear gender differences in ADHD symptoms. Boys are diagnosed with ADHD more often in childhood compared to girls, and they hyperactive and impulsive symptoms, while girls and women with ADHD show more hyperactive and impulsive symptoms. ADHD symptoms tend to show more inattentive symptoms. This gender gap variance in symptom expression may predispose girls and women to underdiagnosis or misdiagnosis of ADHD. In the research data, I also paid attention to biological factors such as the influence of neurotransmitter activity on these gender differences. It is also important to note, that social and cultural factors have a significant impact on the gendered nature of ADHD. In understanding of ADHD and the emergence of differences in social expectations and norms, how individuals of different genders express their ADHD symptoms and how they are interpreted by the surrounding community. This can contribute to how a diagnosis is made and how individuals are supported.
  • Evon, Paula (2024)
    Tutkimuksen tavoitteena on kuvata minkälaisia näkyvän erilaisuuden representaatioita erilaisuutta käsittelevissä lasten kuvakirjoissa esiintyy. Aiemmat, vammaisuuden representaatioon keskittyneet tutkimukset ovat osoittaneet, että sen käsittely lapsille tuotetussa materiaalissa on edistynyt hitaasti (Blaska, 2004), ja että vammaisten lasten representaatioon liittyy usein sankaritarina rajoitteiden kompensoijana, tai vammaisen lapsen esittäminen tragedian kohdanneena, passiivisena hahmona (Monoyioun ja Symeonidoun 2015, s. 3). Tutkimuksessa tarkastellaan valituissa kuvakirjoissa esiintyviä representaatioiden teemoja ja pyritään sijoittamaan ne laajempaan, yhteiskunnallisia valtarakenteita sisältävään kontekstiin käyttäen apuna Foucault’n käsitteitä vallan ja tiedon teoriasta. Tutkin aihetta sosio-konstruktivistisen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tekstiä analysoidaan laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen, ja kuvia analysoidaan semioottista teoriaa apuna käyttäen. Analyysissa on mukana myös teoriaohjaavaa otetta. Tutkimusaineisto koostuu neljästä kirjasta, jotka valittiin aineistoksi Lastenkirjainstituutin Onnet- hakupalvelua hyödyntäen. Kirjat ovat suomenkielisiä ja Suomessa vuosina 2016–2022 painettuja teoksia. Muita rajaavia tekijöitä ovat esimerkiksi kirjan luokittelu erilaisuutta käsitteleväksi, näkyvän erilaisuuden määritys vammasta, sairaudesta tai muusta tilasta aiheutuneeksi ominaisuudeksi, näkyvää erilaisuutta omaavan hahmon rooli kirjassa, sekä hahmon esittäminen ihmisenä. Kirjoja analysoitiin enimmäkseen 2023 talvella sekä vuoden 2024 talven ja kevään aikana. Tutkimuksen aineistosta muodostuu kuva siitä, miten näkyvää erilaisuutta omaavat hahmot tuodaan esiin kirjoissa. Näkyvä erilaisuus määrittää hahmoja ja heidän haasteitaan elämässä. Aineistosta löytyy kolme representaation teemaa: näkyvästi erilaisten hahmojen toimijuus rakentuu osaksi vastareaktiona yhteiskunnan ja ympäristön sopeutumattomuudelle, näkyvästi erilaisten hahmojen toimijuudesta syntyneet sopeutumisstrategiat rakentuvat olemassa olevien valtarakenteiden ympärille sekä, näkyvästi erilaiset hahmot kokevat tarinassaan sosiaalisen metamorfoosin erilaisuuden ongelmallisuudesta sen hyväksymiseen. Tuloksista voi havaita näkyvää erilaisuutta edustavan hahmon sijoittumisen marginaaliin suhteessa valtaväestöön. Lisäksi tuloksista nousee esiin näkyvän erilaisuuden näkeminen ongelmana. Näkyvän erilaisuuden hahmoilla on kuitenkin oma toimijuutensa, jonka avulla pyritään ratkaisemaan eteen tulevia haasteita tai ongelmia omien kykyjen mukaisesti. Osaltaan hahmojen omasta toimijuudesta nousseet valtarakenteisiin kohdistuneet sopeutumisstrategiat kuitenkin vahvistivat alisteista asemaa ja valtaväestön oikeutta määrittää, kuka on hyväksytty osa yhteiskuntaa, ja millä ehdoin.
  • Korolkoff, Natalia (2024)
    Avhandlingen strävar efter att belysa långvariga lekars betydelse för barns utveckling, lärande och välbefinnande på daghem. Syftet med studien är att undersöka pedagogers uppfattningar om långvarig lek i den småbarnspedagogiska verksamheten med särskild fokus på barns egna lekar. Syftet är även att undersöka uppfattningar om den pedagogiska miljöns betydelse för långvarig lek samt hur pedagoger ser sin lyhördhet för barnens initiativ och intressen för att stöda barns långvariga lekar. Studien är en kvalitativ intervjustudie och antalet informanter är tre, samtliga lärare inom små barnspedagogik. Intervjun utfördes som en semistrukturerad intervju som inspelades och transkriberades till intervjuutskrifter. I analysen av intervjuutskrifter användes kvalitativ inne hållsanalys som metod. Under analysprocessen identifierades teman i intervjumaterialet som kodades och kategoriserades med datorprogrammet ATLAS.ti. Resultaten visar att informanterna närmar sig långvarig lek som lek där barn utvecklar hand lingen tillsammans och gärna återkommer till den, samt att leken kunde sträcka sig över en längre tidsperiod. Resultaten visar att lek och barnets perspektiv ges värde, långvarig lek som social lek ansågs erbjuda möjligheter för lärande tillsammans med andra, samt att det stöder utveckling av socioemotionella och språkliga färdigheter. Långvarig lek ansågs vara en möj lighet att lära sig känslohantering och att samspela med andra samt att ta hänsyn till andras perspektiv. Informanterna betonade att den pedagogiska miljön och verksamheten ska ta hänsyn till barns intressen. Studiens resultat visar att pedagoger värdesätter lyhördhet för barnens intressen och initiativ och belyser vikten av att vara närvarande och lyssna på barn, samt delta i och observera barns lek. Studien visar hur långvarig lek påverkas begränsande av strukturella faktorer såsom rutinmässiga aktiviteter som måltider och vila, samt andra sche malagda aktiviteter. Utrymmena inomhus utgör även en utmaning för långvarig lek att få den tid och utrymme som den behöver. Resultaten belyser behovet av att reflektera om barns möjligheter för långvarig lek samt vilken tid och utrymme den får i verksamheten. Studien visar att långvarig lek kan vara en god utvecklingsmöjlighet att fokusera på i utvecklingen av pedagogisk verksamhet i och med att leken värdesätts av pedagoger och leken ses som mycket lärorik för barnet.
  • Ijäs, Karolina (2016)
    The purpose of this study is to describe the interest in drama education in Swedish-speaking kindergartens and pre-schools in Helsinki. This study also researches different drama- and theatre performers’ thoughts about the use of drama and theatre with young children. The theoretic background describes the appearance of drama education and child theatre, the concepts of drama, drama education and theatre. The field of drama is explained. The learning possibilities when using drama and theatre are discussed. The main research method is qualitative interview; one kindergarten teacher, one drama pedagogue, and one actor were interviewed. The study also contains a small quantitative survey, which was answered by 26 persons working in Swedish-speaking kindergartens and pre-schools in Helsinki. The result of the study shows an interest in drama education, among just few persons. Drama education can therefore be seen as a special interest of few pedagogues. The result also reveals obvious advantages and disadvantages drama performers experience using drama and theatre with young children. The advantages are for instance that drama and theatre provide a possibility to complete experience, a “flow-state” may be reached, you get the opportunity to pay attention to the children’s opinions and you instruct in a better way using drama activity. Social skills and self-development improve and what you learn from drama and theatre is considered meaningful. The disadvantage is the children’s young age. Children have trouble concentrating and using abstract thinking. They also have lack of experience in drama and theatre. These factors may lead to confusion. Other disadvantages are uncertainty regarding the drama method teacher-in-role, difficulties in building up an appropriate drama-process and also balancing between chaos and structure.
  • Laurila, Julia (2021)
    Lisääntynyt kilpailu organisaatioiden välillä on muuttanut samalla työn vaatimuksia ja lisännyt työntekijöiden kokemaa stressiä työssä. Organisaatioiden paine menestyä heijastuukin siten negatiivisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Hyvinvoivat työntekijät ovat kuitenkin yksi organisaatioiden keskeisimmistä kilpailuvalteista markkinoilla, minkä takia työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen asetetaan yhä enemmän resursseja. Yhdeksi keskeiseksi työhyvinvoinnin tukemisen keinoksi on aikaisemmassa kirjallisuudessa tunnistettu johtaminen. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaankin identiteettijohtamisen ja työntekijöiden työuupumuksen välistä yhteyttä. Tutkielmassa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen, jotka ovat: Onko identiteettijohtaminen yhteydessä työntekijöiden työuupumukseen? Mitkä identiteettijohtamisen ulottuvuudet ovat yhteydessä työntekijöiden työuupumukseen? Tutkielman tutkimusaineisto koostui neljästä tutkimusartikkelista, joissa oli tarkasteltu identiteettijohtamisen yhden tai useamman ulottuvuuden yhteyttä työuupumukseen. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, minkä takia aineistonkeruu ja -analyysimenetelmissä esiintyi väljyyttä. Aineiston analyysi pohjautui teemoitteluun, jonka avulla pystyttiin tarkastelemaan jokaisen identiteettijohtamisen ulottuvuuden ja työuupumuksen välistä yhteyttä erikseen. Tutkielman tulokset osoittivat, että identiteettijohtamisen kaikki ulottuvuudet ovat negatiivisessa yhteydessä työuupumukseen. Identiteettijohtamisen voi siten todeta olevan yhteydessä työntekijöiden vähentyneeseen työuupumukseen. Tulokset eivät kuitenkaan anna tietoa identiteettijohtamisen ja työuupumuksen välisestä syy-seuraussuhteesta, minkä takia ei voida todeta identiteettijohtamisen suoraan vähentävän työuupumusta. Jatkossa olisikin tärkeää saada tietoa muun muassa niistä muuttujista, jotka mahdollisesti vaikuttavat identiteettijohtamisen ja työuupumuksen välisen yhteyden toteutumiseen. Organisaatiot ja niissä toimivat johtajat voivat kuitenkin hyödyntää tässä tutkielmassa tuotettua tietoa pyrkiessään vähentämään työntekijöiden kokemaa työuupumusta liittämällä identiteettijohtaminen osaksi organisaation johtamisstrategiaa.
  • Mäenpää, Elviira (2022)
    Tämän narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tavoite oli muodostaa käsitys ammatillisista koulutuspoluista osana toisen asteen koulutuspolkuja. Tutkimuskysymyksillä miten ammatillinen koulutuspolku muodostuu osana toisen asteen koulutuspolkuja ja miten ammatillinen koulutuspolku toteutuu tai jatkuu, pyrin muodostamaan käsityksen tämän hetken tilanteesta muut-tuvalla toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen kentällä. Aiemman tutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen valikoitumiseen vaikuttaa sukupuoli, sosiaalinen luokka, maahanmuuttajatausta sekä koulumenestys. Aineiston hankinta toteutui systemaattisesti pääosin Helsingin yliopiston kirjaston hakupalvelun (Helka) kautta. Aineisto koostui yhdeksästä vuoden 2010 jälkeen julkaistusta vertaisarvioidusta artikkelista sekä vuoden 2017 koulutukseen keskittyvästä Nuorisobarometrista. Tarkoituksena oli koota mahdollisimman tuoretta aineistoa muuttuvassa ammatillisen koulutuksen kontekstissa ja keskittyä pääosin nuorten käsitysten tutkimuksesta Ammatillisen koulutuksen arvostus oli heikko ja sinne osin myös ohjattiin opiskelijoita. Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin ja nimettiin kolme koulutuspolkumallia nuorten käsityksiin perustuvasta tutkimuksesta. Ne rakentuivat valintojen mukaan, käsitysten mukaan tai kuvitteellisten koulutuspolkujen ja ammatillisten päämäärien mukaan. Aiempien tutkimusten mukaisesti sukupuoli näkyi ammatillisessa koulutuksessa ja sen eri aloissa ja erityisen tuen tarve vaikutti ammatillisen koulutuksen valintaan ja sen kestoon. Ammatillinen koulutus keskeytyi tutkintoon johtavien koulutusten keskiarvoa useammin, tyypillisemmin tytöillä ja yksi viidestä opiskelijasta jäi opintojen ulkopuolelle. Keskeyttämiseen tai opintojen uudelleen suuntautumiseen vaikuttivat yleensä yksittäiset syyt. Ammatillisen koulutuksen valinnalla oli vaikutusta jatko-opintomahdollisuuksiin. Yliopistoon jatkettiin harvoin ammatillisen koulutuksen pohjalta, mutta ammattikorkeakoulussa se oli yleisempää. Kirjallisuuskatsauksen tulokset olivat yhdenmukaiset aiemman tutkimuksen kanssa ilman ristiriitaisuuksia. Kuitenkin työ kokonaisuudessaan herätti paljon lisäkysymyksiä, jotka eivät ratkenneet käytetyn aineiston välityksellä
  • Keränen, Pyry (2024)
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella opettajien hiljaista tietoa sekä sen parissa tehtyä viimeaikaista tutkimusta. Hiljaista tietoa on aikaisemmassa tutkimuksessa luonnehdittu yksilöiden toimintaan piilotettuna osaamisena, jota on vaikea täsmällisesti sanoittaa. Aikaisemmassa tutkimuksessa onkin korostettu hiljaisen tiedon esiin tuomisen tärkeyttä, jotta taitavien opettajien osaamista saataisiin välitettyä eteenpäin tuleville opettajille. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä hiljaisen tiedon paljastamiseksi sekä tutkimuksesta paljastuvaa tietoa hiljaisen tiedon luonteesta. Tässä tutkielmassa menetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Lopulliseen aineistoon päätyi kuusi (6) vertaisarvioitua artikkelia sekä yksi (1) vertaisarvioitu tieteellinen kirja. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Opettajien hiljaisen tiedon tutkimusta toteutettiin monipuolisin keinoin, mutta näissä tutkimuksissa hiljaisen tiedon paljastamisen kannalta erityisen tärkeänä keinona nähtiin reflektointi, jota myös tuettiin opettajien tuottamien sekä tutkijoiden hyödyntämien materiaalien avulla. Opettajien hiljainen tieto nähtiin piilotettuna ja tiedostamattomana. Siihen liitetään opettajan tiedot, taidot, tunteet, arvot, erilaiset opettajien käyttämät strategiat sekä kyky toimia ja reagoida oikealla tavalla erilaisissa tilanteissa. Hiljaisen tiedon tutkimuksessa painopiste oli opettajien piilotetun osaamisen paljastamisessa. Kuitenkin myös piilotettujen vääränlaisten toimintamallien paljastaminen on arvokasta opettajana kehittymisen näkökulmasta. Tutkielman aineistossa ilmeni myös, että haastattelijan tarjoamat vihjeet voivat vaarantaa vastauksen luotettavuuden hiljaista tietoa tutkittaessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella hiljaisen tiedon tutkimuksessa tulisi jatkossa piilotetun osaamisen esiin tuomisen lisäksi kiinnittää huomiota erityisesti vääränlaisten toimintamallien paljastamiseen sekä luotettavuuden tarkasteluun.
  • Malmström, Elina (2023)
    Pula varhaiskasvatuksen opettajista on kärjistynyt ja noussut näkyväksi puheenaiheeksi 2010-luvulla. Tarpeeseen on vastattu lisäämällä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä, mutta alan heikentyneen tilan takia uusien opettajien saamisesta ollaan huolissaan. Aloituspaikkamäärien lisäysten myötä ammatin veto- ja pitovoimaisuus ovat nostettu esille, sillä alalle hakeutuminen on ollut laskussa ja ammattiin sitoutuminen halutaan varmistaa. Tässä tutkielmassa tarkastelen varhaiskasvatuksen opettajan ammatin houkuttelevuuteen sekä työhön suuntautumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Keskityn sitoutumiseen vaikuttaviin tekijöihin erityisesti työuran alkuvaiheessa, jolloin tutkimusten mukaan on kriittisin vaihe kiinnittyä ammattiin tai poistua alalta. Veto- ja pitovoimaan vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen avulla tutkielman tarkoituksena oli myös selvittää, miten ammatin veto- ja pitovoimaisuutta voidaan edistää. Tutkielma on luonteeltaan narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostui dokumenteista, vertaisarvioiduista artikkeleista, tutkimuksista sekä tutkimuskirjallisuudesta. Aineiston hankintaa määritti implisiittinen valinta, joka mahdollisti veto- ja pitovoiman laaja-alaisen tarkastelun ilman tarkkoja ja rajaavia sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Käytin tutkielmassa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jolloin tutkimuksen teoria ja tulokset rakentuivat aineiston pohjalta. Tuloksista ilmeni, että varhaiskasvatuksen opettajan ammatin veto- ja pitovoimaan vaikuttavat yhteneväiset tekijät. Merkittävimmiksi yhteisiksi vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat työolot, palkkaus ja ammatin arvostus. Pitovoiman kannalta uusien opettajien vahvempi tukeminen ja ohjaus uran alkuvaiheessa näyttäytyi parempana sitoutumisena. Vetovoimaan tulosten mukaan vaikuttavat am-matista saatavat mielikuvat. Tutkielmani perusteella ammatin houkuttelevuuden koheneminen ja alalle suuntautuminen sekä sitoutuminen ovat yhteydessä toisiinsa. Poliittisella päätöksenteolla sekä uuden opettajan paremmalla tukemisella voidaan tämän katsauksen mukaan vahvistaa ammatin veto- ja pitovoimaa sekä siten vaikuttaa alan opettajapulaan.
  • Lappalainen, Riina (2018)
    Aims. Sexual education in early childhood aims to protect and support child’s sexual development (WHO, 2010). Even though the contents of sexual education can be found in the Finnish national early childhood education curricula, the specific term sexual education cannot be found in them. The aim for this study was to get familiar with studies concerning sexual education in early childhood in order to identify the arguments for sexual education and deduce the aims for sexual education. The intent of the researcher was to understand why sexual education is important and which goals should it try to achieve. Methods. This study was conducted as a narrative literature review with the goal of forming an image of the arguments and aims for the sexual education in early childhood. The study material consists of five peer-reviewed journal articles that addressed the sexual education of early childhood and were published between the years of 1997 and 2017. The material was analysed by thematic analysis which made it possible to bring forth meaningful themes in the light of the study questions. Results and conclusions. In the center of the arguments for sexual education was an understanding of the meaning of sexuality for humanity. According to the arguments, sexuality is already an integral part of human life in childhood and children should be given information about sexuality in their early years. The themes that concerned the aims for sexual education emphasized the aim of supporting children’s sexuality through a holistic approach. According to the results, sexual education should increase children’s knowledge of sexuality, teach them skills that they need in relationships and prepare them to take care of their own safety and wellbeing, while considering their age and developmental stage.