Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Dorota, Johanna (2017)
    Earlier studies have shown the significance of shared book reading for children’s linguistic development as well as the meaning of parental involvement in the children’s motivation towards reading. The aim of this study is to investigate the different roles of the participants during a shared picture book reading and to examine how the collected data complies with the verbal behaviour categories from a previous study. The research design was qualitative and it involved a family with two children. The research material was collected by recording the family’s shared picture book reading situation. The method used in analysing the recorded data was mainly theory-based content analysis. The data was transcribed and later categorized according to the verbal behaviour used in the situation. It was furthermore examined how the using of various verbal behaviour categories was divided among the participants. The content analytic results of the used verbal behaviour categories bore good resemblance to the defined categories of a previous study. There was also pointed a connection between the age of the participant and the number of the verbal behaviour categories being used. The older the participant, the more versatile was the usage of the verbal behaviour categories. The results can be used for choosing books for children, for directing the adult reader to pay closer attention to the reading situation and to reflect on how to participate and enable a shared book reading situation.
  • Vornanen, Taru (2016)
    Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että verbaalisen apraksian kuntoutustutkimus on perustunut pitkälti tapausten kuvauksiin, eikä aiheesta ole tehty juurikaan korkean näytön kriteerit täyttävää tutkimustietoa. Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli siis kartoittaa vaskulaa-risperäisen verbaalin apraksian kuntoutustutkimusten tilanne viimeisten vuosien ajalta. Kiinnos-tukseni kohteena oli tarkastella, minkälaisia menetelmiä häiriön kuntoutuksessa oli käytetty viime vuosina, josta myös muodostui tutkimuskysymykseni. Toinen tutkimuskysymykseni avulla pyrin selvittämään onko kuntoutustutkimuksissa kartoitettu pitkän aikajänteen (yli 6kk) vaikuttavuutta. Menetelmät. Käytin menetelmänäni kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka toteutin artikkeliha-kuina kahdesta eri tietokannasta. Mukaanottokriteerini artikkeleiden rajaamiseen olivat lähinnä häiriön etiologiaan sekä kuntoutuksen kohdistamiseen liittyviä. Lopulliseksi aineistokseni muo-dostui kymmenen kuntoutustutkimusta. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksissa esiteltiin yhteensä seitsemän eri menetelmää, joista yksi oli kokonaan uusi kuntoutusmenetelmä. Lähestulkoon kaikkien menetelmien avulla saavutettiin hyviä kuntoutustuloksia ja vain yhdessä tutkimuksessa tulokset jäivät kovin vaatimattomiksi. Pitkän aikajänteen pysyvyyttä (6kk tai yli) oli tarkasteltu vain kahdessa eri tutkimuksessa. Mo-lemmissa tutkimuksissa kuitenkin kuntoutustulokset olivat säilyneet näinkin pitkän ajan jälkeen. Kuntoutus näyttää siis olevan hyödyllistä, mutta tutkittavien määrät olivat aineistossa hyvin pienet, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella.
  • Rissanen, Nicole (2022)
    Pienten lasten vuorovaikutusta kohtaan on viime vuosina kiinnitetty enemmän huomiota. Var- haiskasvatuksen laatu arjessa (2019) nousee esille, kuinka varhaiskasvatuksen henkilökunta tarvitsee tukea rakentaakseen vuorovaikutuksellisesti rikas oppimisympäristö alle 3-vuotiaille lapsille ja kuinka vuorovaikutus käsitteenä jää hyvin kapeaksi. Tämän lisäksi varhaiskasva- tuksen henkilökunta ei välttämättä tartu 1–3-vuotiaiden lasten vuorovaikutusaloitteisiin siirty- mätilanteiden yhteydessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada lisätietoa millaisia verbaalisia ja nonverbaalisia vuorovaikutusaloitteita varhaiskasvatuksen opettajat havaitsevat 1–3-vuotiaiden lasten teke- vän heitä kohtaan pukeutumisen yhteydessä olevissa siirtymätilanteissa. Tämän lisäksi tutki- muksen tarkoituksena on saada lisätietoa millaisia vuorovaikutusaloitteita tukevia toimintata- poja varhaiskasvatuksen opettajat nostavat omissa pohdinnoissaan esille. Tutkimus toteutettiin keväällä 2022 laadullisena tutkimuksena. Tutkimusuunnitelmana tässä tutkimuksessa käytettiin fenomenografista tutkimussuuntausta. Tutkimusmenetelmänä tutki- muksessa käytettiin kyselylomaketta, joka toteutettiin e-lomakkeen muodossa. Kyselylomak- keeseen vastasi kymmenen (10) varhaiskasvatuksen opettajaa. Analyysinä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat kuinka varhaiskasvatuksen opettajat havaitsevat verbaalisen vuo- rovaikutusaloitteen muotona puheen ja nonverbaalisena vuorovaikutusaloitteena varhaiskas- vatuksen opettajat havaitsivat läheisyyden hakemiseen sekä erilaisiin ilmeisiin ja deiktisiin eleisiin. Vuorovaikutusaloitteita tukevia toimintatapoja oli varhaiskasvatuksen opettajan sen- sitiivisyys ja havainnointi taidot.
  • Karhunen, Nelli (2019)
    This literary review ́s intention is to find out if cyberbullying appears in elementary school and what tools schools have to prevent cyberbullying among students. Cyberbullying is mostly researched with older students in a lower secondary school or in high school. But increasingly younger children have access to electronic devices so it is important to have more information about cyberbullying in elementary school and how schools can prevent it. Former studies has shown that cyberbullying is very similar to traditional bullying in schools but it also has its own features that takes its shape in the network. This thesis is made as a descriptive literary survey. Data consist finish and foreigner studies and literature. The specific terms used in the material search are bullying, cyberbullying, bullying in school and elementary school. The results of this research show that cyberbullying is most common in middle school, but it appears also on elementary school. The special characteristic of cyberbullying is anonymity, wide spreading of messages and long memory of internet. In elementary school cyberbullying takes its place most in online games. Cyberbullying doesn’t usually stay in school, but it also continues after school ends. That is why school ability to prevent cyberbullying is limited. It is important that school and parent cooperates. Cyberbullying can in some cases fill definition of illegal action. Crimes committed in cyberbullying can for example be defamation of character, identity theft or perjury.
  • Pellja, Carina Maria (2020)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä verkkokiusaamisella tarkoitetaan ja millai-sia toimia kouluhenkilökunnalla on käytössään sen vähentämiseksi. Tutkimuskentällä varsin uusi aihe on kuitenkin hyvin ajankohtainen nykymaailmassa ja asiana sellainen, jonka jokai-nen opettaja todennäköisesti oman työuransa aikana kohtaa ainakin yhden lapsen tai nuo-ren, joka on joutunut verkkokiusaamisen uhriksi tai on itse sellainen. Tämä tutkimus lisää tie-tämystä siitä, miten opettaja voi omalla toiminnallaan vähentää verkkokiusaamisen tapahtu-mista ja ennaltaehkäistä sitä. Tämä tutkimus on tehty kirjallisuuskatsauksena. Tarkempana analyysimenetelmänä käytin narratiivista kirjallisuuskatsausta, joka mahdollisti aiheen käsittelyn laajemmalla perspektiivil-lä. Tutkimuksen aineistona oli 14 tieteellistä artikkelia, joiden lisäksi hyödynsin Salmivallin kir-jaa Koulukiusaamiseen puuttuminen: kohti tehokkaita toimintamalleja ja Opetus- ja kulttuuri-ministeriön vuonna 2017 julkaisemaa väliraporttia ja vuonna 2018 julkaisemaa loppuraporttia. Tulokset osoittavat, että verkkokiusaamiseen tulisi suhtautua koulukontekstissa hyvinkin samoin tavoin kuin perinteiseen kiusaamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa siis luokkahen-gen vahvistamista eri toimin, nopeaa puuttumista ja asiasta avoimesti keskustelemista. Verkkokiusaaminen nähtiin tutkimuksissa nousseen perinteisen kiusaamisen rinnalle tekno-logian kehittymisen mukana. Myös sillä kuinka paljon nuori viettää aikaa internetissä nähtiin olevan yhteys siihen, kuinka todennäköisesti joutuu verkkokiusaamisen uhriksi tai tulee verkkokiusaajaksi itse. Tutkimuksissa on todettu myös positiivisten käytösmallien ja erilaisten koko koulun kattavien kiusaamista ennaltaehkäisevien ohjelmien implementointi arkeen ovat vaikuttaneet koulussa esiintyvän kiusaamisen määrään myönteisesti.
  • Vaara, Milja (2022)
    Yhä useampi opiskelija ja työntekijä kokee lievää tai voimakasta stressiä. Samaan aikaan monikaan ei saa stressinhallintaan apua, tai joutuu odottamaan avun saamista hyvin pitkään. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koostaa integroiva kirjallisuuskatsaus aikaisemmin verkkopohjaisia stressinhallinnan interventioita tarkastel leista tutkimusartikkeleista. Verkkopohjaiset interventiot voivat mahdollistaa matalalla kynnyksellä avun saannin paikasta tai ajasta riippumatta. Stressinhallinnan käsite voidaan määrittää aikaisempien teorioiden avulla, esim. Lazaruksen ja Folkmannin stressiteorialla, jossa stressinhallinta määritellään yksilön pyrkimykseksi hallita sisäisiä ja ulkoisia vaatimuksia, jotka hän kokee omat resurssinsa ylittäviksi. Tutkielmani tutkimuskysymykset ovat: 1) minkälaisia taustamenetelmiä verkkopohjaisissa stressinhallinnan interventioissa käytetään ja 2) minkälaisia hyötyjä verkkopohjaisissa stressinhallinnan interventioissa havaitaan? Tämä tutkimus on integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostui yhdeksästä tieteellisestä artikkelista. Tutkimusartikkelit olivat kaikki englanninkielisiä ja ne oli julkaistu vuosina 2013–2021. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, muodostaen aineistosta taulukon suhteessa tutkimuskysymyksiin. Analyysin pohjalta muodostuivat myös tutkimuksen tulokset. Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneista tutkimusartikkeleista nousi esille viisi erilaista taustamenetelmää, joihin stressinhallinnan interventiot pohjautuivat. Yleisimpiä menetelmiä olivat mindfulness, kognitiivinen käyttäytymisterapia, sekä Lazaruksen transaktiomalli. Stressinhallinnan interventioissa havaittiin koetun stressin laskua interventioryhmien ja kontrolliryhmien välillä yhtä tutkimusta lukuun ottamatta, jossa tulokset eivät olleet merkittäviä. Kaiken kaikkiaan verkkopohjaiset stressinhallinnan interventiot laskevat koettua stressiä taustamenetelmästä riippumatta, mutta pitkittäistutkimuksia tarvittaisiin pidempiaikaisten vaikutusten toteamiseksi.
  • Patronen, Greta (2018)
    The aim of the study was figure out which kind of knowledge consumer can get from online about recycling postconsumer textile waste. The landfill prohibition of organic waste which came into force in 2016 forbids textile waste end up to landfill. This caused confusion among consumers because many people thought that textiles are not allowed in garbage anymore. The study investigated the possibility of postconsumer textile waste when it cannot be recycled to charity or flea markets. According to previous reports the Finns would be interested in recycling all the textile waste generated from home but information and a concrete place to recycle it is not known. The material in the study is five recycle themed websites that introduce possible ways to recycle old textiles. The material was collected using an internet search engine for which three people were asked to define search terms for search. Five websites were selected discretionally from search results and then analyzed using content analysis. Based on the research questions a table was created where all the necessary information was collected. Finally the information was summarized. According to the results postconsumer textile waste can be recycled by transporting it to mixed waste, dump collection or shop collection points. The amount of textile waste can also be reduced by paying attention to consumption and the age of textiles can be length by utilizing them in cleaning or weaving material. The information about recycling textile waste has remained the same for some decades. Most of the textile which are exported to recycle end up being utilized as energy in waste incinerators, materials of industrial or business reuse.
  • Paavola, Tiina (2017)
    The purpose of the study was to compare two different price groups of jeans and find out how they differ in their durability. The theoretical background of the study presented the concept of quality, the consumer's role in evaluating the price-quality ratio of products and the denim fabric as a material from a durability point of view. Previously, the durability of three different price group jeans was studied after one and five wash cycles and the effect of elastic fiber on the durability of denim. This study also looked at the impact of consumer expectations on quality assessment. The research was mainly quantitative, but the analysis was diversified with qualitative approaches. The research material was collected by experimental methods in laboratory conditions using textile standards based tests. The experiment examined three expensive and three cheap jeans (98% CO, 2% EL) in three different tests by measuring their performance specifications in tearing strength, abrasion resistance and colorfastness of the dye. The results of the study were presented in figures. In the conclusions, the results were analyzed and compared with each other on the basis of price. Expensive denim jeans proved to be a little more durable than the cheap denim jeans, but the result is not unambiguous. According to the study, the durability of jeans is not primarily affected by their price, because cheap jeans also received some good results in the tests. When evaluating the quality, some other factors have to be taken into account in addition to the price, texture, fiber content, dyeing and finishing of the fabric. Conclusions were made from three tests, so more experimental research is needed.
  • Sampolahti, Anne-Mari Inkeri (2016)
    According to international studies, Finnish students have excellent cognitive skills but have poor results in school well-being. Research has shown completely opposite results for Swedish students who succeed in school well-being researches but have poor cognitive skills. The aim of this study is to examine the differences in school well-being between Finnish and Swedish students, and reasons behind these differences. This study is done by reviewing existing academic literature. The research was mainly ob-tained by using Google Scholar research search engine and Nelli-portal, with search terms related to school well-being and studying. I find a significant difference in school well-being in Finland and Sweden, Finnish students having worse school well-being compared to their Swedish peers. These differences are explained by differences in attitudes towards school, stress, student relationships and bully-ing. Swedish students are found to have more positive attitude towards school in general, and lower stress levels. Relationships between students are also found more positive, and amount of bullying lower compared to Finland.
  • Harju, Roosa (2021)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia vertailemalla, minkälaisia muutoksia äitiyspakkauksen tuotteissa on tapahtunut vuoden 1977 ja vuoden 2017 äitiyspakkauksissa. Toisena tutkimuskysymyksenä on yhteiskunnalliset muutokset ja niiden yhteys lastenvaatteiden muuttumiseen. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita erityisesti äitiyspakkauksen vaatteiden muuttumisesta, värien, kuosien ja materiaalien näkökulmasta, sekä mitkä yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet näihin muutoksiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin vertailututkimuksena. Tutkimalla näin kahta tai useampaa kohdetta keskenään, voidaan havaita niiden yhtäläisyydet ja eroavaisuudet. Tutkimuksen aineistona käytettiin kahta eri äitiyspakkausta, vuodelta 1977 ja vuodelta 2017. Nämä valikoituivat kohteeksi, sillä ne olivat kokonaisuudessaan saatavilla Helsingin yliopistomuseosta. Kohteita tutkittiin fyysisesti museolla kuvaamalla kaikki tuotteet ja tekemällä muistiinpanoja. Tutkimusta jatkettiin kuvien ja ylös otettujen tietojen perusteella kotona. Äitiyspakkauksien sisältämiä tuotteita vertailtiin yhdeksän eri kategorian avulla. Toisena tutkimuskohteena oli yhteiskunnan muuttumisen vaikutus lasten- ja vauvanvaatteiden muutokseen. Tätä tutkin etsimällä aiheesta tietoa esimerkiksi E-Thesiksestä, Theseuksesta, Heldasta, sekä Helkasta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa todettiin, että äitiyspakkaus on muuttunut vuoden 1977 ja vuoden 2017 pakkauksien välillä jonkin verran. Vaatteet ovat muuttuneet kaksiosaisiksi, erilaisia kerrospukeutumiseen liittyviä vaatteita kuten haalareita on tullut lisää sekä hygieniatarvikkeita on lisätty. Kela tutkii perheiden tyytyväisyyttä nykyään säännöllisillä kyselyillä. Ennen painotettiin kotimaisten yritysten suosimista, nyt painotetaan halpaa hintaa. Vastuullisuuteen päin ollaan menossa, sillä osa vuoden 2017 pakkauksen vaatteista on luomupuuvillaisia. Äitiyspakkaus on muuttunut yhteiskunnan rinnalla. 1970-luvulla myös äidit menivät töihin. 2000-luvulla perheet pienenivät ja lapsia hankitaan yhä vanhemmalla iällä, joten lapsiin on alettu käyttämään enemmän rahaa. 2000-luvulla on myös herätty kuluttamisyhteiskunnan varjopuoliin ja alettu huomioimaan vastuullisuutta myös lastenvaateostoksissa. Tämän johdosta äitiyspakkauksen tuotteiden vastuullisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota.
  • Lindberg, Aino (2021)
    Tavoitteet. Inkluusiota on perinteisesti tutkittu niiden lasten näkökulmasta, joilla on vahvempaa tai erityistä tuen tarvetta. Inkluusion myötä etenkin suurissa lapsiryhmässä tuen tarpeisiin vastaaminen näyttäisi vievän paljon varhaiskasvatuksen henkilökunnan aikaa ja resursseja. Varhaiskasvatuksessa käytössä olevat integroidut erityisryhmät ovat vastaus vahvemman tuen tarpeen järjestämiseen inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Niihin on sijoitettu erityistä tukea tarvitsevien lasten lisäksi vertaislapsia, joilla ei lähtökohtaisesti ole vahvempaa tuen tarvetta. Jokainen lapsi kuitenkin tarvitsee tukea kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen, ja kysymys kuuluukin, miten kaikkien lasten yksilölliseen tuen tarpeeseen voidaan vastata, jos ryhmässä on vahvempaa tuen tarvetta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia tuen tarpeita vertaislapsilla voi olla, miten niihin vastataan ja miten huomio jakautuu integroiduissa erityisryhmissä vertaislasten ja tukea tarvitsevien lasten välillä. Tutkimus kohdistettiin integroituihin erityisryhmiin, sillä näissä ryhmissä on lähtökohtaisesti paremmat resurssit järjestää kasvun ja oppimisen tukea. Menetelmät. Aineisto kerättiin haastattelemalla varhaiskasvatuksen integroiduissa erityisryhmissä työskenteleviä varhaiskasvatuksen erityisopettajia (VEO). Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelut suoritettiin pääsääntöisesti ZOOM -alustan kautta videohaastatteluina, jotka tallennettiin aineiston litterointia varten. Haastattelujen jälkeen videotallenteet litteroitiin kirjalliseen muotoon. Aineistoanalyysi suoritettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Sisällönanalyysissa aineisto luokiteltiin helpommin tulkittavaan muotoon tulosten tarkastelua varten. Tulokset ja johtopäätökset. Yleisemmät tuen tarpeet vertaislapsilla olivat VEO:jen mukaan kielelliseen kehitykseen liittyviä tai ikäsidonnaisia tuen tarpeita. Myös sosioemotionaaliset tuen tarpeet mainittiin useasti. Vertaislasten tuen tarpeeseen vastattiin pääosin laadukkaalla varhaiskasvatuksen pedagogiikalla, johon ryhmissä näytettiin erityisesti panostavan. Samojen yleisten pedagogisten menetelmien, joita käytettiin vahvempaa tukea tarvitsevien lasten tukemiseen, koettiin tukevan myös vertaislapsia. Huomio jakautui integroiduissa erityisryhmissä hyvin. Huomion jakautumiseen koettiin vaikuttavan seuraavat tekijät: ryhmän resurssit, pedagoginen suunnittelu, tuen tarpeen laatu ja lasten keinot hakea huomiota. Inkluusio näyttää toimivan vertaislasten näkökulmasta integroiduissa erityisryhmissä hyvin, mutta vertaislasten asemassa ja tuen tarpeen määrittelyssä on vielä epäselvyyksiä, joita olisi jatkossa syytä tutkia ja selventää.
  • Rössi, Johanna (2017)
    Studies concerning bullying have typically focused on peer bullying, whilst cross-peer abuse has not received as much attention. This literature review concentrates on investigating cross-peer abuse in a school context. This study examines what sort of violence or bullying teachers face from students and parents and ponders which factors effect bullying and how it could be prevented. Both systematic and coincidental bullying are included in this study. Previous studies of this subject are scarce and mostly all but one is over ten years old. The target of this study is to increase knowledge of cross-peer abuse in school context, to bring forth the importance of the subject and to provide new subjects for studying. This study investigated bullying and violence that teachers face from pupils and parents. The literature review was based on central, high-quality and original papers of the area of research. The review concluded and summarized central results of national studies and compared them with international studies. Teachers faced some bullying and violence from both students and parents. Students dis-ruptive behavior was more typical than parents. Most of the time harassing was verbal but some of the teachers have also faced sexual harassment and physical violence. Physi-cal violence in primary schools seemed to be qualitatively different than physical violence in secondary schools. Coincidental bullying appeared more than systematic bullying. In a wider context, a teachers gender didn’t matter in victimization but there were differences in single forms of violence. Usually students who bullied teachers were boys. Teachers sug-gested that as a solution for bullying problem solving skills and negotiation skills should be improved among students and parents should have support for parenting. Also, school management seemed to have a significant role in preventing bulling.
  • Tuominen, Riku (2017)
    The beginning of a new teacher’s career is often described as being a challenging time when the realities of working life reveal themselves to the teacher. A teacher's first working year has been described as a reality or cultural shock that teachers often face with a “sink or swim” mentality. The purpose of this Bachelor's thesis is to describe factors related to supporting teacher's professional development at the induction phase. In addition, the thesis focuses especially on the possibilities provided by peer group mentoring to meet these needs. Research shows that novice teachers find it hard to articulate their own needs and shortcomings in their work and ask for help from their colleagues. With the increasing responsibilities teachers are facing, they are forced to balance between their own weaknesses and their position as a professional, which may cause novice teachers to feel that they need to try and prove their skills. Frequently, time management also proves to be challenging, when personal development needs are confronted by the responsibilities a teacher's job presents. As regards the practical carrying-out of their work assignments, novices also need clear practical advice, although they wish also to maintain their own professional philosophy and independence. The support of the community plays a vital role in the success of the induction phase, even when taking into account the risks of decreasing one’s critical thinking. The principal of the school, who is in charge of the success of the process, plays a major role in creating favorable circumstances for this within the school community. Teacher peers facing a similar situation, as well as the students being taught, have significant influence on this process.  Peer group mentoring corresponds in many respects with the needs for support that have been found to be important in the early stages of a teacher's career. In the light of professional development, it provides time for constructive discussions that take place in a confidential environment with other teachers in the same situation. On the other hand, peer mentoring also raises issues that have to do with the nature of constructive dialogue, group formation and the work community's perspective.
  • Tissari, Jenna (2024)
    Tavoitteet. Vuorovaikutusta on tutkittu laajasti varhaiskasvatuksessa erilaisista näkökulmista. Aikaisempien tutkimusten mukaan vuorovaikutus ilmenee kielellisesti ja ei-kielellisesti erilaisia keinoja hyödyntäen. Tutkimukset osoittavat, että positiivissävytteinen vuorovaikutus mahdollistaa osalliseksi pääsemisen ryhmässä ja lasten oppiminen, kehittyminen ja hyvinvointi mahdollistuvat. Tutkimusaiheena vuorovaikutus on mielenkiintoinen ja moniulotteinen ilmiö, joten sen vuoksi halusin lähteä tutkimaan vuorovaikutusta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vertaisten välisen vuorovaikutuksen ilmentymistä videoidussa Kettu - materiaaliin pohjautuvassa opettajalähtöisessä tuokiotilanteessa. Tarkoituksena on selvittää vuorovaikutuksen keinoja, aloitteiden tekemistä ja vastataanko vuorovaikutus aloitteisiin eli tuleeko vuorovaikutuksesta jatkuvaa vai päättyykö se aloitteen vastaamatta jättämiseen. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto on osa Kestävä-Kettu-hanketta. Hankkeen aineisto kerättiin kuvaamalla tuokiotilanteita keväällä 2022 Helsingin varhaiskasvatusyksikössä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti eli laadullisesti etnografista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Videotallenteista tehtiin havaintoja aineiston koonniksi. Havainnoinnin kohteena oli videon muodossa oleva liikennetaitoihin pohjautuva tuokiotilanne. Tallenteesta havainnoitiin lasten eli vertaisten välisen vuorovaikutuksen ilmenemistä. Tuokiotilanteessa lapsia oli mukana seitsemän, mutta viidellä lapsella oli lupa osallistua tutkimukseen. Lisäksi videolla esiintyi ryhmän opettaja sekä avustaja. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tuokiotilanteessa vertaisvuorovaikutusta ilmeni kielellisesti ja ei-kielellisesti. Kielellisiä keinoja olivat puhe ja äännähdykset. Ei-kielellisiä keinoja olivat katse, kehonkielen eleet, kasvojen ilmeet, vertaisen mallintaminen ja koskettaminen sekä tunteen ilmaisu. Vuorovaikutuksen aloitteita tehtiin yleisimmin katseella ja lisäksi kehonkielen elehdinnällä ja puheella. Jatkuvaa vuorovaikutusta ilmeni enemmän kuin päättyvää. Useimmissa tilanteissa vertaisten tekemille aloitteille saatiin vastaus ja vuorovaikutus jatkui. Vuorovaikutuksen päättymiseen vaikutti keskittyminen muuhun kuin vuorovaikutukseen. Tuloksista voi tulkita sen, että vertaisvuorovaikutusta ilmenee monilla keinoilla ja koko vertaisryhmä toimii tiiviisti yhdessä ja kaikki pääsivät vuorovaikutuksen avulla ryhmän osallisiksi.
  • Tuominen, Martta (2023)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kasvatuksen järjestämiseen liittyviä toimia, jotka mahdollistavat ja estävät erityistä tukea tarvitsevien lasten vertaisvuorovaikutuksen toteutumista. Lisäksi pyrikimyksenä oli selvittää, minkälaisia tuen keinoja voidaan hyödyntää lasten leikkitaitojen tukemisessa. Tarkoituksena oli analysoida varhaiskasvatuksessa toteutettuja, viime vuosina julkaistuja vertaisvuorovaikutukseen kohdistuvia tutkimuksia. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoksi valikoitui kymmenen varhaiskasvatuksen kontekstissa toteutettua vertaisvuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusartikkelia. Tutkimukset oli toteutettu Suomessa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Australiassa. Tutkimusartikkelit oli julkaistu vuosina 2018–2022 englannin kielellä. Aineisto analysoitiin narratiivisen synteesin avulla. Tutkimusaineisto sisälsi vertaisvuorovaikutuksen kehittämiseen ja lisäämiseen pyrkiviä interventioita, sekä vertaisvuorovaikutukseen vaikuttaviin asioihin keskittyviä tutkimuksia. Havaittuja vertaisvuorovaikutukseen vaikuttavia asioita olivat aikuisen toiminta, vertaisryhmä, aktiviteetti ja ympäristö. Vertaisvuorovaikutusta onnistuttiin lisäämään toteutetuissa interventioissa, joissa painottui ohjatut sääntöleikit ja strukturoidut yhteisleikit. Negatiivisesti vertaisvuorovaikutukseen arvioitiin muutamassa tutkimuksista vaikuttavan aikuisen aktiivinen rooli leikissä, liian vaikeat leikit, sekä yksilöllisyyttä korostava ohjaus ja toiminta. Vertaisvuorovaikuksessa toimimista tuettiin tutkimuksissa erilaisilla tukikeinoilla, joissa painottui aikuisen tuki, vertaistuki, mielekäs tekeminen ja lasten välinen yhteistyö. Myös useita muita tukikeinoja hyödynnettiin tutkimuksissa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää lasten leikkitaitojen ja sosiaalisen kanssakäymisen tukemisessa inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa.
  • Ylimäki, Jenni (2021)
    Tässä tutkielmassa oli tavoitteena selvittää stereotyyppisten sukupuoliroolien esiintymistä ensimmäisen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Jokai-selta suomalaiselta aapisia kustantavalta oppikirjakustantamolta oli tutkimusai-neistossa käytössä yksi aapinen. Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että miehet ovat naisia merkittävämmässä roolissa oppikirjoissa ja he esiintyvät oppi-kirjoissa useammin. Kustantamoille on annettu 2011 ohjeistus, jossa annetaan suuntaviivoja oppikirjojen kehittämiseksi tasa-arvoisempaan suuntaan. Sukupuo-liroolien näkymisen lisäksi tässä tutkielmassa selvitetään, että ovatko kustantajat pyrkineet aiempaa enemmän tasa-arvon edistämiseen oppikirjoissa. Tämä tutkielma toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä ja siinä yhdistyvät kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen menetelmällinen lähestymistapa. Ai-neistona toimivat kolmen eri kustantamon aapiset, jotka kustantajan edustajat itse valitsivat oppikirjavalikoimastaan. Aineiston analysoinnissa käytettiin Michelin (1986) Unescolle laatiman mallin pohjalta kehitettyä analyysirunkoa, jonka avulla kartoitettiin sukupuolirooleihin liittyviä piirteitä oppikirjojen kuvissa ja teksteissä. Tutkimustulokset osoittivat, että sukupuoliroolit eivät ole enää yhtä vahvasti nä-kyvillä kuin aiemmissa tutkimuksissa ja että oppikirjoissa oli näkyvissä selvä pyr-kimys tasa-arvoisempaan suuntaan. Naisia ja tyttöjä esiintyi oppikirjojen kuvissa ja teksteissä enemmän kuin miehiä ja poikia. Oppikirjoissa esiintyi stereotyyppis-ten sukupuoliroolien rikkomista, erityisesti tyttöjen luonteenpiirteissä. Työhön ja ammattiin sekä perhesuhteisiin yhdistyi kuitenkin jonkin verran stereotyyppisten sukupuoliroolien mukaisia viittauksia.
  • Korpi, Mari (2019)
    Meaning of this qualitative literature survey is clarify water rescue skills in content of instruction at comprehensive school. Water skills education hasn’t researched much in Finland. In this time teachers don’t have even theoretical skills to teach water skills because lack of written materials. Teaching water survival skills is important civics because it can save yours or somebody elses life. The study’s goal is collect water rescue skills in content of instruction for comprehensive school teachers. Premise of the study is year 2014 curriculum’s definition about water rescue which includes in water rescue saving others at the water, but also saving yourself at the water. The theoretical framework of the study is swimming and water rescue skills being preventer of drowning. Classification of results is Appelger’s list about water rescue skill exercises which has supplemented with this study’s data. This study’s reliability based on same themes in research material and systematic inspection of the research material. Research material includes 29 written and electronic material which includes textbooks and teaching books, curriculums, study articles, internet publications, master’s thesis and one other thesis. Analysis has carried out data-driven content analysis.   Results reveal that water rescue skills in content of instruction can separate in eight category: tramping water and sculling in standing position; floating with and without devise; length and depth diving; coming to the water, swimming and getting up to the water; swimming with clothes on and take off clothes in the water; saving with devise; saving without devise; water safety knowledge. Conclusion of the study is that water rescue’s field can be teach through the comprehensive school if content of instruction be acquainted with.
  • Grönlund, Ella (2023)
    Tavoitteet. Videopelien negatiiviset vaikutukset saavat usein mediassa enemmän huomiota kuin niiden positiiviset vaikutukset. Koivulan ja Mustolan (2015) tutkimusartikkeli osoitti pienempien lasten videopelaamisen kuitenkin moniulotteiseksi ja rikkaaksi. Kuitenkin yhä useampi lapsi saa kokemuksia erilaisista videopeleistä ja useammalta perheeltä löytyy kotoaan jokin videopelikonsoli. Videopelit mahdollistavat tämän päivän lapsille myös uudenlaisen leikkikentän, jossa lapsi pääsee itse leikkimään digitaalisilla leluilla erilaisine työkaluineen. Mediassa on kuitenkin puhuttu lasten perinteisen leikin vähenemisestä digitaalisen leikin tullessa sen rinnalle. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, millä tavoin videopelit vaikuttavat lasten leikkikulttuurissa ja lapsissa 2020-luvulla. Tavoitteena on selvittää lasten ja aikuisten näkökulmia lasten leikistä ja videopelien yhteydestä, sekä videopelien tuomista muista positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista lapsiin. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin laadullisena fenomenologisena tapaustutkimuksena, jossa tarkasteltavana ilmiönä oli videopelien vaikutteet lasten leikkikulttuuriin ja lapsiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kahta perhettä, joissa oli 5–8-vuotiaita lapsia, jotka pelaavat videopelejä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina, jotta lasten kanssa olisi helpompaa luoda keskustelunomaisuutta. Analyysimenetelmänä puolestaan toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa teoria saatiin kytkettyä aineistosta tehtyihin havaintoihin, pää- ja alateemoihin. Aineiston analyysissä syntyi kolme pääteemaa: leikillisyys, luovuus ja pelaaminen. Tulokset ja johtopäätökset. Lasten leikeissä esiintyi videopeleistä tuttuja hahmoja ja kuviteltuja ympäristöjä. Tämän lisäksi havaittiin, että leikkiä oli olemassa, kun lapset pelasivat videopelejä. Videopelien havaittiin myös ruokkivan lasten leikki-ideoita sekä kehittävän mielikuvitusta ja luovuutta. Videopelit vaikuttavat siis lasten leikkikulttuurissa 2020-luvulla sekä digitaalisen, että perinteisen leikin muodossa. Videopelien havaittiin myös inspiroivan ja lisäävän mielikuvituksellisuutta. Lisäksi videopelit vaikuttivat lapsisiin sekä positiivisesti, että negatiivisesti. Positiiviset vaikutukset liittyivät arkisiin toimintoihin ja uuden oppimisen motivoimiseen. Negatiiviset vaikutukset puolestaan liittyivät videopelien tuomiin riskeihin sekä pelistä irtautumisen haasteisiin. Tuloksista voidaan huomata, että lasten leikkikulttuurissa esiintyy paljon videopelien teemoihin liittyviä asioita ja että videopelit vaikuttavat 2020-luvulla lapsuuttaan elävien leikkikulttuurissa.
  • Österberg, Pekka (2020)
    Tässä tutkimuksessa perehdytään perusopetuksen käsityönopettajien käyttämiin didaktisiin rat-kaisuihin käsityötekniikoiden opetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, missä määrin vi-deotutoriaaleja käytetään käsityötekniikoiden opetuksessa ja millaiset tekijät ovat yhteydessä nii-den käyttöön. Tutkimus vastaa kysymykseen, missä määrin käsityön opettajat käyttävät video-tutoriaaleja käsityötekniikoiden opetuksessa, millaisia kokemuksia opettajilla on videomuotoisesta opetusmateriaalista ja mitkä tekijät ovat yhteydessä videotutoriaalien käyttöön. Tutkimuksen teoria pohjautuu käsityötieteen ja kasvatustieteen lähteisiin, joissa tarkastellaan vi-deotutoriaalien potentiaalia opetuksessa ja käsityötaitojen oppimisen lainlaisuuksia. Vaikka vuo-rovaikutuksen merkitystä oppimisessa korostetaan, pidetään videotutoriaaleja yleisesti toimivina opetusmenetelminä. Monipuolisiin opetusmenetelmiin kannustetaan ja mahdollisimman monien aistien hyödyntämistä pidetään oppimisen kannalta positiivisena asiana. Videomuotoinen oppi-materiaali aktivoi näkö ja kuuloaistin sekä soveltuu hyvin praktisten taitojen kuten käsityötaitojen oppimiseen. Samalla kun videomuotoisen opetusmateriaalin tutkimus lisääntyy ovat käsityötaitoja käsittelevät videotutoriaalit laajalti yleistyneet verkossa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella ja perusjoukko oli Suomessa perusopetuksessa työskentelevät käsityönopettajat. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman suuri määrä pe-rusjoukon edustajia ja näin saavuttamaan vastaajien edustavuus perusopetuksessa työskentele-vien käsityöopettajien keskuudessa sekä tutkielman tulosten hyvä yleistettävyys. Tutkimuksen aineistosta kävi ilmi, että videotutoriaalit soveltuvat vastaajien mielestä käsityötekniikoiden opetukseen ja niitä käytetään säännöllisesti käsityötekniikoiden opetuksessa perusopetuksessa opetuksen tukimateriaalina. Videotutoriaalit eivät kuitenkaan korvanneet opettajan opetusta. Merkittävä enemmistö vastaajista näyttivät videotutoriaaleja youtube.comin välityksellä ja niitä katsottiin useimmiten joko oppilaiden omilta laitteilta tai yhteisesti valkokankaalta. Videotutoriaalien käyttöön yhteydessä olleet taustamuuttujat olivat opetettavat työtavat, sukupuoli ja kokemukset positiivisista oppimistuloksista. Tekstiilityön työtavoissa käytettiin videotutoriaaleja tekniikan opettamisessa teknisiä työtapoja enemmän ja naiset käyttivät videotutoriaaleja miehiä enemmän. Kyselyn tulosten yhteenvetona voidaan todeta käsityöopettajien pitävän videotutoriaaleja soveltuvina opetusmenetelminä käsityötekniikoiden opetukseen. Sopivien videotutoriaalien löytäminen ja videotutoriaalien tuottamisen haasteet muodostavat suurimman esteen videoiden käytölle.
  • Pohjansuo, Jaana (2016)
    Objectives. A video-delivered speech therapy is noted to be effective, but to achieve this its quality must be as good as in face-to-face settings. The purpose of this literature review was to determine whether video-delivered speech therapy is as effective as face-to-face speech therapy, and in addition consider other factors that affect telespeech. Methods. The first literature search was completed from the next databases: Academic Search Complete (EBSCO), ERIC (Proquest), MEDLINE (Ovid), MLA Intl Bibliography (EBSCO), Science Direct (Elsevier) and Scopus (Elsevier) using following search terms: "speech_therapy/speech-language_pathology+effect*/efficacy/outcome+telepractice/telespeech/telerehabilitation/telehealth/telemedicine". There were 486 results, and four research articles were selected out of these. After that a second search was completed from Google Scholar using terms telespeech+(aphasia/anomia/apraxia/dysarthria/dysphagia/language_impairment/stuttering/voice_disorders/articulation/stroke/effectiveness/efficacy/efficiency/adults). There were no relevant results. The material was formed using content analysis. Results. The interventions in this literature review were as effective in video-delivered speech therapy as in face-to-face speech therapy. There were some problems in audio and video quality, but telespeech saved time and costs. In addition participants who received video-delivered therapy were satisfied with it.