Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Pohjonen, Emma (2016)
    The advancing of participation is an important objective both in Finland and more widely in Europe. The aim of advancing participation is to reduce poverty, exclusion and inequality. The purpose of this research was to study the experiences the clients of adult social work have of their participation in the process of social work. The experiences of the adult social work clients is an interesting area of study because the service is rarely used completely free willingly. The aim of this research was to study how preconditions, obstacles and possibilities of participation are shown in the experiences of the clients. The research question is, how the client of adult social work experiences his / her participation in the process of social work. The data was collected by interviewing four clients of adult social work who live in Helsinki. The interviews were implemented as half structured theme interviews. The research data was analyzed using data-driven content analysis. In addition, also means of the discourse analysis were used. All of the interviewees were willing to meet with the social worker and they contacted the social worker by choice. They expected the social worker to help with practical issues and financial support. An important aim of all the interviewees was to become self-sufficient. Also, all of them underlined the meaning of the relationship and interaction with the social worker. As a summary it can be stated that the interviewees were not fully aware of the services of adult social work, and according to their experiences working with the social worker wasn’t particularly planned and change-oriented. As a conclusion it can be stated that it would be good to pay more attention to advertising services, as well as developing the content of adult social work and clarifying the work done by a social worker in adult social work.
  • Rinta-Lusa, Heidi (2018)
    The aim of this research was to find out, what are the most unforgettable memories that people have from day care. The memories were examined with the help of the law of early childhood education and other directional documents, and through the categories of interaction, play and guided activities, or basic care. Another aim was to find out, whether the most unforgettable memory was positive or negative. There has been previous research about memories from grade school, however a similar research about memories in day care hasn’t been done. The research was conducted as a survey. 60 people, who have been in day care in Finland from 1950s to 2000s, answered a web questionnaire. The data was collected in January and February in 2017 through a link shared on the social media, and on the 27th of January in 2017 at the Educa Fair, where visitors answered the questionnaire on a tablet. The research participants were asked to describe a memory they remember best from their time spent in day care. Also the research participants were asked, how do they feel about the memory described, and how old were they at the time. The data was analyzed through qualitative content analysis. The results show that the most unforgettable memories from day care dealt with relationships, play and other activities, or basic care. The memories concerning relationships at the day care were about interaction between friends, early childhood educators or other staff at the day care centre. The memories about play and other activities had to do with memories about playing at the day care centre or nearby and activities such as celebrating birthday parties and spending time outdoors. The memories concerning basic care were about rest and eating. All these three categories included both positive and negative memories. The memories concerning relationships, play and other activities were mostly positive, whereas memories about basic care were mainly negative.
  • Kylmäkoski, Krista (2021)
    Tämän laadullisen, kertomuksellisen tutkimuksen tavoitteena oli kuvata vieraan kielen opettajien ammatillisen identiteetin rakentumista alanvaihdon ja uranmuutoksen äärellä. Aiemmat tutkimukset (mm. Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006; Ibarra, 1999; Heikkilä, 2019) ovat osoittaneet ammatillisen identiteetin muuttuvan alanvaihdon myötä. Vieraan kielen opettajien ammatillista identiteettiä ovat Suomessa tutkineet mm. Hahl & Mikulec, 2018 ja Ruohotie- Lyhty, 2013, ja opettajien alanvaihtoa mm. Almiala (2008), tutkimusten tekemättä kuitenkaan eroa opettajaryhmien välillä. Tässä tutkimuksessa kuvataan vieraan kielen opettajien ammatillisen identiteetin rakentumista uranmuutoksen äärellä, jota ei ole vielä Suomessa tutkittu. Tutkimuksen tavoitteena on siis yhtäältä jatkaa ja toisaalta laajentaa tutkimusta opettajien ammatillisen identiteetin tutkimuksesta ja uranmuutoksesta. Tutkimuksen aineisto koottiin etäyhteyksin järjestetyn temaattisen, kerronnallisen ryhmä-keskustelun muodossa, johon tutkija osallistui sisäpiiritutkijana (ks. mm. Juvonen, 2017). Ryhmäkeskusteluun osallistuneet (N = 3) olivat alaa vaihtaneita tai alanvaihtoa harkitsevia vieraan kielen opettajia. Aineiston analyysissä on hyödynnetty teoriaohjaavaa ja aineistolähtöistä, temaattista analyysiä sekä kertomuksellista analyysimenetelmää. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia tutkimuksia vieraan kielen opettajan ammatillisen identiteetin rakentumisesta kasvattajuuden ja opetettavan aineen asiantuntijuuden kautta. Vieraan kielen opettajien uranmuutostarinat rakentuivat yksilölliseen elämänkertaan sitoutuneina kertomuksina, jotka vaativat yksilöltä aktiivista oman osaamisen reflektointia ja ammatillista kehittymistä. Tutkimuksessa uranmuutostarinat näyttäytyvät ajassamme seikkailuna tai kokeilunhaluna, oppimiskertomuksena ja kehittymisenä, ja toisaalta sopeutumisena ja luopumisena. Uranmuutostarinat rakentavat osaltaan aikamme affektiivisen, kokemuksellisen kertomisen tapaa. Tärkeiksi teemoiksi työelämän muutosten kannalta muodostuivat työelämän pedagogisoituminen (ks. Jyrhämä, 2021) ja joustavuus. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan tulevaisuuden pedagogisen asiantuntijuuden tutkimusta sekä joustavan ammatillisen identiteetin kehittymisen monialaista tutkimusta.
  • Mokkila, Anni-Maarit (2021)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia vieraan kielen opiskeluun liittyvästä ahdistusta aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Asetin kaksi tutkimuskysymystä, joiden pohjalta lähdin analysoimaan tutkimuksia: 1. Mikä merkitys opettajalla on oppilaiden kokeman ahdistuksen kannalta? 2. Miten opettajan tulisi tukea oppilaita? Päädyin tutkimaan aihetta tästä näkökulmasta, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajan rooli vieraan kielen opiskeluun liittyvän ahdistuksen kannalta on merkittävä, mutta opettajilla ei ole monesti tarpeeksi tietoa ja osaamista käsitellä sitä. Tutkimukseen päätyi yhteensä yksitoista aikaisempaa tutkimusta. Teoriaosuudessa käytin aiheesta tehtyjä aikaisempia julkaisuja ja tutkimuksia. Aineiston keräsin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta ja Google Scholarista. Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkemmaksi muodoksi valitsin narratiivisen orientaation. Löytämiäni lähteitä analysoin laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen pohjalta selvisi, että opettajat korreloivat merkittävästi oppilaiden kokeman ahdistuksen kannalta. Mikäli oppilaat eivät kokeneet saavansa tukea, se lisäsi epämukavuuden tunnetta. Opettajat nähtiin ei helposti lähestyttävinä ja heidän ajateltiin keskittyvän negatiivisen arviointiin. Opettajilla oli monia keinoja, joilla voi tukea oppilaita. Tuen todettiin vaikuttavan positiivisesti kaikilla oppimisen alueilla joko suoraan tai välillisesti. Erilaisia tuen keinoja olivat: positiivinen palaute, aito kiinnostuneisuus, yksilöllisten erojen huomioiminen, positiivinen suhde opettajan ja oppilaiden välillä, luokan hyvä ilmapiiri, kielten opiskeluun liittyvien harhakäsitysten murtaminen, virheiden korjaaminen ei ole liiallista, oppilaita ei syyllistetä virheistä, monipuoliset ja leikilliset työskentely- ja tehtävämuodot. Todettiin myös, että jokaisen oppilaan yksilöllinen huomio etenkin luokissa, joissa on paljon opiskelijoita, voi olla jopa mahdotonta. Tärkeintä on kuitenkin, että opettaja on tietoinen ahdistukseen vaikuttavista tekijöistä ja sen ilmenemismuodoista ja on valmis ottamaan nämä seikat opetuksessaan huomioon niin paljon kuin mahdollista.
  • Pitkänen, Taru (2019)
    This bachelor’s thesis provides an overview of various approaches used for learning a foreign language. It is carried out as a literature review and in addition to focusing on the approaches that support the development of language skills, I discuss how these approaches support the development of cultural knowledge. The theoretical background is based on Van Lier's socio-cultural theory of foreign language learning through language exposure, language processing, language internalization, and ultimately foreign language proficiency. In addition, I discuss the goals of teaching a foreign language as specified by the curriculum set by the Finnish National Board of Education in 2014. My thesis also investigates/considers the textbooks used in foreign language teaching - as well as the new, non-formal and alternative forms of foreign language learning, including student exchange in a different cultural and linguistic environment and the use of the internet and software/applications developed for language learning. The key concepts include teaching, learning, technology, and cultural knowledge related to a foreign language. While focusing on to the content of foreign language textbooks and course materials from the qualitative point of view, the source and target cultures, and the interaction between these cultures function as additional key concepts of this work. Various linguistic and cultural encounters in schools, at work and in hobbies have recently become a central part of everyday life for many Finns. For this reason, studying foreign language learning and teaching - and possibly further developing good approaches for learning - are crucial in the modern society where ever-increasing globalization, world trade, immigration, international interaction and the shared world policy have become increasingly important. By including the target culture to foreign language teaching, students learn to reflect on the relationship between languages and cultures, and their personal identities from linguistic and cultural perspectives. Foreign language teaching is seen as an important resource for the future of Finland. Although foreign language teaching has strongly focused on textbooks and foreign language literature, primary school education has also succeeded in incorporating technology that supports language teaching. However, pedagogical platforms and applications currently provide a relatively small support for foreign language teaching. Also student exchange, as well as foreign language courses abroad, mainly improve fluency and confidence within the level of language skills already acquired.
  • Heiniö, Kirsi (2023)
    Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkastellaan ympäristövastuullisen kulutuskeskustelun suhdetta Herbert Marcusen kriittiseen yhteiskuntateoriaan. Samalla tutkitaan Marcusen kriittisten ajatusten ajankohtaisuutta suhteessa tämän päivän suomalaiseen ympäristövastuulliseen kuluttajuuteen. Havainnollistavana esimerkkinä käytetään markkinatalouden ideologiaa tukevaa viherpesua. Marcuse on argumentoinut, että yksilöt ovat vieraantuneet omista todellisista tarpeistaan ja heidän tarpeensa ovat muokkaantuneet teollistumisen myötä yhdenmukaisiksi markkinataloutta edistävän yhteiskunnan tarpeiden kanssa. Täten on muodostunut yksiulotteinen yhteiskunta ja väärät tarpeet. Aiemmat tutkimukset ovat tulkinneet Marcusen kritiikille ja yksiulotteiselle yhteiskunnalle vastavoimana ympäristövastuullisen kulutuksen. Tämän tutkimuksen näkökulma tähän lähtökohtaan on kriittinen. Tutkimuksessa kuluttajia tulkitaan moniulotteisina ja kotitalouden muodostavina yksikköinä. Kuluttajan ja kotitalouden suhdetta ympäristöön selitetään Bubolz & Sontagin inhimillisen ekologian kautta: keskiössä ovat ihmisen aikaansaamien, käyttämien ja hallitsemien resurssien luova sopeuttaminen, kehittäminen ja niiden suhde eri ympäristöjen kestävyyteen. Menetelmät. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus. Tarkoituksena oli kuvata valittua ilmiötä (ympäristövastuullinen kulutus ja viherpesu) kriittisessä valossa käyttäen valmista mallia (kriittinen yhteiskuntateoria) työkaluna. Aineiston hankinnassa käytettiin apuna systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle ominaista mallia, jossa tarkasteluun otettiin monipuolisesti kotimaista ja kansainvälistä aineistoa. Kirjallisuuskatsausta tukemaan suoritettiin pienimuotoinen tapaustutkimus, jonka aikana hankittiin valokuva-aineistoa viherpesuun ja ruskeaan kartonkipakkaukseen liittyvää esimerkkiä varten. Tämän tarkoituksena oli esimerkin kautta konkretisoida valittua teemaa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena kuluttajaa riistävää viherpesua tulkittiin välineenä, joka muodostaa ympäristövastuulliseen kuluttajuuteen sitoutumisesta Marcusen kuvailemia vääriä tarpeita ja vieraantumista. Vieraantumisen estämiseksi ympäristövastuullisen kuluttajan tulee olla kriittinen, tietoinen, tiedostava ja vastuullinen. Tutkimuksen avulla haluttiin korostaa inhimillisen kuluttajan päätösten todellisia vaikutusmahdollisuuksia ilmastokriisin hillitsemiseksi.
  • Lahti, Jatta (2022)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus on käsitellä vieraskielisten kotien ja koulun välistä yhteistyötä. Vieraskielisiä ovat ne henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin kotimaiset kielet, eli suomi, ruotsi tai saame. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tapahtuu kolmen osallistujan, huoltajien, oppilaan ja koulun, välillä. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää oppilaan hyvinvoinnin, koulumenestyksen ja oppimistulosten kannalta. Vieraskielisten määrä on kasvanut Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana, ja lisääntynyt kielellinen ja kulttuurinen moninaistuminen on tuonut mukanaan uusia haasteita, joihin koulun ja koulujärjestelmän on täytynyt pyrkiä vastaamaan tasa-arvon ja tasavertaisten oppimistulosten toteutumisen mahdollistamiseksi. Koska suurin osa vieraskielisistä Suomessa on maahanmuuttajataustaisia, tässä tutkimuksessa keskityttiin vieraskielisiin maahanmuuttajataustaisiin perheisiin. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä oli selvittää, mitä erityisiä piirteitä vieraskielisten maahanmuuttajataustaisten kotien ja koulun välisessä yhteistyössä on sekä millaisia asenteita vieraskielisten maahanmuuttajataustaisten kotien ja koulujen yhteistyöhön osallistuvilla on toisistaan. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisesti tutkimuksessa pyrittiin käsittelemään aihetta ja sen keskeisiä piirteitä ja ominaisuuksia mahdollisimman laajasti ja tarkasti. Tutkimuksen aineisto kerättiin käyttämällä eri hakukoneita ja eri aiheeseen sopivia hakusanoja englanniksi ja suomeksi. Vieraskielisten maahanmuuttajataustaisten perheiden ja koulun henkilökunnan asenteet toisiaan kohtaan ovat pääasiassa positiivisia. Maahanmuuttajataustaiset vanhemmat ja oppilaat ovat alisteisessa asemassa verrattuna valtaväestöön, eikä koulun henkilökunta aina onnistu heidän tukemisessaan. Tiedonkulku kodin ja koulun välillä voi olla ajoittain katkonaista. Yhteistyö sujuu useimmiten ongelmitta, mutta keinot sen järjestämiseen, ylläpitämiseen ja parantamiseen eivät ole riittävän jäsennellyt, yhtenäiset ja selkeät. Jotta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voisi toteutua, koulujen ja koulutuksen järjestäjien tulisi kehittää keinoja ja työkaluja paremman yhteistyön järjestämiseksi. Aihetta tulisi tutkia lisää suomalaisessa koulukontekstissa.
  • Sinisalo, Sanna (2023)
    Suomalaiseen kulttuuriin on kuulunut pitkään lapsille kirjojen lukeminen. Kirjojen katseleminen sekä lukeminen harjaannuttavat lapsen kielitaitoa sekä tiedon käsittelyyn liittyviä taitoja. Las-tenkirjallisuudessa tunteet ovat nousseet suosituksi teemaksi. Yksi lastenkirjallisuuden moni-naisista tehtävistä on vaikeiden tunteiden käsittely. Lastenkirjat toimivatkin turvallisena harjoit-telualueena tunteiden kokemisessa. Kirjojen avulla lapsi pystyy harjoittelemaan empatiataito-jaan sekä huomion kääntäminen pois tunnekuohusta on helpompaa. Lastenkirjojen kautta lapsi pystyy pohtimaan omia tunteitaan ilman, että hänen tunteensa ovat tarkastelun keskipis-teenä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisia, nykypäiväisiä lasten kuvakirjoja, joissa keski-tytään vihan tunteeseen. Tarkastelen vihan tunteen näyttäytymistä sekä miten sen käsittelyä voidaan tukea. Tämä tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, joka on toteutettu käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistona toimii kymmenen kappaletta vuosina 2017–2022 julkaistua lasten kuvakirjaa. Analyysin kohteena ovat kirjojen tekstit ja kuvat. Analyysin perusteella aineistolle luotiin neljään kategoriaa, jotka ovat: lapsi tarvitsee apua tunteiden käsittelyyn, vihan tunteen ympärillä on paljon muitakin tunteita, aikuisetkin tuntevat vihaa sekä tunteiden käsittelyä voidaan tehdä lastenkirjojen avulla. Nykyään lastenkirjoissa näytetään vihan tunteita avoimesti. Lapsen lohduttajina nähdään muitakin kuin äitejä ja aikuis-ten vihan tunteita tuodaan selkeästi esille. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että lastenkirjallisuudessa vihan tunne voi näyttäytyä kenellä hahmolla tahansa. Lohduttaminen ei vaadi taikatemppuja. Kirjojen hahmo-jen sukupuolta ei pysty usein tulkitsemaan, mutta se ei vaikuta tunteista oppimiseen. Kirjojen tarinat sekä tehtäväsivut tarjoavat hyvän lähtökohdan tunteista keskustelemiselle.
  • Biese, Micaela; Biese, Micaela (2020)
    Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli tarkastella Vihreä lippu -ympäristöohjelmasta tehtyjä opinnäytetöitä vuosina 2013–2020 ja selvittää niissä esiintyviä nä-kökulmia. Vihreä lippu -ohjelmaa on tutkittu Suomessa ainoastaan opinnäytteiden tasolla. Opinnäytetöissä esiintyviä näkökulmia on kartoitettu aikaisemmissa tutkimuksissa vähäisesti. Tässä tutkimuksessa esitellään Vihreä lippu -aiheiset opinnäytetyöt ja tutkitaan niissä esiintyviä tavoitteita, toteutustapoja sekä tuloksia, minkä pohjalta opinnäytetyöt on jaoteltu niille sopiviin näkökulmiin. Koska aineiston haku ei tuottanut tuloksia vuoden 2016 jälkeiseltä ajalta, tutkielman aineistona on käytetty vuosien 2013–2016 Vihreä lippu -ohjelmasta tehtyjä opinnäytetöitä. Opinnäytetöitä oli yhteensä yhdeksän kappaletta, joista yksi oli yliopistotasoinen pro gradu -tutkielma ja 8 ammattikorkeakoulussa suoritettua opinnäytetyötä. Teoriaosuuteen aineistoksi valikoitui tutkimuspohjaista kirjallisuutta sekä organisaatioiden in-ternet-sivut. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena nähtiin opinnäytetöissä esiintyvän viisi erilaista näkökulmaa, joita olivat lasten ja nuorten osallisuus, Vihreä lippu -toiminnan näkyvyys, kehittämishankkeet, ympäristöasenteiden muutokset sekä energian säästö. Lasten ja nuorten osallisuuden näkökulma näkyi lähes jokaisessa opinnäytetyössä, sillä se kuului osaksi Vihreän lipun periaatteita, mutta kahdessa työssä osallisuus oli otettu nimenomaan päätarkastelun kohteeksi. Vihreä lippu -toiminnan näkyvyyttä tarkasteltiin kahdessa opinnäytetyössä kartoittamalla osallistujien tapoja toteuttaa Vihreä lippu -ohjelman sisältöjä. Kolme henkilöä oli tehnyt opinnäytetyönsä kehittämishankkeena päiväkotien Vihreä lippu -toiminnalle. Heidän työnsä perustuivat Vihreä lippu -toiminnan suunnittelulle. Vihreä lippu -toimintaa tarkasteltiin ympäristöasenteiden muutosten näkökulmasta yhdessä opinnäytetyössä. Kyseisessä tutkielmassa selvitettiin, millaisia muutoksia oppilaiden ympäristöasenteissa tapahtuu Vihreä lippu -projektin aikana. Energian säästöä tutkittiin myös yhdessä opinnäytetyössä, jonka tavoitteena oli selvittää toimijoiden energian säästön määrää ja keinoja vuoden aikana. Energiansäästönäkökulma osoittautui muista näkökulmista eroavaksi, sillä tutkimuksen kohteena oli ilmiö ihmisten sijasta.
  • Ahonen, Jonna (2016)
    The ability to reason and to write argumentative texts are part of multiliteracies and genre skills, without which it is difficult to get along in the society. Teaching and development of the argumentation and genre skills form a continuum, in which the argumentative writing in primary school is typically practiced in the form of an argumentative text. At the end of the comprehensive school students are expected to have many kind of expertise related to the mentioned skills, so it is reasonable to find out how does the sense of genre appear at the beginning of the mother tongue teaching. Despite this and the concern about the students’ argumentation and writing skills, the research related to argumentative texts in the context of primary school is still narrow. The purpose of this study was to determine what kind of sense of genre the argumentative texts written by fifth graders reflect. I approached the subject from the perspective of the overall structure. I studied the general structure of the texts in respect of the formal and the functional parts and also how the functional parts are realized. The thesis was a qualitative case study. Research material consisted of 44 argumentative texts written by students on fifth grade. The material was analysed using structural analysis. The analysis of the structure within these texts was carried out for the part of formal and functional structure analysing the typography of the texts and the functions of the text parts. The analysis indicated that the fifth graders construct their texts on the general structure known from the traditional school essay, the main claim and the arguments. Heading and 1– 4 text paragraphs were separable as formal parts of the fifth graders’ argumentative texts. Most students constructed their text of one text paragraph in addition to the heading. Based on the analysis the texts consisted of functional parts that were referred to as heading, the start, the main claim, arguments and the end. From fifth graders’ perspective these parts appeared to be essential components of the genre, as they were found in almost every text. It is how these functional parts were carried out varied greatly. Prototypically the heading described the subject, the start contained an opinion, the main claim was found easily, the argument was based on comparison and the text ended with an advice or a request. The texts expressed sense of genre, but the overall structure of the texts was not fully established.
  • Tepponen, Terhi (2022)
    Kotitaloustieteen yhtenä tarkastelukohteena on arjen toiminnot, joihin asumiseen liittyvät taidot kuuluvat. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten viihtyisää kotia kuvaillaan vuosina 1929 ja 2019 julkaistuissa Kotiliesi-lehdissä. Esteettisyys on tässä viihtyisää kotia määrittelevänä elementtinä. Sisustaminen toimii esteettisyyden kuvaajana. Näitä tarkastellaan vuosien 1929 ja 2019 Kotiliesi-lehtien kuvista ja artikkeleista. Tutkimuksessa kuvataan molempien aikakausien ajankuvaa ja tarkastellaan eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen aineistona käytettiin Kotiliesi-lehden vuosikertoja vuodelta 1929 ja 2019. Vuoden 1929 lehdistä sisustukseen liittyviä kuvia ja artikkeleita löytyi yhteensä 39 kpl ja vuoden 2019 lehdistä yhteensä 56 kpl, joista varsinaisia sisustusartikkeleita oli 18 kpl. Aineiston analyysin menetelmänä käytettiin sisällön analyysia, hyödyntäen kuvantulkintaa. Vuoden 1929 lehtikuvien ja artikkeleiden yleiskuva oli käytännöllisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta korostava. Sisustuksen elementteinä usein toistuivat räsymatto, viherkasvit ja ryijy. Asumisen tasoerot korostuivat maaseudun ja kaupungin välillä. Vuoden 2019 kuvat ja artikkelit esittelivät pääasiassa valoisia ja harmonisia kodin sisustuksia, joissa huonekalut ja esineet oli harkiten aseteltu ja sävyt sointuivat toisiinsa. Usein kuvissa toistuvia elementtejä oli keittiö, viherkasvit ja leikkokukat, sohva, tv-taso tai lipasto. Yhteistä molempien aikakausien sisustuskuville oli luonnonmateriaalien käyttö, viherkasvit ja leikkokukat, siisteys ja luonnonsävyt sisustuksen väreissä. Vuoden 2019 sisustuskuvista puuttuu vuoden 1929 kuville tyypilliset räsymatto ja ryijy. Vuoden 2019 kuvissa on havaittavissa elintason kohoaminen, sisustus on näyttävämpää, eri materiaaleja on runsaammin käytössä ja tunnettuja sisustusbrändejä on tunnistettavissa.
  • Koskela, Marja (2018)
    This is a study about one evening’s gathering with handcrafts. Marttaliitto and työväenopisto arrange multiple similar gatherings with handcraft. My aim was to arrange an evening with handcrafting such as any other evening with women, but everyone has their own crochets or knitting with them. I arranged the gathering to my four friends. Everybody did not know each other but some of them had met before. My aim was to research the atmosphere of the evening and co-teaching. My aim was not to generalize, and I did not make hypothesis. The research was descriptive. Research questions were: 1. What is the meaning of other mem-bers of the team when doing your own handcraft? 2. How is the peer education mediated in the gathering? My research was a qualitative research. My methodological approach was an ethnographic case study. The data was concise because I dealt that one night with a point of view of communality. I videoed the evening and used it as a supporting data for the questionnaire which I conducted to the participants the day after. Questions were open. There were four participants in my research. I divided the answers in to themes and analyzed the themes so that they answered into my research questions. The data shows that communality and being together was meaningful and handcrafts brought easiness to spend time with strangers. The handcrafts brought nice addition to gathering contrary to my expectation that the gathering would brought something extra to participants’ handcrafts. There was peer education among the conversation and it has been given lone and by jointly to person in need. The participants felt peer education and peer support pleasant and challenging. The participants felt pleasant to have support and self-confidence to handcraft. Some of them did not feel that they were enough talented. Overall the evening contained both deep conversations and lots of happiness and laugh.
  • Uotila, Eino (2016)
    This review focuses on the relationships between the Big Five personality traits and phishing susceptibility online. Phishing is defined as an act where the phisher attempts to gather delicate information, such as passwords or bank credentials. Online phishing happens usually by the means of e-mail or social media. Phishing is a common occurrence and people spend a lot of time on the internet. Therefore it is important to examine how personality traits might be linked to how susceptible different people are to phishing. In addition to the Big Five personality traits, the principles of social manipulation discussed in literature are within the framework of this review. Social manipulation is a key component of phishing, as the phisher’s aim is to get the victim to give out their information. No single trait alone exposes anyone to phishing. Phishing susceptibility is always dependent on the context. However, agreeableness, conscientiousness and extraversion seem to be most related to higher phishing susceptibility. These connections are somewhat dependent on the principles of social manipulation that the phisher takes advantage of. Still, the foregoing traits might in some cases be connected to lower phishing susceptibility, thus protecting people from phishing. In addition, neuroticism and openness can sometimes be connected to higher phishing susceptibility. Personality is only a part of the concept of phishing susceptibility. Regardless, the relationships between personality and phishing susceptibility have been examined to some extent. Personality can also be taken into account when training users against phishing. Training in cybersecurity is found to be a worthwhile remedy against phishing online.
  • Peltonen, Tuulimaria (2020)
    Tavoitteet. Tutkimuksessa tutkitaan esikouluopettajien käsityksiä kaksivuotisesta esiopetuksesta. Kaksivuotinen esiopetus on tällä hetkellä Suomessa ilmiönä varsin ajankohtainen ja tuore, minkä vuoksi siihen kohdistuvaa tutkimusta on niukasti. Aiheen ajankohtaisuus, opettajien erilaisten ajattelutapojen esiin nouseminen sekä oma kiinnostukseni innoittivat tämän tutkimuksen asettelua. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata esikouluopettajien käsityksiä kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten oppimista tukevaan pedagogiikkaan. Lisäksi tarkasteltiin opettajien käsityksiä liittyen viisivuotiaiden pedagogisen toiminnan muutokseen. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin fenomenografisen tutkimussuuntauksen piirteitä. Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla sosiaalisen median, Facebookin alustalla syksyllä 2019. Tutkimukseen osallistui yhteensä 32 esikouluopettajaa eri puolilta Suomea. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Kaksivuotisen esiopetuksen suhde oppimisen pedagogiikkaan jakoi eriäviä ajattelutapoja. Suurin osa opettajista näki esiopetuksen laajentumisen myönteisenä. Etuihin lukeutui tuen lisääntyminen, oppimismahdollisuuksien yhdenvertaistuminen ja turvallisen oppimisympäristön jatkuvuus. Vaikka esiopetuksen pedagogiikassa korostettiin lasta aktivoivien menetelmien merkitystä, silti koulumaisuus nähtiin kaksivuotisen esiopetuksen huolenaiheena. Tämän perusteella nykyinen kuusivuotiaiden esiopetus koetaan enemmän koulumaisena opetuksena kuin viisivuotiaiden pedagoginen toiminta. Lisäksi esiopetuksen laajentamisen pelkoja aiheuttivat riittävien resurssien määrä sekä toiminnan järjestelyt. Sen sijaan viisivuotiaiden pedagogista toimintaa haluttiin kehittää yhtenäisemmäksi sekä lasten keskinäisiä vertaissuhteita tukevaksi. Osa opettajista ei puolestaan kokenut muutokselle tarvetta. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan pohtia kaksivuotisen esiopetuksen perimmäisiä tavoitteita ja sen edellyttämiä resursseja. Lisäksi tutkimuksen avulla voidaan kehittää esiopetuksessa toteutettavaa pedagogiikkaa sekä edistää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumoa.
  • Sandholm, Brunella (2018)
    In teaching children who use sign language, they have used communication methods, signs and sign language. As medicine evolved, they have reverted back to communication methods and developed hearing rehabilitation methods. This change can also be seen in early childhood ed-ucation. However, many studies have shown that the effect of sign language on the identity and the linguistic minority is significant. Despite this, the rights of the minority who use sign lan-guage are not taken into account in the early childhood education law even though the sign lan-guage act requires it and children who use sign language are noted in the early childhood edu-cation plan. The purpose of this study was to find out how a family using sign language is en-countered in early childhood education and how the children's mother tongue is taken into ac-count in kindergarten. The aim of the research was to find out how kindergarten co-operates with the parents and how the mother tongue of the child is taken into account in early child-hood education. The study was conducted as a case study. Six parents from five different families who all use sign language, were interviewed with half-structured interviews. Some of the children were hearing and some deaf or hard of hearing. Interviews done in sign language were recorded and transcribed. The interviews were analyzed by content analysis and compartmentalization. The results showed small differences between kindergartens, for example in support measures, but many parents had similar concerns about how their child's sign language develops and how it is taken into account in kindergarten. There were also differences between hearing and deaf or hard of hearing children. Sign language for hearing children was not seen as necessary in kindergarten as to deaf or hard of hearing children. All parents emphasized the importance of sign language to the child's identity regardless of their hearing. Most parents were not aware of the concrete measures done in kindergarten to support language. Parents had mostly good expe-riences of interaction with kindergarten personnel, but some felt that their concerns about lan-guage were not heard. According to the parents, personnel with past experiences with deaf people and sign language had a positive impact on the interaction between parents and person-nel. Based on the results sign language as a child’s first language should be taken into account in kindergartens in more concrete measures and the early childhood education act should be changed as the sign language act requires.
  • Pihlainen, Saara (2018)
    The aim of the study was to trace early childhood education teachers’ experiences about supporting language identity development with children who use sign language as their native or first language. The aim was also to discover what kind of support the teachers consider required. In this study people who use sign language as their native or first language are considered from a socio-cultural perspective as a language and a culture minority. The data of this study was collected via electronic survey. There were a total of 18 respondents. The research method was a theory-led analysis, where the researchers former knowledge led the analysis. Based on the analysis, five different themes of support were formed. The five themes included 1) using sign language and sign or picture supported speech, 2) the factors that have impact on planning activities, 3) signing equals, 4) using signs in specific situations and 5) education and peer support for families, children and for the teachers. In addition to the five themes, an interesting discovery occurred, when the respondents used the term hearing-impaired instead of the term sign language user, which was used in the survey. In the future it would be important to reflect what kind of effects the used terms have in the early childhood education or even in the level of the society.
  • Miller, Ellinor (2024)
    Mål. Denna avhandlings syfte är att visa på vikten av finlandssvenska klasslärares kunskaper i svenska samt på vilket sätt klasslärare fungerar som språkliga förebilder för elevers lärande. Tanken bakom denna avhandling är att utbildningsanordnare ska bli medvetna om att finlandssvenska (klass)lärares språkkunskaper ofta är starkt påverkade av finskan och hur detta i framtiden kan påverka svenskan bland finlandssvenska elever. Bakgrunden till studien baserar sig på en diskussion om finskans inflytande på svenskan i Finland och finlandssvenska klasslärares kunskaper i svenska där ett viktigt element är de språkkrav som finns för behöriga lärare i Finland. Det centrala begreppet ”språklig förebild” förklaras också. Metoder. Denna avhandling är gjord som en beskrivande litteraturstudie, där en narrativ infallsvinkel använts för att diskutera ämnet via forskningar som ibland är indirekta. I den här studien har åtta vetenskapliga artiklar analyserats för att svara på forskningsfrågorna och dessa har valts ut genom flertalet sökord. Resultat och slutsatser. Resultaten från denna studie visade på att det är av stor vikt att finlandssvenska klasslärare besitter goda kunskaper i svenska i såväl tal som i skrift. Orsaken till detta är att det finns en stor del svensk-finskt tvåspråkiga elever och en växande mängd flerspråkiga elever i finlandssvenska skolor i dag som inte nödvändigtvis har svenska som det starkaste språket. Klasslärare behöver fungera som språkliga förebilder bland annat i form av att stödja elever med ord som eleverna inte behärskar på svenska för att eleverna ska kunna utveckla sitt svenska språk på ett ändamålsenligt sätt. Slutsatsen är att det bör satsas mer på finlandssvenska klasslärares kunskaper i svenska för att svenskan också i framtiden ska vara ett brukbart språk bland alla som behärskar svenska, oavsett vilket land man kommer ifrån.
  • Sundell, Anna (2023)
    Mål. Syftet med denna avhandling är att kartlägga utmaningar svensk-finsk tvåspråkiga ele-ver kan ställas in för i svenskspråkig grundskola. Jag kommer också kartlägga utmaningar elever i en språkö kan ställas in för. Genom att kartlägga utmaningar har jag som mål att hitta lösningar som underlättar inlärningen för eleverna. Antalet svensk-finsk tvåspråkiga elever ökar konstant och det blir vanligare att finskspråkiga familjer väljer den svensksprå-kiga grundskolan. Lärare är till delvis oroliga hur de ska ha möjlighet att stöda dessa elevers inlärning. I värsta fall kan de breda utmaningarna leda till att flera elever blir efter i deras inlär-ning. Då löper den svenskspråkiga grundskolan en stor risk. Metoder. Denna studie är skriven som en beskrivande litteraturöversikt med tematisk text-analys. Jag har som mål att få en bred inblick i studier som redan gjorts angående mitt ämne. Teman och subteman användes i läsningen av litteraturen. Dessa bildade en helhet på tre teman. Resultat och slutsatser. Utmaningarna för svensk-finskspråkiga elever är många i den svenskspråkiga grundskolan och dess geografiska ställe påverkar hurdana utmaningarna är. Tydligaste utmaningarna är i läsämnen där eleverna behöver behärska ett brett ordförråd och skriva korrekt svenska. Utmaningarna på språköar syns också i den vardagliga svenska. Behovet av stöd för svensk-finskspråkiga elever är aktuellt. Lärarna anser att stö-det hemifrån är viktigt samt att mera resurser skulle behövas i skolan, för att på rätt sätt kunna stöda eleverna.
  • Sofia, Tallqvist (2024)
    Mål. Forskningens syfte är att undersöka vilka redskap skolor har att öka medvetenheten om mental hälsa bland elever. Avhandlingen fokuserar även på hur man kan utveckla skolans möjligheter att stödja elevers mentala hälsa. Studiens tema är aktuellt då ungas psykiska välmående försämras och skolan har fått en större roll att stödja elevers mentala hälsa. Avhandlingens bakgrund baserar sig på centrala begrepp som mental hälsa och neuropsykiatriska störningar, hur ungas mentala välmående är idag, styrdokument om elevvård och elevhälsa samt samarbete bland skolpersonalen. Metoder. Den forskningsmetod som används i avhandlingen är en beskrivande litteraturstudie och har som fokus ett integrerat perspektiv. Som forskningsmaterial har använts sju stycken vetenskapliga artiklar som besvarar forskningsfrågorna. Dessa artiklar har hittats med hjälp av specifika sökord. Resultat och slutsatser. Avhandlingens resultat visade att det fanns en bristfällig bild bland skolpersonalen och eleverna om mental hälsa. Resultaten visade att både skolpersonalens och elevernas perception om mental hälsa är bristfällig och båda grupperna saknar kunskap inom ämnet. Resultaten påpekade även att det krävs en öppen dialog i skolan om ämnet för att öka medvetenheten. Avhandlingens slutsats är att det krävs mer fortbildning om ämnet till både skolelever och skolpersonal samt att det krävs ett aktivt arbete under en längre period för att förändra attityder om mental hälsa i skolor.
  • Pulkkanen, Suvi (2020)
    Uusimman peruskoulun opetussuunnitelman (POPS 2014) yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu oppilaiden ekososiaalinen sivistys ja kasvu kestävään elämäntapaan eli vastuullisuuteen. Kestävän kehityksen mukainen opetus vaatii kouluilta ja opettajilta kestävyyskasvatusta. Aiemmin vähemmän tunnettu villiruoka on alkanut kiinnostaa ihmisiä, kun ravinnon ekologiset ja eettiset arvot ovat nousseet esiin yhä enemmän maapallon hyvinvoinnin kannalta. Tavoitteet. Tällä tutkimuksella haluttiin selvittää, mikä on kotitalousopettajien käsitys villiruoasta osana kestävää kehitystä sekä millä tavoin kotitalousopettajat käyttävät villiruokaa osana opetustaan. Vastaavia tutkimuksia aiheesta ei juurikaan ole Suomessa tehty. Suomalaista villiruokaa on tutkittu verrattain vähän. Kestävää kehitystä on tutkittu varsinkin opetuksen näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten villiruoka näyttäytyy osana kestävää kehitystä nykypäivän kouluopetuksessa. Menetelmät. Tutkimustehtävään etsittiin vastauksia laadullisen tutkimuksen keinoin. Puhelinhaastattelut tehtiin viikolla 13. Haastateltavia oli yhteensä viisi ja heidät saatiin kotitalousopettajien Facebook-ryhmän kautta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Analyysi tehtiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa selvisi, että opettajat käyttivät villiruokaa hyvin samaan tapaan luonnollisena osana opetustuntejaan. Oppilaat olivat aiheesta innoissaan, varsinkin päästessään ulos itse keräämään villivihanneksia. Kaikkien opettajien mielestä aihetta olisi pitänyt käsitellä enemmän, ja he kokivat yhteistyön muiden toimijoiden kanssa erittäin tärkeäksi. Tulokset osoittivat, että koulukulttuurilla on ratkaiseva rooli siinä, miten kestävä kehitys otetaan opetuksessa huomioon. Opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta ja –tukea vastuullisessa kestävyyskasvatuksen tehtävässään. Tältä osin tulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joiden mukaan kestävyyskasvatus tiedostetaan tärkeänä, mutta sen käytännön toteutus kouluissa vaihtelee paljon niin laadun kuin määränkin suhteen.