Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Gale, Johannes (2020)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää miksi positiivista psykologiaa tulisi hyödyntää kouluissa. Toinen tutkimuksen tavoite oli tutkia, millaisia vaikutuksia positiivisella psykologialla on oppilaisiin. Positiivista psykologia on suhteellisen uusi tieteenala ja sen hyödyntäminen kouluissa on vielä alkutekijöissä. Tutkielma on taustoitettu eri positiivisessa psykologiassa esiintyvien hyvinvointien avulla. Tutkimukseen on lähestytty positiivisessa psykologiassa esiintyvien hyvinvointien näkökulmasta. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, narratiivisella menetelmällä. Aineistona on käytetty vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, jotka on kerätty Google Scholarista ja Helkasta. Tulokset ja johtopäätökset. Positiivisen psykologian hyödyntäminen koulussa on parantanut oppilaiden hyvinvointia ja parantanut sen avulla myös oppimista. Positiivisen psykologian avulla hyvinvoinnin tukeminen auttaa oppilaita ehkäisemään mielenterveysongelmia ja oppimaan tehokkaammin. Hyvinvoinnin opettaminen voi parantaa oppilaiden elämänlaatua pitkälläkin aikavälillä. Oppilaat, jotka ovat olleet osana positiivisen psykologian interventioita, ovat voineet optimoida paremmin omaa oppimistaan ja ovat kokeneet parempaa kouluviihtyvyyttä. Positiivisen psykologian käyttäminen kouluissa on hyödyllistä, mutta aikaa vievää.
  • Heinonen, Elina (2016)
    The purpose of this thesis was to explore the theoretical background of positive psychology, its subjects of research and criticism on it. The second research question was to find out how positive psychology is applied to teaching by the means of positive pedagogy, and what kind of teaching of character strengths and virtues has been carried out in the com-prehensive schools in Finland. The study was conducted as a literature review. Positive psychology was developed to challenge the traditional, pathologically oriented psychology that has focused on fixing problems that already exist. Positive psychology aims, instead of fixing problems, strengthen the good that exists in every individual and prevent problems. The present-day comprehensive school emphasizes the importance of academic skills. Positive pedagogy and the teaching of character strengths and virtues bring the conscious practice of non-cognitive skills alongside the academic skills. Previous research has shown that e.g. self-discipline and perseverance outdo IQ in predicting academic performance. Thus, these skills of character should be taught and learned in school. In the thesis I became acquainted with two different models of teaching character strengths and virtues and the results obtained by these models in Finland. The teaching of The Virtues Project model by Kavelin Popov has been carried out around the globe and in at least a couple of schools in Porvoo and Tampere. The teaching model of character strengths by Uusitalo-Malmivaara and Vuorinen has been carried out in at least 10 elementary schools and over 20 classes. Both of the models aim to be more like pedagogical philosophies that can be used alongside the existing curriculum rather than strictly limited interventions. The teachers, pupils and their parents that have taken part in the teaching of character strengths and virtues have all been very satisfied with the results. They found the atmosphere in the classroom improved and pupils’ self-confidence grown. Also the teachers found their well being improved. The parents saw the improvements taking place at home as well. All this reflected positively to academic performance.
  • Mörsky, Jade (2024)
    Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on kuvata vuorovaikutusta varhaiskasvatuksen tiimin sisällä. Tarkastelen tutkimuksessani varhaiskasvatuksen tiimin välistä vuorovaikutusta sekä sen tapaa, merkitystä ja vaikutusta tiimityöskentelyyn ja työhyvinvointiin. Tutkielmani tarkoituksena on tunnistaa ne tekijät, jotka mahdollisesti rajoittavat positiivisen vuorovaikutuksen syntymistä tiimissä. Lisäksi tavoitteenani on kuvata millainen rooli vuorovaikuttajana varhaiskasvatuksen opettajalla, tiiminjohtajalla, on omassa tiimissään. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tarpeen tiiminjohtajalle varhaiskasvatuksen tiimeissä. Menetelmät. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto tutkielmaan kerättiin kahdesta eri tietokannasta keväällä 2024. Lopulliseen tutkielmaan valikoitui yhteensä 10 erilaista aineistoa. Aineistosta koottu tieto järjestettiin tiiviiksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Eri aineistot osoittivat tiimityön ja vuorovaikutuksen keskeisen merkityksen laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa ja kuinka ne toimiessaan luovat pohjan laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Tiimityön ja tiimissä käydyn vuorovaikutuksen laadulla on suuri merkitys sekä työntekijöiden että lasten hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksen opettajan rooli on moninainen sisältäen kokonaisvastuun lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta, pedagogiikan johtamisesta sekä oman tiiminsä johtamisesta. Opettaja voi luoda puitteet myönteiselle ilmapiirille ja kannustaa tiimiään avoimeen keskustelukulttuuriin.
  • Oesch, Sonja (2022)
    Koulunkäynnin on katsottu olevan tärkeä tekijä lapsen rikollisuudelta sekä syrjäytymiseltä suojaamisessa. Aiempien tutkimusten mukaan koulujen opettajilla sekä koulussa vallitsevilla opettajan ja oppilaan välisillä vuorovaikutussuhteilla on osoittautunut olevan merkitystä lasten ja nuorten koulukokemuksille. Erityisesti positiivisiksi koetut opettaja-oppilassuhteet ovat aiempien tutkimusten mukaan olleet yhteydessä koulumyönteisiin kokemuksiin sekä koulunkäyntiin sitoutumiseen. Kandidaatintutkielmassani tutkin opettajan ja oppilaan välisen suhteen yhteyksiä lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiselle. Tutkielmani tarkoitus oli tarkastella erityisesti sitä, miten positiiviset ja negatiiviset opettaja-oppilassuhteet ovat yhteydessä lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiseen sekä millaisia yhteyksiä opettaja-oppilassuhteen laatua määrittelevät ominaisuudet rikoskäyttäytymisen kanssa osoittavat tutkimuskirjallisuuden perusteella. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Integroiva kirjallisuuskatsaus sopii erityisesti sellaisten tutkimusten menetelmäksi, joiden tutkittavasta ilmiöstä on jo olemassa tietoa, mutta johon halutaan tuoda mahdollisesti uusia näkökulmia. Tutkimukseeni valitsin kymmenen aihealueen tutkimusartikkelia, joita analysoin tutkielmassani perinteisen sisällönanalyysin menetelmällä. Aineiston valitsin eri tiedejulkaisujen tietokannoista aihepiirin hakusanoja käyttäen, otsikko- ja abstraktitason seulonnalla sekä lopuksi tarkemman ja yksityiskohtaisemman lukutyön perusteella. Tutkielmani osoitti, että opettajan ja oppilaan välisillä niin positiivisina kuin negatiivisina koetuilla suhteilla oli yhteyksiä lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiselle. Positiivisia piirteitä, kuten opettajan tukea ja huolenpitoa, osoittavat suhteet olivat pääsääntöisesti yhteydessä vähäisempään lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiseen. Negatiivisina ja ristiriitaisina koetut suhteet olivat päinvastaisesti yhteydessä aktiivisempaan rikoskäyttäytymiseen. Opettaja-oppilassuhteilla ja erityisesti sen laadulla voidaan tämän tutkielman perusteella katsoa olevan merkitystä sille, millaisia mahdollisia muotoja lapsen tai nuoren käyttäytyminen saa kouluympäristössä sekä koulun ulkopuolella, sekä toisaalta myös sille, millaiseksi lapsen tai nuoren elämä rakentuu myös koulun jälkeen.
  • Tanner, Erika (2018)
    The first time when the support for the positive body image was raised into the basics of the curriculum was in the year of 2014. My personal interest and the curriculum were the main reasons to decide this specific research topic. The purpose of this research was to describe features of body image and its impact on students’ physical activity. Previously the connection between physical activity and body image has been studied. In my research the main aim was to find out how body image can have an impact on physical activity and how teachers can strengthen the students’ positive body image. The research was conducted by using descriptive literature review. The research literature was gathered from scientific researches and related literature. I found researches that descri-bed the relationship between body image and physical activity from the EBSCO database. More pragmatic solutions were found from the literature of the research topic. Literature used in this study, is published 2008 or later with a few exceptions. The material used in this study is from 2008 or later, with a few exceptions. With the results gained from the research I discovered how vast and timely the research sub-ject is. There was a big difference between girls’ and boys’ body image. The results proves the connection with the body image and the physical activity, but was not unambiguous. The articles studied in this research shows that a poor body image may reduce physical activity, or high physical activity may weaken the body image. Positive body image may also increase physical activity. The result of the research proves that the teacher can by his or her own example support the positive body image of students. The teacher’s share of the student’s body image is only a small part. The biggest influence on the development of the body image comes from the student’s parents and society.
  • Stenman, Heta (2018)
    Positive psychology is based on the results of scientific research on increasing the well-being and happiness of people as well as on developing virtues and strengths. When positive psychology information is applied to teaching and education, the concept of positive education is used. This study is based on the well-being elements in PERMA theory (Seligman 2011) and the VIA classification of virtues and strengths (Peterson & Seligman 2004). The research task was to find out how much and what kind of consistency there is between the concepts of positive pedagogy in these theories and the contents of the Early Childhood Education Curriculum (2016). The Early Childhood Education Curriculum (2016), which is legally binding provision for early childhood education produced by the Finnish National Agency for Education, was used as data for the study. The study was carried out using qualitative research methods, which were supplemented with quantitative methods. Theory-based specification of content and content analysis were used in the study. In total, the concepts in the PERMA theory appeared in the material 209 times and the concepts of VIA classification 222 times. The most commonly occurring concept was well-being: it occurred 48 times. 69% of the text in the Early Childhood Education Curriculum document was consistent with positive education when whole sentences were examined. That is, two thirds of the content were the same. No content inconsistent with positive education was found in the material. According to the conclusions of the results, the material has a lot of content that is consistent with the concepts of positive education. Many of the key concepts of positive education often occur, and a significant part of the text is consistent with positive education. Clear consistency in the material occurs in passages describing well-being, values, relationships, positive emotions, relevance, strengths, and interests. Based on the study, it seems that the application of positive education is in line with the guidelines of the Early Childhood Education Curriculum (2016). It seems that positive education offers practical tools, based on reliable research, to meet the obligations of the new early childhood education curriculum. A knowledge of the theory and concepts of positive education could help kindergarten teachers to plan and implement pedagogical activities that increase the well-being of children and encourage them to identify and develop their strengths.
  • Saturi, Tania (2023)
    Tämä tutkielma perustuu aiempaan tutkimukseen positiivisesta psykologiasta, työhyvinvoinnista ja positiivisesta pedagogiikasta. Positiivisen psykologian tarkoituksena on tunnistaa ja kehittää ihmisissä hyvää, yrittää löytää vahvuudet ja käyttää niitä hyväkseen, jolloin mieli vahvistuu ja tämän seurauksena ihminen sekä hänen yhteisönsä voivat kokonaisvaltaisesti paremmin (Leskisenoja, 2017, s. 33; Ojanen, 2023, s. 449; Uusitalo-Malmivaara, 2014a, s. 19, 23). Työhyvinvointi taas koostuu fyysisen-, psyykkisen-, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin kokonaisuudesta, johon vaikuttavat kotiolot, työpaikka, asiakkaat ja henkilön kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä voimavarat kohdata erilaiset tilanteet ja todella monet muut tekijät (Manka, 2015, s. 24, 107; Virolainen, 2012, s. 12–14; Vänskä, 2022, s. 23, 29). Positiivinen pedagogiikka on positiivisen psykologian teoriaan perustuvaa käytännön toimista ja käytänteistä koostuvaa kasvatusta ja opetusta, jossa pyritään tuomaan esille ihmisten parhaat puolet ja lisätään hyvää sekä kiinnitetään huomiota lasten/nuorten omasta hyvinvoinnistaan oppimisen taitoihin (Leskisenoja & Sandberg, 2019, s. 17–18; Ranta, 2020, s. 13). Tutkielman tekemiseen tarve kohosi opettajien työhyvinvoinnin heikkenemisestä viime vuosina ja halustani löytää keinoja parantaa sitä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli analysoida ja kuvata positiivisen pedagogiikan käytön yhteyttä opettajan työhyvinvointiin ja löytää konkreettisia positiivisen pedagogiikan käytänteitä, joilla lisätä opettajan työhyvinvointia. Tämä tutkielma on laadullinen integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa analysoitiin kahta valmista tutkimusta aiheesta. Analysointimenetelmä oli aineistolähtöinen sisällön analyysi, jossa tein luokittelua ja teemoittelua, jonka pohjalta etsin yhteneväisyyksiä aineistostani. Tutkielman ensimmäisellä kysymyksellä, ”Mitä yhteistä on positiivisen pedagogiikan käytöllä ja työhyvinvoinnilla?” nousi esille, että niillä on todella paljon yhteneväisyyksiä. Näiden tulosten perusteella sain vastauksen toiseen kysymykseen ”Minkälaisilla positiivisen pedagogiikan käytänteillä voisi lisätä opettajan työhyvinvointia?”. Koko kouluyhteisön sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus oli yksi keskeinen asia opettajan työhyvinvoinnin kannalta. Yhteiset positiiviset ja vahvuusorientoituneet toimintatavat, arvot ja tavoitteet, joihin kaikki sitoutuvat, luovat positiivista kiinnittymistä ja näin lisäävät työyhteisön sekä yksittäisen opettajan työhyvinvointia. Kun saadaan luotua myönteinen, arvostava ja vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, jossa opettajat saavat positiivista palautetta toimimisestaan, heidän vahvuutensa huomioidaan sekä heidän omaa ammatti-identiteettiään tuetaan kouluttamalla ja tukemalla niin silloin mahdollistetaan heidän innostumisensa sekä iloitseminen työstään, joka johtaa usein myös positiivisten tunteiden tarttumiseen. Kun opettaja muuttaa omaa ajatusmaailmaansa vahvuusperustaiseksi, niin hän alkaa katsomaan maailmaa positiivisemmin sekä ratkaisukeskeisemmin mikä nostaa opettajan voimavaroja, jolloin hän voi suunnitella ja toteuttaa toimintaa, omia arvojaan sekä vahvuuksiaan vastaavaksi ja tämä lisää halua tarttua uusiin haasteisiin, uudistaa omia opetusmenetelmiään sekä se luo valtavaa työhyvinvointia. Opettajan työhyvinvointi on suoraan kytköksissä oppilaiden hyvinvointiin niin kuin Ranta (2020, s. 28) nostaakin esille. Kun opettaja voi hyvin se näkyy oppilaiden kokonaisvaltaisessa oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa, käyttäytymisessä sekä heidän mielen maailmassaan ja näiden näkeminen oman työnsä tuloksina taas nostaa opettajan motivaatiota, tyytyväisyyttä, oman työnsä arvostamista sekä kokonaisvaltaista työhyvinvointia.
  • Fernström, Niina (2020)
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millä positiivisen pedagogiikan menetelmillä voidaan tukea alakoulun oppilaiden hyvinvointia ja miten nämä kyseiset menetelmät vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin. Hyvinvointia tarkasteltiin tutkimuksessa positiiviseen psykologiaan nojautuvan PERMA-hyvinvointiteorian kautta, josta haettiin yhteyksiä myös kukoistuksen käsitteeseen sekä itseohjautuvuusteoriaan. Aiempien tutkimusten mukaan hyvinvointi koostuu myönteisistä tunteista, sitoutuneisuudesta, myönteisistä ihmissuhteista, merkityksellisyydestä sekä saavuttamisesta. Positiivinen pedagogiikka puolestaan nähdään positiivisesta psykologiasta nousevana pedagogisena suuntauksena, joka korostaa lapsen merkityksellisyyttä, vahvuuksia, myönteistä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä lapsen omaa toimijuutta. Tässä tutkimuksessa yksilöitiin erilaisia positiiviseen pedagogiikkaan linkittyviä menetelmiä ja niiden vaikutuksia alakouluikäisten lasten hyvinvointiin. Tutkimusaineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaisesti. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdesta tietokannasta, Helkasta ja ERIC:istä, kun tutkimuksen hakutermit sekä sisäänotto- että poissulkukriteerit oli määritelty tarkasti. Tutkimukseen päätyi laadullisen seulonnan jälkeen 9 julkaisua. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Hyvinvointia edistävät positiivisen pedagogiikan menetelmät liittyivät myönteisen minäkuvan kehittämiseen, turvallisiin ja myönteisiin ihmissuhteisiin, aitoon ja oikea-aikaiseen palautteen antoon ja kannustukseen sekä lasten toimijuuden lisäämiseen. Erityisen tärkeäksi muodostui luonteenvahvuuksiin tutustuminen ja niiden käyttö, yhteisöllinen ja myönteinen työskentelykulttuuri, rehellinen ja täsmällinen palaute sekä lasten oman elämän omistajuuden edistäminen. Positiivisen pedagogiikan menetelmillä oli vaikutusta oppilaiden hyvinvointiin. Oppilaat kokivat enemmän myönteisiä tunteita, sitoutuneisuutta ja merkityksellisyyttä positiivisen pedagogiikan interventioiden jälkeen kuin ennen interventioita. Lisäksi oppilaiden myönteiset ihmissuhteet vahvistuivat ja he kokivat myös saavuttamisen kokemuksia. Positiivisen pedagogiikan menetelmät lisäsivät erityisesti elämäntyytyväisyyden kokemusta ja oppilaiden itsearvostusta sekä vahvistivat myönteisiä ihmissuhteita niin opettajan ja oppilaan kuin myös oppilaan ja vertaissuhteiden välillä.
  • Jasmin Ahvenainen (2022)
    Tavoitteet. Positiivisen pedagogiikan suuntaus on viime vuosina kohdistanut oppilaiden hyvinvointiin enemmän huomiota. Akateemiset taidot ovat sidoksissa hyvinvointiin ja akateemisten taitojen ohella hyvinvointitaitojen kehittäminen tulisi olla opetuksen tavoite. Tutkielman tavoitteena on tutustua positiivisen pedagogiikkaan suomalaisessa kontekstissa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: millaisia pedagogisia menetelmiä suomalaisissa luokkahuoneissa käytettiin ja millaista vaikuttavuutta näiden menetelmien käyttämisellä on. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin Suomessa vuoden 2016 jälkeen tehtyihin tutkimuksiin. Aineistoiksi valikoitui väitöskirja, kaksi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia sekä kolme pro gradu -tutkielmaa. Aineisto luettiin tarkasti ja jäsenneltiin tutkimuskysymysten mukaisesti teemoiksi. Tulokset ja johtopäätökset. Analyysissa havaittiin, että positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen käytettiin laajalti erilaisia käytänteitä. Tuloksista muodostui kaksi päälukua, jotka olivat PERMA-hyvinvointiteoriaan pohjautuvat toteutustavat sekä vahvuuskeskeisen luonteenkasvatuksen toteutustavat. Toisen tutkimuskysymyksen analyysissä muodostui kolme teemaa positiivisen pedagogiikan menetelmistä aiheutuvista vaikutuksista. Positiivisen pedagogiikan tuloksena hyvinvoinnin taso oli korkeampi, ihmissuhteet ja vuorovaikutus toteutuivat paremmin ja minäkäsitys vahvistui. Luonteenvahvuuksien tunnistaminen parani.
  • Nieminen, Anniina (2021)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Positiivinen pedagogiikka on positiivisesta psykologiasta syntynyt pedagoginen soveltamisen ala. Sen keskiössä ovat lasten hyvinvoinnin tukeminen ja oppimisen edistäminen. Huomion keskipisteenä ovat lasten vahvuudet ja onnistumiset heikkouksien ja ongelmien sijaan. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää tieteellisten tutkimusten ja artikkeleiden perusteella millä tavoin voimme toteuttaa positiivista pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksella pyritään löytämään positiivisen pedagogiikan menetelmiä, joita voidaan käyttää varhaiskasvatuksessa. Koska positiivinen pedagogiikka pohjautuu positiiviseen psykologiaan, käsittelen alkuun sen teoriaa, jonka jälkeen avaan positiivisen pedagogiikan käsitettä ja sisältöä enemmän. Valitsin aiheen oman kiinnostuksen mukaan sekä sen vuoksi, että näin aihealueessa tutkimuksen tarpeen, positiivisen pedagogiikan tutkimuksenalan nuoruuden vuoksi. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin narratiivisena yleiskatsauksena. Tutkimusaineisto valikoitui sisään- ja poissulkukriteerejä noudattaen. Aineisto koostui tutkimusartikkeleista, väitöskirjasta sekä kirjallisuuskatsauksesta, yhteensä viidestä eri julkaisusta. Aineistojen sisältö analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen tulokset jakautuivat neljään pääluokkaan. Tutkimusaineistosta positiivisen pedagogiikan toteuttamisen kannalta oleelliseksi tuloksiksi nousi myönteinen ja kannustava palaute, positiivinen vuorovaikutus, lapsilähtöisyys ja osallisuus sekä työyhteisö ja tiimityö. Positiivisen pedagogiikan menetelmiin ja toteutuksen keinoihin kuului kehuva ja myönteinen palaute, jolla pystytään kasvattamaan lapsen itsevarmuutta ja uskoa omiin kykyihinsä. Positiivinen vuorovaikutus niin lasten kuin aikuisten välillä lisäsi ryhmän ja työyhteisön hyvinvointia, joka on yksi positiivisen pedagogiikan tavoitteista. Lasten hyvinvointi ja kukoistus ovat positiivisessa pedagogiikassa aineiston mukaan tärkeässä osassa, joten pinnalle tuloksiin nousivat myös osallisuus ja lapsilähtöisyys, joilla pystymme parantamaan lasten hyvinvointia. Myös työyhteisö ja toimiva tiimityö ovat keinoja toteuttaa positiivista pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa.
  • Kuusela, Sini-Mari (2023)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli saada eri ammattinimikkeillä toimivien varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia siitä, kuinka positiivinen pedagogiikka toteutuu heidän yksikössään erilaisten lasten kohdalla. Haastattelun avulla voidaan tutkia millaisia tunteita aihe henkilöissä herättää, millaisia ajatuksia ja omia kokemuksiaan heillä asiasta on (Hirsjärvi, S & Hurme, H, 2022, s.48). Tutkimuksessa tuotiin esille sitä mitä positiivinen pedagogiikka on, miten sen koettiin toteutuvan ja millaiset asiat siihen vaikuttavat. Lisäksi tutkimuksessa nousee esille kasvattajan merkitys, sekä positiivisen pedagogiikan näkökulmia hyötyihin ja haittoihin. Menetelmät. Tutkimus menetelmänä oli haastattelu, johon osallistui neljä varhaiskasvatuksen työntekijää, yksi varhaiskasvatuksen opettaja, yksi varhaiskasvatuksen sosionomi, yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja yksi varhaiskasvatuksen avustaja. Kaikki vastaajat toimivat samassa helsinkiläisessä varhaiskasvatusyksikössä. Haastattelut litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin, etsien haastatteluista yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksista tuli ilmi, ettei positiivinen pedagogiikka ole kaikille alalla työskenteleville tuttu. Varhaiskasvatuksessa henkilökunnalla on kuitenkin pääasiassa asiasta monipuolista tietoa, he pyrkivät toteuttamaan sitä arjessa parhaansa mukaan. Usein ajatellaan, ettei lapsen oppimista lähestytä enää tänä päivänä puutteiden kautta, miettien mitä lapsi ei vielä osaa (Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J., & Lipponen, L., 2014, s. 199). Tästä asiasta haastateltavani ovat erimieltä, sitä kohtaa arjessa edelleen. Toteutumiseen vaikuttaa kuitenkin vahvasti kasvattajan oma sensitiivisyys, sekä halu toimia positiivisen pedagogiikan mukaisesti. Arkea varjostaa resurssipula, kiire ja henkilökunnan väsymys, jolloin lasten kohtaaminen ei aina toteudu tavoitteiden mukaisesti. Jokainen haastateltava tiedosti positiivisen pedagogiikan hyödyn läpi lapsen elämän.
  • Ruotsalainen, Vilma Maria Johanna (2021)
    Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelen luonteenvahvuuksia ja niiden yhteyttä akateemisin saavutuksiin sekä koulussa toteutettuja positiivisen psykologian interventioita. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mitä vaikutuksia positiivisen psykologian interventioilla on havaittu ala-ja yläkoulussa? Mitkä luonteenvahvuudet ovat yhteydessä akateemisiin saavutuksiin? Kandidaatin tutkielmani on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessani tarkastelin 11 tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin positiivisen psykologian interventioiden vaikutuksia ylä -ja alakouluissa. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että positiiviseen psykologiaan pohjautuvat interventiot ja niissä hyödynnetyt menetelmät tukevat oppilaiden kouluintoa, koulusitoutuneisuutta sekä vahvistavat vuorovaikutustaitoja sekä positiivista luokkahuonekäyttäytymistä. Positiivisen psykologian menetelmät auttavat oppilaita kehittämään niitä luonteenvahvuuksia, joista on hyötyä koulutyöskentelyssä, mitkä ovat myös yhteydessä akateemisiin saavutuksiin. Oppimisen ilon, sinnikkyyden, innokkuuden, uteliaisuuden, itsesäätelykyvyn ja toiveikkuuden luonteenvahvuudet ovat tutkimusten mukaan yhteydessä akateemisiin saavutuksiin. Opinnäytetyön perusteella voidaan sanoa, että positiivisen psykologian interventioilla on myönteisiä vaikutuksia oppilaiden kouluiloon, koulusitoutuneisuuteen sekä niiden myötä parempiin akateemisiin saavutuksiin. Positiiviseen psykologiaan pohjautuvat menetelmät edistävät oppilaiden hyvinvointia ja tukevat heitä monella elämän osa-alueella.
  • Juvonen, Erica (2019)
    Aims. Today progressively, the aiming is noticing the good and focusing individual strengths. Usually children’s well-being is reviewed lack of well-being and the factors that weakening well-being. '' What you focus on, will grow''- Buddha, citation recap well the core of positive psychology and -pedagogy. Positive pedagogy is still quite young pedagogical trend and influencer for it, is positive psychology. At the heart of positive pedagogy, action is with strengths support and guide pupils to recognize their own core strengths and using them to develop. My bachelor's thesis intention is to view positive psychology and -pedagogy researches and literatures in the light of pupils mental well-being. The research question is: What role does positive psychology and positive pedagogy play in the pupils mental well-being? Methods. The study method is literature review and it obey systematic review, it also has features of a descriptive literature review. My six study material was selected from positive psychology and- pedagogy researches. Outcome from the researches I have analyzed in light of my set research question Results and conclusions. In this study based on the research result positive psychology and - pedagogy methods appeared to be connected to the pupils mental well-being. Particularly strengths based interventions supported the construction of subjective well-being and seemed to have long-lasting effects on pupil live.
  • Vaarnas, Maarit (2020)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on muodostaa kuva positiivisesta psykologiasta ja sen keskeisistä näkemyksistä lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisessä. Syventymällä kouluissa toteutettuihin positiiviseen psykologiaan pohjautuviin mielen hyvinvoinnin interventioihin luodaan näkemys interventioiden toteutustavoista sekä niistä saaduista tuloksista. Positiivinen psykologia on psykologian tutkimushaara, joka on keskittynyt ihmisten mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja elämäntyytyväisyyden ”kukoistuksen” lisäämiseen. Keskeisinä näkemyksinä ovat yksilöiden vahvuudet ja voimavarat, niiden tunnistaminen, vahvistaminen sekä käyttäminen jokapäiväisessä elämässä. Yksilö nähdään aktiivisena toimijana. Tärkeänä osana positiivisessa psykologiassa ovat erilaisten mielen hyvinvointiin vaikuttavien taitojen, kuten resilienssin ja sosioemotionaalisten taitojen, vahvistaminen. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston hankinnassa on käytetty Helsingin yliopiston Helka-tietokantaa sekä Google Scholar-hakupalvelua. Suurin osa tieteellisestä tutkimuksesta on englanninkielistä ja toteutettu anglosaksisissa maissa. Suomessa aihe on noussut tutkimuksen piiriin enenevässä määrin viime vuosina, näin ollen suurin osa tutkielman aineistosta on kansainvälistä. Positiivisen psykologian ja siihen perustuvan positiivisen pedagogiikan sekä lyhytkestoisempien kouluinterventioiden voidaan nähdä tutkimuksen perusteella lisäävän oppilaiden mielen hyvinvointia. Valtaosa tutkimuksista antoi viitteitä oppilaiden elämäntyytyväisyyden lisääntymisestä ja toisaalta aggressiivisen tai depressiivisen käyttäytymisen vähentymisestä. Tutkimukset osoittavat, että mielen hyvinvointitaitoja voidaan kouluissa opettaa ja oppia, aivan kuten mm. akateemisia taitoja. Hyvinvointitaitojen oppiminen voi edistää oppilaiden kouluhyvinvointia, jolla on positiivista vaikutusta oppimistuloksiin. Lisäksi se näyttäisi edesauttavan mielen hyvinvoinnin vahvistumisessa tärkeinä lapsuus- ja nuoruusvuosina.
  • Malinen, Jenni (2016)
    Objectives. The pursuit of well-being and happiness has become an important element of life in the western world and its societies. Positive psychology’s objective is to find the best qualities in people, help them strengthen those qualities and fulfill their individual potential. The Finnish media has recently displayed many examples of social exclusion and bullying among the youth as well as stories of students and teachers, who are exhausted by the increasing group sizes and the hectic everyday laden in school. The phenomenon is not new. For quite some time, the scholars and professionals of teaching and education have been searching ways to increase children's well-being in and outside classrooms. Positive education is an approach to education, that is based on positive psychology’s emphasis of individual strengths and personal motivation as well as the meaning of a warm-spirited and well-balanced community to promote learning and the pursuit of well-being and happiness. The first objective of this study was to find out the theoretical justifications of using positive education as a teaching method in a classroom. The second objective of the study was to look into the already existing applications of positive education and find out how the approach can be put into practice in the everyday school life. Methods. This study is a descriptive review of the literature of positive psychology and positive education and their theoretical background. The material of the study consists of articles and books written by the most appreciated domestic and foreign scholars in the field of positive psychology and education. In addition to the previous, the material consists also of one dissertation and one guidebook, as examples of positive education’s practical applications. Results and conclusions. Happiness has a tending to nourish itself and accumulate, having a tremendous affect, on how we react to the successes and setbacks we face in life. Happiness increases out mental resilience and helps us get over disappointments more quickly and effectively. It strengthens us and helps us to cope with the demands and challenges today's society sets for us. Positive psychology based teaching methods have many positive effects on learning, as well as on fulfilling the basic psychological human needs. The applications of positive education are fairly simple to implement in the daily schoolwork. It is also definitely worth the while, as their impact on individuals as well as the class and school communities are very positive.
  • Hyväri, Kirsi (2020)
    Tavoitteet. Positiivinen pedagogiikka perustuu positiivisen psykologiaan, jossa tarkoituksena on keskittyä ihmisen hyvinvointiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että positiivista pedagogiikkaa käytetään varhaiskasvatuksessa, mutta sen sisältöjä toteutetaan vaihtelevasti. Tämä kandidaatin tutkielma kuvaa positiivisen pedagogiikan käyttöä varhaiskasvatuksessa ja sitä, miten sen avulla voidaan tukea lasten kaverisuhteita ja varhaiskasvatusryhmän yhteisöllisyyttä. Tutkimustehtävänäni on ”Miten positiivisella pedagogiikalla voidaan tukea lasten yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksessa?”. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin kahdesta varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnatusta sosiaalisen median ryhmästä. Kysely koostui taustatiedoista ja avoimista kysymyksistä, jotka käsittelivät positiivista pedagogiikkaa ja sen käyttöä kaverisuhteiden ja ryhmän yhteisöllisyyden tukemisessa. Kyselyyn vastasi 22 varhaiskasvatuksen työntekijää. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin keskittyen ensin aineiston tarjoamiin näkökulmiin ja luomalla sitten pääluokat osittain aiemman tutkimuksen teoreettisten käsitteiden avulla. Sisällönanalyysi toteutettiin erikseen kahdelle tutkimuskysymykselle, joista ensimmäinen kuvasi, miten positiivista pedagogiikkaa toteutetaan varhaiskasvatuksessa ja toinen, miten positiivista pedagogiikkaa voidaan käyttää kaverisuhteiden ja ryhmän yhteisöllisyyden tukijana. Tulokset ja johtopäätökset. Sisällönanalyysin tuloksena syntyi pääluokat. Varhaiskasvatuksessa toteutettavasta positiivisesta pedagogiikasta pääluokkia olivat varhaiskasvattajan suhde lapseen ja positiiviset oppimiskokemukset. Ryhmän yhteisöllisyyteen ja kaverisuhteisiin liittyen pääluokiksi syntyi varhaiskasvattajan pedagogiset toimet, ryhmän identiteetin vahvistaminen, leikin tukeminen ja lasten myönteinen käsitys itsestä ja toisista. Tulosten mukaan positiivista pedagogiikkaa toteutetaan hyvin monipuolisesti valmiiden materiaalien sekä itse toteutetun materiaalin avulla. Pääasiassa positiivinen pedagogiikka näkyy osana arkea vuorovaikutuksessa, myönteisenä puhetapana, kiittämisenä, kehumisena, oppimisympäristön muokkaamisena, lapsen myönteisten käsitysten ja toiminnan tukemisena sekä positiivisten oppimiskokemusten tuottamisena. Ryhmän yhteisöllisyyteen ja kaverisuhteiden vahvistamiseen positiivisen pedagogiikan avulla pyritään luomaan hyvä yhteishenki, tuetaan lasten leikkiä sekä käytetään vahvuuksia ja hyvän huomioimista.
  • Geier, Anna (2016)
    Goals. Pro anorexia websites have raised concerns about their possible negative effects on young people as they might increase eating pathology. However, this subject is relatively new and there are only a few studies that have examined the effects of pro anorexia websites have been examined. In addition, with correlational studies it is difficult to determine whether the websites affect the visitors or whether certain types of visitors visit pro anorexia websites more regularly. The aim of this thesis is to assess the effects of pro anorexia websites and to review how this new area of research has been studied experimentally. Methods. Nine studies were reviewed. In one of the studies the participants had suffered from an eating disorder. In eight of the studies the participants were collected from schools or universities, most of the participants were healthy and didn’t have eating disorder related symptoms. The participants were mostly children or young adults. Results and conclusions. Results showed that pro anorexia websites had significant negative effects on body image dissatisfaction, dieting and negative affect. Information about these websites and their effects should be distributed to professionals who work with eating disorders.
  • Haarala, Hannu (2018)
    Käsittelen kirjallisuuskatsauksessani aihetta nimeltä projektiivinen identifikaatio. Psykoanalyyttiseen perinteeseen kuuluva käsite on tullut osaksi tieteellistä keskustelua Melanie Kleinin (1946, 1955) artikkeleiden myötä. Projektiivinen identifikaatio on tiedostamaton mielen prosessi, joka vaikuttaa kokemukseen itsestä ja toisesta ihmisestä. Se vaikuttaa myös vuorovaikutukseen ihmisten välillä ja toimii näin myös tapana välittää toiselle sisäistä kokemusta. Kirjallisuuskatsaukseni tavoite on luoda mielikuvaa lukijalle siitä, mitä projektiivinen identifikaatio on. Pyrin katsauksessani selkeyttämään psykoanalyyttista teoriaa mahdollisimman ymmärrettävään muotoon ja toivon, että teoriaan perehtymätönkin lukija saisi muodostettua mielikuvan ilmiöstä nimeltä projektiivinen identifikaatio. Kirjallisuus on valikoitunut katsaukseeni kahden tärkeimmän käsitteen määritelmän pohjalta (defensiivinen PI ja kommunikatiivinen PI), mutta myös kirjallisuuskatsaukseen valitsemani esimerkki on määrittänyt kirjallisuuden ja taustateorioiden valintaa. Myös pyrkimykseni luoda ymmärrettävää mielikuvaa aiheesta sekä kerronnallisen johdonmukaisuuden periaatteet ovat rajanneet aineistoani. Projektiivinen identifikaatio voidaan määritelmästä riippuen käsittää joko sopeutumista haittaavaksi mielen suojautumiskeinoksi tai jokapäiväiseksi ihmisen psykologisen kasvun kannalta välttämättömäksi kommunikoinnin tavaksi. Esittelen katsauksessani projektiivisen identifikaation eri muotoja ja määritelmiä ja selvennän ilmiötä myös prosessina. Katsaukseni sisältää tapausesimerkin projektiivisesta identifikaatiosta, johon olen myös liittänyt käsitteen taustalla vaikuttavia teorioita. Käsittelen aihetta myös viimeaikaisten neurotieteiden tutkimusten valossa. Pohdin katsauksessani käyttämäni teorian merkitystä kasvatuksen ja oppimisen kannalta. Avainsanat - Nyckelord Projektiivinen Identifikaatio, Projisointi, Identifikaatio, Objekti, Defenssit Keywords Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto, keskustakampuksen kirjasto, käyttäytymistieteet / Minerva Muita tietoja
  • Sarlin, Riina (2023)
    Tavoitteet. Sosioemotionaalisten taitojen tukemista tarvitsevien lasten määräksi arvioidaan tutkimuksesta riippuen 10–30 prosenttia (Määttä, ym., 2017).  Alle kouluikäisen lapsen kehityksessä sosioemotionaalisten taitojen tukeminen positiivisen vuorovaikutuksen sekä käyttäytymispsykologisten menetelmien avulla on useiden tutkimusten mukaan havaittu olevan yhteydessä itsesäätelyn vaikeuksien lievittymiseen ja sen myötä lapsen kehityksen ja oppimisvalmiuksien kehittymiseen myönteiseen suuntaan (Karhu, ym. 2021). Tutkielma tarkastelee ProVaka-toimintamallin mukaisten käytäntöjen esiintymistä varhaiskasvatusyksiköiden toimintasuunnitelmissa, osana lasten sosioemotionaalisia taitoja tukevaa, posititiiviseen vuorovaikutukseen perustuvaa toimintakulttuuria. Menetelmät. Tutkielma tarkastelee jyväskyläläisten varhaiskasvatusyksiköiden toimintavuodelle 2022-2023 laadittuja toimintasuunnitelmia ProVaka-toimintamallin keskeisten periaatteiden ja käytäntöjen esiintymistä PBS-viitekehykseen nojaten, laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätelmät. Tulokset osoittivat, että lasten sosioemotionaalisia taitoja tukevia, ProVaka-toimintamallin mukaisia käytäntöjä löytyy toimintasuunnitelmista paljon, mutta vain, jos suunnitelmia tarkastelee kokonaisuutena, yksittäisissä suunnitelmissa em. käytännöt näkyivät huonosti. Varhaiskasvatuksen toimintaa suunnitellessa ja toimintakulttuuria kehitettäessä olisi hyödyllistä niin kasvattajille kuin lasten huoltajillekin lisätä positiivisiin vuorovaikutustapoihin liittyvien käytäntöjen esittelyä.
  • Hannukkala, Samu (2016)
    In recent international military operations war has traumatised and caused mental health problems to a massive amount of soldiers. Psychiatric symptoms often emerge during service and its not uncommon to evacuate these psychiatric patients prematurely. According to this literary review approximately every two hundredth soldier has been evacuated prematurely due to psychiatric reasons. However, approximately every fifth soldier is in immediate need of mental health services. Young soldiers have significantly greater risk for evacuation. According to this literary review its possible to prevent mental health problems and psychiatric evacuations in military operations.