Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Nikitin, Noora (2019)
    The purpose of this research was to figure out how shift working mothers experience their everyday lives. Nowadays working in shifts is common so it is important to get acquainted with these kinds of families and their experiences of everyday life. The study was used to find out the threats and opportunities of shift work and what mothers think about combining shift work and family life. Previous studies have clarified that working in shifts burdens parents and has an affect on family and social relationships. This thesis can help to get answers on what factors parents feel are a strain and on the other hand what factors act as resources in everyday life. Stress in everyday life can be decreased by enjoying the little things in life such as the alone time on the way to work or a family meal. This study was carried out with qualitative research. The Data was collected using a thematic interview (n=6) and the respondents were found from a Facebook group called Äitylit. A post was made to the Facebook group in which the purpose of the research was explained and suitable respondents were recommended to contact the researcher via personal message. The interviewees were mothers doing shift work who have atleast one child aged 7-10 years. This was because researching the mothers’ everyday lives was more easy using limitations. Five of the interviews were carried out using Facebook videocall and one was carried out using e-mail. The research data was first analyzed with thematising and then with content analysis. According to the results of this research, mothers working in shifts thought their everyday life is irregular and they felt tired. Additionally they brought up problems with schedules and little time with family and loved ones. On the other hand, shift work also enables things in life, for example better pay, free weekdays, doing things during the week and picking up children from school. Also variability in everyday life was a positive thing. The Spouse and his possible daytime job, grandparents and close ones helped to combine shift work and family life. How mothers feel in their everyday lives is dependent on the family.
  • Lahtinen, Vilma (2017)
    In the recent years, digital learning material has been a topic of discussion in media, both for it to be used and against it. The interest to do this thesis began from my personal need to clear up whether I should use digital learning material in my teaching work. The aim of this thesis was to find out what sort of effects digital learning materials might have on motivation and learning outcomes. The aim of this study is to provide information which might be useful to those teachers who are thinking about using digital learning materials in teaching mathematics. The type of this research is a descriptive literature review. The literature of this thesis is based on studies made mainly in the 2010’s. These studies are focused on the effects of the use of digital learning materials on motivation and learning outcomes. Based on my literature review, most of the studies showed digital learning materials to have positive effects on the motivation and learning outcomes of students. For example, digital learning materials can satisfy basic psychological needs and provide flow-experiences. Also these studies found that students’ motivation increased during the use of digital learning materials. The improvement in learning outcomes was influenced by, for example, the elements of game-based-learning and receiving immediate feedback. However, certain studies conflicted with these results and showed that the use of digital learning materials had no effect on motivation or did not cause better learning outcomes.
  • Inkinen, Emilia (2024)
    Viimeisen vuosikymmenen ajan inkluusio on ollut aktiivisesti osana yhteiskunnallista keskustelua (OAJ, 2022). Keskustelua on lisännyt lisääntynyt tietoisuus syrjinnästä ja eriarvoisuudesta, sekä erilaiset poliittiset ja lainsäädännölliset pyrkimykset edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Inkluusio näkyy kaikissa kasvatus- ja opetusalaa ohjaavissa asiakirjoissa ja esimerkiksi Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteisiin (2022) on kirjattu, että toimintakulttuuria tulee kehittää inkluusion periaatteiden mukaisesti. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että inkluusion toteutumisen varmistamiseksi opettajien tulee osata havainnoida, ymmärtää oppimisympäristöjen merkityksen, sekä erityisesti hyvän vuorovaikutuksen keskeisyyden omassa työssään inkluusion edistäjänä. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella opettajan toimintaa eri vuorovaikutustilanteissa inklusiivisten periaatteiden mukaisesti ja saada selville millä keinoin opettaja tukee näköesteisen lapsen sosiaalista integrointia osaksi ryhmää. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin KETTU – Kestävä tulevaisuus varhaiskasvatuksessa - tutkimushankkeessa kerättyä videomateriaalia, sekä havainnointiaineistoa eräästä helsinkiläisestä inklusiivisesta varhaiskasvatuksen ryhmästä. Tutkielman analyysi toteutetiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkielman tuloksissa tarkasteltiin sekä inklusiivisia, että segregoivia vuorovaikutustilanteita. Tuloksista ilmeni, että opettaja toimi osaltaan huomioiden lapsen tuentarpeen ja samalla myös muun ryhmän tarpeet, mutta toisaalta myös sivuutti tai korosti liikaa lapsen tuentarvetta toiminnassa. Tämän tutkielman ajankohtaisuus korostuu entisestään yhteiskunnallisessa kontekstissa, jossa inklusiivisuus ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä arvoja. Viime vuosikymmenen aikana vallinneen aktiivisen keskustelun ja lisääntyneen tietoisuuden myötä tarve tarkastella inkluusiota käytännön tasolla on noussut esiin. Näin ollen tämä tutkielma tarjoaa arvokasta panosta nykyiseen keskusteluun ja käytännön toimintaan inklusiivisen kasvatuksen ja varhaiskasvatuksen saralla.
  • Vartiainen, Kaisa (2019)
    The aim of the thesis is to examine how the children's picturebook series describes the interaction between characters. Previous studies show the undeniable importance of interaction for the development of an individual's sense of belonging, which is a prerequisite for experiencing well-being. This thesis is built on an understanding of seeing children`s literature as an reflection of reality. The research material consists of three children's picturebooks written by Veera Salmi and illustrated by Elina Warsta in 2016-2018. The research was conducted as a content analysis, using Urie Bronfenbrenners ecological systems theory as a theoretical framework. The thesis analyzed both the text and the illustrations. Content analysis proceeded so that at first the works were read several times, after which the sections referring to the research questions were collected in the tables. Based on the tables, an analysis was conducted to interpret the interaction described in the books. The analysis revealed, that interaction is connected to the characteristics of the individual, such as temperament. The child most actively involved in the interaction was also the most interacting. Similarly, the retreating child had the least interaction situations. The study also revealed that the factors surrounding the society affect the individual's ability to act as a member of the group.
  • Kurttila, Juuso (2021)
    Useimmilla työpaikoilla pyritään positiivisiin ihmisten välisiin suhteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö toi-meenpani vuonna 2013 Työelämä 2020 -hankkeen, jonka yhdeksi tavoitteeksi asetettiin työ-elämän laadun parantaminen. Työelämän laadun parantamisessa yksi kehittämisstrategian pai-nopisteistä oli luottamus ja yhteistyö. Yhteistyö ammatillisessa kontekstissa puhututtaa yri-tysmaailmassa ja sen ympärille on luotu kokonainen toimiala Suomessa, kun viestintätoimistot ja yritysten terveydenhuollon kumppanit tarjoavat asiakkailleen kulttuurin kohentamiseen täh-täävää koulutusta. Euroopan huipulle päästäkseen Suomi on työelämän kehittämisstrategias-saan arvottanut korkealle luottamuksen vahvistamisen, keskinäisen arvostuksen, avoimuuden sekä vastavuoroisuuteen perustuvan tavan toimia työelämässä. Näitä asioita vahvistetaan työ-elämässä yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla. Toteuttamani tutkielman on määrä tarkastella ammatillisessa kontekstissa tapahtuvan yhteis-työn ja vuorovaikutuksen suhdetta, sekä selvittää vuorovaikutuksen luonteen vaikutusta toteu-tuneeseen yhteistyöhön. Ennakko-oletuksenani oli, että vuorovaikutuksen ja yhteistyön ”raja-pinnassa” ilmenee käsitteitä, jotka toteutuessaan parantavat yhteistyötä. Näitä käsitteitä olivat työn imu, työyhteisötaidot sekä oikeudenmukainen johtaminen. Tutkimusmenetelmänä käytin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka avulla pyrin antamaan laajan kuvan yhteistyön ja vuorovaikutuksen yhteydestä tarkastellen edellä mainittuja käsittei-tä, jotka parantavat tai heikentävät toteutunutta yhteistyötä. Aineistossani hyödynsin käyttäy-tymistieteellistä, sosiaalipsykologista sekä työ- ja organisaatiopsykologista tutkimusta. Aineis-ton valikoinnissa hyödynsin määrittelemiäni avainsanoja: yhteistyö, vuorovaikutus, empatia, organisaatiokäyttäytyminen ja organisaatiokulttuuri. Tutkielmani mukaan vuorovaikutus edistää yhteistyötä sen ollessa ystävällistä, huomaavaista tai empaattista. Vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön liittyvät käsitteet kuten työn imun tarttumi-nen työntekijästä toiseen, työyhteisötaitojen kehittäminen ja reilu sekä oikeudenmukainen joh-taminen edesauttoivat yhteistyötä. Vuorovaikutuksen taas ollessa turhan muodollista tai ää-rimmäisten tunteiden värittämää se saattoi jopa haitata yhteistyötä.
  • Etelävuori, Aleksia (2024)
    Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarkastella vuorovaikutuksen ja työssä oppimisen yhteyttä sekä selvittää, miten vuorovaikutus voi tukea työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Aihe on tärkeä, sillä jatkuvasta oppimisesta on tullut yhä merkittävämpi osa työelämää ja yritysten tulee keskittyä yhä enemmän siihen, miten työssä oppimista voidaan tukea. Vuorovaikutuksen tarkastelu on aiheen kannalta hyvin olennaista, koska aiemman tutkimuksen pohjalta tiedetään, että suuri osa työssä oppimisesta tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Tämä tutkimus tuo monipuolisesti esiin niitä tapoja, joiden avulla vuorovaikutus voi edistää työssä oppimista. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tämä mahdollistaa tutkittavan ilmiön laaja-alaisen yleiskatsauksen muodostamisen sekä johdonmukaisten tulosten saavuttamisen myös suppeammalla aineistolla, jota ei ole kerätty systemaattisesti tiukkojen kriteerien ja seulojen läpi. Tämän kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu kuudesta vertaisarvioidusta artikkelista, jotka käsittelevät vuorovaikutuksen ja työssä oppimisen yhteyttä. Aineisto kerättiin ERIC-tietokannasta tekemällä rajauksia hakusanojen, julkaisuvuoden, julkaisukielen sekä aiheen perusteella. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysinä, jossa tyypillisesti valitaan aineistoksi vain tutkimuksen kannalta merkittävää kirjallisuutta ja poimitaan aineistosta vain tutkimukselle keskeisiä asioita. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että vuorovaikutuksella on merkittävä rooli työssä oppimisen edistämisessä, mikä on linjassa myös aiemman tutkimuksen kanssa. Tutkimuksen aineistosta nousi keskeisimpinä tuloksina esiin, että työssä oppimista tuki vuorovaikutuksessa tapahtuva tiedon jakaminen, palautteen saaminen sekä kokeneemman työntekijän ohjauksessa työskentely. Tutkimus antaa hyödyllistä tietoa osaamisen kehittämisestä ja tuloksia voidaan hyödyntää työssä oppimisen kehittämisessä.
  • Holma, Charlotta (2023)
    Covid-19-pandemia on muuttanut meidän työympäristöämme, ja monia töitä pystyy tehdä etänä. Toimistolle meneminen ei ole välttämätöntä, koska teknologia mahdollistaa etätyöskentelemisen. Etäolosuhteissa viestiminen ja vuorovaikutus on hyvin erilaista, koska ei ole päivittäisiä kasvokkaisia kohtaamisia, joten kaikenlainen vapaamuotoinen vuorovaikutus on jäänyt. Tämän takia aihe on hyvin ajankohtainen ja sitä on syytä tutkia. Tutkielmani vastaa kahteen eri tutkimuskysymykseen, jotka ovat: Millaisena etäjohtaja kokee oman vuorovaikutuksensa? Miten vuorovaikutus ja sen haasteet etätyössä ilmenevät työntekijöille? Vastaan näihin tutkimuskysymyksiin kymmenellä vertaisarvioidulla artikkeleilla. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui suomen- ja englanninkielisiä vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Artikkelit ovat kerätty Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta, Google Scholarista sekä EBSCOhost -tietokannasta. Tutkielmani aineisto rajautui vuodesta 2013 eteenpäin, ja tutkimusartikkeleiden työntekijäryhmäksi rajautui vain hoitotyötä, asiantuntijatyötä ja johtajan työtä tekevät. Aineiston analyysissä käytin teemoittelua eli järjestelin artikkelit niiden otsikoiden ja abstraktien mukaan kahteen eri ryhmään. Ensimmäinen teema sisältää artikkelit, jossa on tutkittu etäjohtajia ja heidän kokemuksiaan vuorovaikutuksesta etätyössä. Toinen teema sisältää artikkelit, joissa on tutkittu vuorovaikutusta ja sen ilmenemistä etätyöntekijöillä, jotka eivät toimi johtoasemassa. Tutkimustulokset osoittavat, että vuorovaikutus on heikentynyt etätyössä etäjohtajilla sekä työntekijöillä, koska ei ole kasvokkaisia kohtaamisia samanlailla kuin fyysisesti toimistolla. Etäjohtajien on syytä pohtia, kuinka viestiä kattavasti niin, että tieto menee kaikille. Tässä suosittiin yhteisen dokumenttien jakamista ja sähköpostien lähettämistä samalla sisällöllä kaikille. Etäyhteyksin toteutettavissa kokouksissa vuorovaikutuksen kuvailtiin olevan yksipuoleista. Työntekijät voivat etäkokouksien aikana tehdä muuta kuin vain kuunnella kokousta. Osa saattoi tehdä kotiaskareita, vastata sähköposteihin tai tehdä taukojumppaa etäkokouksen aikana. Tällöin vuorovaikutusta ei rakennu ja se jää hyvin yksipuoleiseksi eli vain johtajan harteille.
  • Arffman, Anna (2019)
    The goal of this literature review is to look and assess the variety of previous research that has been conducted on the interaction during craft classes in school. This piece of research focuses on the special features of interaction during craft classes, such as interaction between teacher and student, and the role and meaning of motivation in learning processes. Research material was collected from Google Scholar, HELDA - Digital Repository of University of Helsinki, and Finna. The collected material consisted of previous pieces of research on interaction in schools. In addition to that, the research material included pieces of literature discussing the impact of interaction and motivation on learning. The material was analyzed by themes. Even though there has been a lot of research done on interaction in general, there was only a little research on interaction during craft classes. One of the key points that arose from previous pieces of research was the importance of interaction in learning processes. Interaction was discovered to be the most essential factor determining the quality of a learning process. Another finding was that craft classes are considered unique because of their learning environment. The bodily aspect of craft classes is more significant comparing to other disciplines. Research also showed the enhancing effect of motivation, especially intrinsic motivation, on learning processes. Based on the findings of these pieces of research the teacher has true potential in accelerating the student's intrinsic motivation by choosing suitable yet challenging assignments. This literature review points out the need of further research in the field of handcraft discipline.
  • Korpimäki, Henna-Riikka (2016)
    The new curriculum emphasizes the importance of interaction. It is very important part of home economics teaching because the group work is a significant part of the learning process. Information and communication technology has also become more common in home economics education. The aim of this study was to find out how learning environments affect the social interaction in home economics education and what are the challenges and opportunities of information and communication technology to the social interaction. The study method was literature review which made it possible to evaluate the previous theory and get an overview on the chosen theme. Critical analysis was absolute necessary because then I was able to present the essential things to my own study. Open spaces enabled the interaction between students and the teacher was able to communicate more easily with students and saw when the students need help or what they were actually doing. A well-planned learning environment encouraged students to work together. Information and communication technology expanded learning environment outside the classroom. Interaction was still important even though it was different from face to face communication. The teacher can affect classroom interaction, for example, re-organizing desktop. Small things can have a significant impact. Information and communication technology requires the teacher continuous learning process because the devices and applications are developing rapidly.
  • Lundqvist, Johanna (2019)
    This study examines the factors related to the development of interaction skills in the context of early childhood education. This study also explores what factors affect the development of interaction skills, and how and where interactions skills or their inadequacies appear. In addition, the study shows how typically developing children and children with special needs differ in their interpersonal skills. The key result is that interaction skills are interacting with the environment and skills cannot be practiced alone or in isolation from the environment. The data consists of a systematized literature review, of which 7 articles are approaching the development of interaction skills in the context of early childhood education. The data was analyzed using theory-driven content analysis. The analysis consisted four main categories. The First category is Culture as a determing factor in group activity and learning which shows that culture influences the development of interaction skills. Activities and learning are culturally related dimensions with significant impact. Each group creates its own atmosphere and culture, which defines to a great extent what kind of interaction the group has. The Second category Educator’s pedagogical competence as an enabling factor in early child-hood orientation is one of the most important missions in early childhood education and which is considered as a significant factor in the development of interaction skills. Childhood orientation requires sensitivity and pedagogical competence. The Third category Creating and Maintaining Peer Reations as ja Prerequisite for Learning Social and Emotional Skills shows that the skill of creating and maintaining social relationships has proven to be important in the material. Creating and maintaining peer relationships develops both social and emotional skills. Skills are needed to create and maintain peer relationships. The Fourth category Interdimensional Class of Interaction Skills show that play is the child's most natural form of action, through which linguistic, social and emotional development can be tracked, and the occurrence of possible disturbances is identified. For children who face challenges in interaction skills, the play is seen as simple and lonely; In addition, children with language and speech disorders also face more social and behavioral challenges than typically developing children.
  • Livola, Linda (2016)
    The aim of this study was to find out what kind of experiences the teachers at the nursery have in participating children's free play and to find out how important play is for children. The method was qualitative and the material consisted of interviews with educators in a day care group in Helsinki, and non - participant observation which I wrote down in an observation diary. The most important outcome of the study was that teachers needed in free play to support and develop children's language. Another result was that the children's social skills are strengthened in play when children play together. Then they acquire some experience on how to resolve conflicts and how to get along with everyone. It can therefore be concluded that educators are needed in the free play to help children to achieve these skills.
  • Lindi, Konsta (2024)
    This study explores the concept of relational agency (Edwards, 2005b) within the context of Basic Education in the Arts (BEA, 2017; Ministry of Education, n.d.), focusing on the interactions between students and teachers in one-to-one music tuition. Relational agency, a concept rooted in Cultural Historical Activity Theory (Edwards, 2007a), studies the capacities of individuals to effectively work with others to respond to challenges and elicit each other’s expertise (Edwards, 2005b). BEA tuition is to involve the student in planning and evaluation (BEA, 2017) and prior research has identified reciprocity and collaborative practices in students’ development of the craft as key aspects of instrument tuition (Barrett & Gromko, 2007; Gaunt, 2011), thus indicating that instrument tuition fosters relational skills and provides a fruitful setting for research. Using a deductive thematic analysis (Braun & Clarke, 2006) of three semi-structured interviews (Galletta, 2013) conducted with one student and two teachers at a Finnish music institution, the research investigates how these people view tuition and the interaction and collaboration within it. The study identifies three distinct themes on how students and teachers engage in negotiations of aligned actions, two themes regarding the recognition and utilisation of each other’s expertise in tuition, as well as two themes on the unique nature of the pedagogical relationship in contrast to the inter-professional settings of previous studies on relational agency (Edwards, 2017). The findings highlight the reciprocal nature of student-teacher relationships, the experienced significance of student participation, and the unique challenges posed by the institutional and expertise-linked tensions of instrument tuition. The study contributes to a deeper understanding of collaborative practices in instrument tuition and offers insights into the limitations of relational agency as an explanatory model for collaboration in a master-apprentice-like setting, such as instrument tuition (Jørgensen, 2000).
  • Pöllänen, Ilona (2018)
    Goals. The goal of this thesis was to describe nuclear family parents’ thoughts of parenthood and the diversity of everyday life. According to the results of The Family Barometer 2017 by The Family Federation of Finland young childless adults that are postponing their parenthood see the everyday life of a family with children busy and troublesome. They also see families with children as so called Prisma family which are similar to each other. Prisma family is a fairly new concept of a stereotypical family whose parents seem to be busy and nervous and their children furious. The Family Barometer doesn’t disclose the parents’ points of view on family life, so this thesis aims at providing information of the everyday life of a family with children, and at raising the diversity of daily life of the nuclear family i.e. heterosexual parents and their common children. The generalization of Prisma family doesn’t fit in this diversity. The goal was to stir up ideas of the diversity of daily life and diminish its emphasis on the extremes. Methods. This thesis is placed between qualitative and quantitative research. The data for the thesis was collected with a questionnaire that included open ended questions. The data based on five nuclear family parents that were chosen by discretionary sample and was analyzed by using content analysis. Eventually the qualitative features were emphasized in the execution and demarcation of this thesis because the goal was to describe nuclear family parents’ own thoughts without a need of generalization. Results and conclusions. The parents of nuclear families experienced their everyday life positively. It seems that the support and compromising between the parents are connected to better experience of their own time and opportunity to have hobbies. Four of the couples saw that their time together had diminished. In turn three of the couples found that their children have strengthened the bond between the parents. Combining work and study with everyday life of a family with children worked out well among the families in the research. All in all, the families participating in the thesis were actually examples of Prisma family, whose lives are busy but thanks to their flexibility they didn’t experience the rush only negatively but could control it.
  • Tiuttu, Katriina (2022)
    Tavoitteet. Tämän määrällisen tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella nuorten kiinnostusten kohteiden ja eri- näisten muuttujien välisiä yhteyksiä toisen asteen koulutusvaihtoehtojen kontekstissa. Tavoitteena oli ensimmäi- sen tutkimuskysymyksen mukaisesti selvittää, miten määritellyt lähtökohtaerot ovat yhteydessä nuoren kiinnos- tukseen ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta kohtaan. Toisessa tutkimuskysymyksessä mielenkiinto koh- distui siihen, millaisia yhteyksiä nuoren kiinnostuksella ja yleisillä arvostettavuuskäsityksillä löytyy toisen asteen koulutusvaihtoehtojen kontekstissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorten erilaisilla lähtökohdilla ja heidän kiinnostuksellaan toisen asteen koulutusvaihtoehtoja kohtaan on löydettävissä yhteyksiä. Menetelmät. Tutkimusaineistona käytettiin Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston vuonna 2020 tuottamaa ja jaka- maa aineistoa ”Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus: peruskoulun 9.-luokkalaiset nuoret 2018”. Ai- neisto käsitti 300 yhdeksäsluokkalaisen nuoren raportoimat vastaukset. Aineiston keruussa oli käytetty yksinker- taista otantamenetelmää. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin epäparametrisista testeistä Mann-Whitneyn U-testiä, Kruskal-Wallisin testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiota. Tulokset ja johtopäätökset. Sukupuolittaisia eroja tarkasteltaessa selvisi, että tytöt ovat yleensä poikia kiinnostu- neempia lukiosta. Vanhempien koulutustason osalta kiinnostuneisuutta lukiota kohtaan raportoivat useimmiten ne nuoret, joiden vanhemmat olivat opiskelleet korkeakoulussa. Ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuivat to- dennäköisimmin ammattikoulun korkeimpana koulutuksenaan suorittaneiden lapset. Kiinnostuksen kohteina am- matillinen koulutus ja lukio näyttäytyivät voimakkaasti toisistaan poikkeavina. Sekä ammattikoulun että lukion osalta todettiin, että kiinnostus tiettyä koulutusvaihtoehtoa kohtaan oli yhteydessä myös sen korkeaan arvostetta- vuuskäsitykseen. Ammattikoulusta kiinnostuneet nuoret arvioivat lukiokoulutuksen yleensä vähemmän arvostet- tavana, kuin mitä lukiosta kiinnostuneet arvioivat ammattikoulun yleisen arvostettavuuden olevan. Siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on koulutuksen nivelvaiheena erityinen, sillä se on yleensä ensimmäistä kertaa ihmisiä erilaisille koulutuspoluille ohjaava. Saadut tulokset avaavat keskustelua lähtökohtaerojen vaiku- tuksista ja niihin puuttumisen tarpeesta koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi.
  • Zimmerlin, Ruth (2020)
    Tutkimuksessa käsitellään yhteismusisoinnin vaikutusta yhdenvertaisuuden edistämiseen varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen kannalta olennaiset pääkäsitteet taidekasvatus, musiikkikasvatus, yhteismusisointi, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo antavat tutkimukselle teoreettista pohjaa. Kansallisen koulutuksen arvioinninkeskuksen raportissa (Karvi) 2019 mainitaan taidekasvatuksen, paikoin myös musiikkikasvatuksen, toteutuvan liian harvoin. ArtsEqual-hankkeessa puolestaan tutkitaan muun muassa, miten taide voi tukea tasa-arvoisia mahdollisuuksia oppimiseen ja osallistumiseen suomalaisissa kouluissa. ArtsEqual-hanke, Karvin raportti 2019 sekä pääkäsitteisiin liittyvät teoriat luovat pohjaa seuraavien tutkimuskysymysten syntymiselle: Miten varhaiskasvatuksessa hyödynnetään yhteismusisointia? Ja miten yhteismusisointi edistää yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa? Tutkimukseen osallistui kaksi haastateltavaa, jotka haastateltiin vallitsevan virustilanteen vuoksi Skype-sovelluksella. Aineisto koostui yhdestätoista analysoitavasta katkelmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Sisällönanalyysiin päädyin haastattelujen kiinnostavan sisällön takia, ja pääkäsitteiden vuoksi lähestymistavaksi valikoitui abduktiivinen eli teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Sisällönanalyysissä käytin fenomenografista ja hermeneuttista metodologiaa, joiden pohjalta yhteismusisointia ja yhdenvertaisuutta sekä niiden välisiä suhteita tarkasteltiin ilmiönä. Saatujen tutkimustulosten mukaan yhteismusisointia hyödynnettiin eri tilanteissa ja tilaisuuksissa: päiväkodin yhteisessä laulutilaisuudessa, juhlissa, siirtymätilanteissa, lasten omissa leikeissä sekä oman äidinkielen tai vieraan kielen oppimisessa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan erityisosaaminen otettiin myös huomioon, josta esimerkkeinä olivat lastenhoitajan musiikillinen osaaminen tai harjoittelijan somalin kielen taito musiikillisessa toiminnassa. Yhteismusisointi vaikuttaa myönteisesti lasten yhdenvertaisuuteen, mutta myönteinen vaikutus on tilannesidonnaista. Yhteismusisoinnin yhdenvertaisuutta edistävä vaikutus ilmeni yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteena koko päiväkodin laulutilaisuuksissa. Kun lapset lauloivat omissa leikeissään, lapset olivat osallisia musiikillisessa ilmaisussaan. Yhteismusisointi edistää yhteistyötaitoja, jotka edistävät myös yhdenvertaisuutta. Esimerkkinä tästä on yhdessä laulaminen esimerkiksi pukemistilanteessa, jolloin lapsen oli mahdollista rikastuttaa sanavarastoaan laulaen.
  • Lemström, Eeva (2024)
    Tämä tutkielma tarkastelee kouluinstituution roolia sosiaalisen eriarvoisuuden uusintamisessa. Tutkielman taustalla oli tarve ymmärtää, uusintaako nykyinen koulujärjestelmä osana yhteiskunnan instituutioita yhteiskunnan sosiaalisia eriarvoisuuksia ja mikäli uusintaa, löytää koulutuksen yhteiskunnallisista tehtävistä sekä koulun individualisoitumisesta uusintavia elementtejä. Aiempi tutkimuskirjallisuus tästä aiheesta on osoittanut, että vaikka tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus ovatkin olleet keskeisiä käsitteitä aina peruskoulu-uudistuksesta lähtien, niihin perustunut sisältö ja käytännön toteutus ovat vaihdelleet yhteiskunnan kehityksen myötä. Tämän tutkielman tavoitteena oli saada kattava kokonaiskuva nykyisen kouluinstituution yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Tutkielma tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen saatavilla ollutta aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Keskeisiä tieteellisiä artikkeleita, kirjoja ja muita julkaisuja etsittiin vastaamaan annettuihin tutkimuskysymyksiin, joita analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että kouluinstituutio uusintaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta sen yhteiskunnallisten tehtävien kautta sekä oppilaiden yksilöllisyyttä ja kilpailullisuutta korostavissa ajattelu- ja toimintatavoissa. Koulun yhteiskunnallisten funktioiden kautta eriarvoisuutta uusintavia elementtejä ovat etenkin kulttuurista jatkuvuutta turvaava integraatio sekä yksilöiden järjestämistä ja asemointia palveleva valikointi. Myös koulun individualisoitumisen ilmentymismuodoista löytyy eriarvoisuutta uusintavia elementtejä, kuten yksilöllisyys, kilpailullisuus ja yrittäjämäisyys. On kuitenkin huomioitava, että Suomessa eriarvoisuuksia uusintavat muutokset koulumaailmassa ovat pysyneet varsin maltillisina.
  • Karjalainen, Sara (2022)
    Tavoitteet. Yhdenvertainen liikunnanopetus edellyttää monen muun seikan lisäksi kulttuurisen moninaisuuden huomioimista. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa (2014) onkin esitetty kulttuurisen moninaisuuden tukeminen yhtenä liikunnanopetuksen tehtävänä. Kulttuuriseen moninaisuuteen ja maahanmuuttoon keskittyvä aikaisempi suomalainen tutkimus näyttäytyy enimmäkseen ongelmakeskeisenä ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kokemusmaailmaa on kuvattu niissä vain vähän. Aiemmat tutkimukset myös osoittavat, että koululiikunnan kehollinen luonne voi osaltaan korostaa kulttuurien välisiä tapakulttuurieroja. Tämän tutkielman tavoitteena oli korostaa kulttuurisen moninaisuuden merkitystä suomalaisessa liikunnanopetuksessa ja koota yhteen tietoa tavoista, joiden avulla kulttuurista moninaisuutta voitaisiin huomioida koululiikunnassa. Tutkielma vastaa tutkimuskysymykseen: Millä tavoin kulttuurista moninaisuutta voidaan huomioida liikunnanopetuksessa? Menetelmät. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto koostuu pääosin pohjoismaisista suomen- ja englanninkielisistä, vuosina 2010–2022 julkaistuista tutkimuksista. Tiedonhaku toteutettiin Helkan kokoelmahaulla, Google Scholar hakupalvelulla sekä Taylor & Francis Online -tietokannasta. Hakusanoina korostuivat erityisesti koululiikunta, yhdenvertaisuus, kulttuurinen moninaisuus, rasismi ja peruskoulu sekä niiden englanninkieliset vastineet. Tutkielman lähdekirjallisuuteen on viitattu hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti ja aineistoa on käsitelty rehellisesti ja puolueettomasti. Tulokset ja johtopäätökset. Kulttuurista moninaisuutta voidaan liikunnanopetuksen välityksellä huomioida pedagogisen ja yhteiskuntakeskeisen näkökulman kautta. Liikuntaa opettavan opettajan tulee tiedostaa yhteiskunnallisten rakenteiden tuottama eriarvoisuus ymmärtääkseen rasismin, toiseuden ja normatiivisuuden käsitteitä. Liikunnanopetuksessa kulttuurista moninaisuutta huomioidaan muun muassa opetusviestinnässä, opetusmenetelmissä ja oman opettajuuden reflektoinnissa. Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvät kysymykset sisältävät laajoja ja kompleksisia aihealueita, eikä kulttuurisen moninaisuuden huomioimiseen tarvittavaa kulttuurienvälisen osaamisen taitoja voida yksiselitteisesti määritellä. Tutkielman tutkimustulokset lisäävät kulttuurisen moninaisuuden näkyvyyttä osana suomalaisen peruskoulun liikunnanopetusta ja tarjoavat tärkeitä tietotaitoja jo ammatissa toimiville liikunnanopettajille sekä liikuntapedagogiikan opiskelijoille. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koululiikuntakokemuksia ja liikunnanopettajien käsityksiä kulttuurisen moninaisuuden merkityksestä liikunnanopetuksessa kannattaisi tarkastella tulevissa tutkimuksissa.
  • Parta, Sanna-Kaisa (2023)
    Suomessa kasvatus ja opetus perustuu inklusiivisiin arvoihin, kuten jokaisen lapsen yhdenvertaiseen asemaan saada tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen. Inklusiivinen kasvatus on vaikeaselkoinen käsite ja sen erilaiset tulkinnat ovat muodostuneet ongelmaksi varhaiskasvatuksessa, koska ei ole tarkasti osattu määritellä sitä, kuinka inklusiivista kasvatusta toteutetaan. Varhaiskasvatuksessa ei ole aiemmin tarkasti määritelty myöskään sitä, kuinka lapsen kasvun ja kehityksen tuki tulee toteuttaa, jonka vuoksi kuntien tekemät paikalliset päätökset ovat osaltaan lisänneet suuriakin kuntakohtaisia eroja lapsen tuen prosesseissa. Varhaiskasvatuslain (540/2018) muutoksella, sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivityksellä pyrittiin vastaamaan tarpeeseen selkeyttää lapsen tuen prosesseja, inkluusion merkitystä varhaiskasvatuksessa, sekä luoda varhaiskasvatusikäisille lapsille oikeudellista perustaa saada tukea kasvulle ja kehitykselle. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millä tavoin lapsen tuen prosessit näyttäytyvät varhaiskasvatuslain uudistuksen sekä kolmiportaisen tuen käyttöönoton jälkeen ja millaiset tekijät edistävät ja estävät lapsen tuen yhdenvertaista toteutumista. Tutkielmani pyrki selvittämään lisäksi, mitä rakenteellisen tuen keinoja varhaiskasvatuksessa käytetään. Tutkimukseni oli monimenetelmällinen, jossa laadullisen sisällönanalyysin keinoin pyrin saamaan tietoa kokonaisvaltaisesti lasten tuen prosessien yhtenevistä ja eriävistä tekijöistä, joita pystyin määrällisen tarkastelun keinoin tarkentamaan. Määrällisellä tarkastelulla täsmensin aineistostani muun muassa lapsen tuen prosesseista nostamiani tuen rakenteellisia muotoja ja niiden esiintymistä eri kuntien välillä. Aineiston sain VakaTuki-tutkimushankkeen (2022) tutkimusprojektista ja minun aineistoni koostui 121 kunnan varhaiskasvatusjohtajan vastauksista, jonka pohjalta tarkastelin lapsen tuen prosesseja kuntien sisällä, sekä rakenteellisia tuen muotoja ja tuen muotojen yhdenmukaisuutta kuntien välillä. Aineistoni sisälsi 5 kysymystä, joista kaksi oli avoimia kysymyksiä ja kolme monivalintakysymyksiä. Tutkimustulokseni osoittivat, että tuen prosessit näyttävät valtaosassa vastauksia etenevän lain ja asetusten määrittelemää prosessinkuvausta mukaillen. Prosessien sisällä oli kuitenkin vaihtelua muun muassa siinä, kuka lapsen tuen prosessiin kuuluvat päätökset tekevät, ja kuinka monivaiheinen tuen prosessi kunnassa on. Lisäksi vaihtelua ilmeni siinä, minkälaisena monialainen yhteistyö näyttäytyi. Toisissa kunnissa monialainen yhteistyö koostui useiden eri ammattialojen edustajista, kun toisissa kunnissa ei ollut juuri varhaiskasvatuksen ulkopuolista tukea saatavilla. Aiempien tutkimusten mukaisesti erityisopettajien määrä oli tutkimukseni tu- loksissa myös alhainen, mutta silti käytetyin rakenteellisen tuen muoto. Tutkimusaineistoni vastauksista erottui selkeästi vaihtelevuus siinä, kuinka lapsen tuen tarve tunnistetaan. Erilaiset seulat, testit ja listat olivat keino tunnistaa lapsen tuen tarve, mutta osa näistä listoista oli kuntien omakehittämiä, joka ei anna luotettavaa kuvaa yhdenmukaisesta tuen tarpeen arvioinnista. Tutkimukseni johtopäätöksenä voin todeta, että varhaiskasvatuksessa tuki ja tuen prosessit eivät muodostu vielä kaikelta osin yhdenvertaisena, eikä näin ollen täytä inkluusion määritelmää jokaisen lapsen osalta. Tähän suurin vaikuttava tekijä on kuntien paikalliset päätökset ja resurssit, joiden avulla kunta määrittelee tarjottavat palvelut. Tuen prosesseja tulisi vielä enemmän yhdenmukaistaa selkeyttämällä tuen tunnistamisen keinoja, tuen prosessin kulkua sekä moniammatillisia työryhmiä, jotka lapsen tuen prosessiin vaikuttavat.
  • Puumalainen, Julia (2021)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract The aim of the study is to find out the ability of teachers to act equally and anti-racist in a group of children. This study examines how much the goals of equality and anti-racism set by the Finnish Assosiation of Teacher Education (Sool ry) for teacher education actually differs from the content of teacher education in the field of early childhood education at the University of Helsinki before year 2020. Equality in the context of early childhood education and training means that every person is equal regardless of any person-related reason such as their ethnic or national origin (Equality Commissioner, 2019). The purpose of anti-racism in the context of education and upbringing is to achieve social justice among children and to prevent the formation of otherness. (Alemanji, 2018, 5). Educational institutions are not areas free of racism. However, it is important to note that it is different to declare racism in a school, for example, than to declare the whole institution racist, as the latter makes it difficult for change to review and recognize its own activities and the racism that affects them (Rastas, 2018, p. 90). The implementation of this study is divided into three parts: descriptions of the research context and descriptions of the methods of data analysis. In these subsections, the context of the research is opened and the qualitative research and the chosen method are briefly described. The study is thus a review of the literature, which is qualitative research. The review examined the Finnish Association of Students 'Teachers' document “Objectives for Teacher Education” and compared it with the contents of the curriculum for students studying to become early childhood teachers in Helsinki. Content analysis and, more precisely, thematic designing have been used as the method of analysis of the study, which has been used to find key topics in the material used. All in all, thematic design is about sharing and grouping material according to different topics (Tuomi et al., 2013, 93). This research set-up thus compared the objectives of teacher education and the actual course contents of early childhood teacher education in relation to the themes of equality, anti-racism and social justice. This literature review showed how significant the themes related to equality and social justice are in the field of education. The work of a teacher is guided by several laws and documents that bind and guide their daily activities. One important goal for teacher education is the teacher’s readiness to be able to teach different contents of social action, such as equality (SOOL, 2019). This includes equality education, cultural diversity, democracy education and social justice. Although equality and non-discrimination are key themes in almost every document guiding education and training, these are mentioned quite sparingly in the objectives of compulsory courses in the field of early childhood education. However, this is partly due to the fact that universities are independent units, which is why they can decide on their own curricula and the implementation of their goals (Karjalainen et al. 2007; Vitikka et al. 2014, 42). However, when looking at the content of the compulsory courses, multiculturalism was directly mentioned in the objectives of the two courses and other themes related to the sub-chapter on equality in this context were not directly mentioned. However, pre-primary education has a role to play in education as well as in promoting equality, which is why teachers should have sufficient capacity to guarantee equal education.
  • Lindholm, Tarja (2017)
    Goals. The purpose of this Bachelor´s Thesis was to define group skills in school context and find efficient ways to teach group skills to pupils. As the national curriculum in Finland (POPS 2014) emphasizes co-operation and communication skills, these questions are important and relevant. In this thesis, I try to clarify the process of learning and teaching group skills in school as well as the factors effecting it. Methods. The research method was a literature review. The material was gathered by reading educational and psychological literature and research. Essential research objects were co-operative learning theory and group dynamics. The results found in these materials were compared to POPS 2014, the national curriculum of Finland. Results and conclusions. Group skills are a part of social competence, which is based on socio-cognitive, social and emotional skills and temperament. There are four levels of co-operative group skills, which are forming, functioning, formulating and fermenting. According to the material used in this thesis, the following features and actions were typically related to group skills: listening, asking, taking turns, justification, sharing ideas, forming common views, managing conflicts and working for common goals. Group skills are not learned only by working in a group. Group skills should be systematically taught to pupils. Several studies indicate that group skills can be improved by following the basic elements of co-operative learning. Teaching co-operative group skills has also shown to have a positive influence on the relationships and atmosphere in the classroom as well as on the learning results.