Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Riska, Cecilia (2024)
    Ett förstaspråk (L1) är det språk som individen börjar utveckla redan i början av sitt liv, det är det språk som blir starkast och som individen känner sig mest bekväm att använda. Det är ett språk nära hjärtat och en del av ens identitet. Då flerspråkigheten ökar i världen är det idag även vanligt att ha fler än ett förstaspråk. När man senare i livet lär sig nya språk behöver man en grund för själva inlärningsprocessen och det är här som förstaspråket kan eventuellt ses som en resurs. Tidigare forskning inom ämnet visar på att förstaspråket lägger en grund för övrig språkinlärning och kan därmed ha en positiv inverkan på inlärningen av ett andraspråk (L2). Eftersom varje individ redan lärt sig åtminstone ett förstaspråk börjar inte språkinlärningen och språkutvecklingen från början, utan kunskaperna i förstaspråket kan föras över till inlärningen av andraspråket. Syftet med den här studien är att undersöka och redogöra för hur man vid inlärning av ett andraspråk kan ta nytta av det redan existerande schemat och språkliga kunskaperna från ens förstaspråk för inlärningen av andraspråket. Studien baserar sig på tidigare forskning inom andraspråksundervisning och språkinlärning och är gjord i form av en litteraturöversikt. Forskningsfrågorna för studien är följande: 1. Vilken betydelse har förstaspråket för inlärningen av ett andraspråk? 2. Hur kan man praktiskt främja inlärningen av ett andraspråk med hjälp av förstaspråket? Studien utgår från en kvalitativ forskningsansats i form av en deskriptiv litteraturöversikt där materialet samlades från databaser med hjälp av sökord och valdes med hjälp av inklusion- och exklusionskriterier. Resultatet visar att användningen av förstaspråket som stöd vid samband med inlärningen av ett andraspråk kan ses som begynnande. Då eleverna har möjlighet att jämföra faktorer i förstaspråket med faktorer i andraspråket – såsom ord och grammatik – har det en positiv effekt på språkutvecklingen; mängden missförstånd under lektionerna minskar och elevernas språkliga kunskaper i andraspråket ökar tillsammans med en fördjupad förståelse.
  • Wessman, Emilia (2018)
    The purpose of this study is to investigate how teachers at kindergarten working in preschool, perceive/ consider educational styles as a part of children’s development and learning. I have investigated how pedagogues perceive and experience different educational styles. The theory chapter gives a background and understanding of the content of the study. The study is qualitative in structure and consists of three interviews with pedagogues from Southern Finland. The pedagogues interviewed works with children in preschool. The result shows that the pedagogues that participated in the study agree that educating children is all about limits with love. An important part of education is consequent advice and support. Education is needed to support children to grow and being a part of the society. The study illustrates challenges in the educational co-operation with parents, which is very important, as well as the different backgrounds that children at preschool brings to kindergarten.
  • Willberg, Maria (2016)
    The purpose with this study is to find out the educators’ experiences about conflicts between children at different ages at daycare and to get an insight in how the educators deal with the conflict situations and how they see their own role in these situations. The theory part includes a discussion of daycare as a place of interaction between children and educators, and also between children. It also includes a discussion of conflicts between children, and the educators’ role in the conflict situations. The study is qualitative and was carried out through interviews with three educators working at daycare. A long experience of conflicts between children at daycare and experience of working with children at all ages under school age were the criteria for the interview persons. The interviews were tape recorded, and then transcribed and analyzed. The result indicates that conflicts between children at daycare are diverse and that conflicts are common at all ages. There are many reasons that conflicts between children emerge and the reasons are partly agerelated. Besides that, younger children also act more physically in conflict situations, while older children are more verbal and they also can leave some children outside the group as a consequence of a conflict. The educators feel that their role in conflict situations is important. Their role in handling the conflicts is complex and the educators have to act in different ways in different situations. The educators have to be present when the children interact and they also all the time have to make interpretations of the interaction between the children in order to notice when conflicts between children emerges, what happens in the conflict situations and when to intervene. The educators are clearly aware of the importance of children learning how to solve conflicts themselves.
  • Forsius, Maria (2016)
    In fall 2016 a new curriculum will be introduced in basic education in Finland which will result in dramatic changes for teachers. Since the teachers are in charge of implementing the changes in practice, their attitudes towards the new curriculum are of high relevance. Prior research show that teachers are more positive to school reforms if they are aware of, and accept, the purpose and the consequences of the reform. The purpose of this study is to find out how the teachers feel about the new curriculum for basic education. I want to find out if they are aware of how the new curriculum affect them and their work, if they feel that they have participated in the work process, if they find the new curriculum relevant and easy to implement, how they feel about the content, and finally, how they feel about their own roles as teachers as the new curriculum is introduced. The study was done with quantitative methods. An electronic questionnaire was sent out in March 2016 to teachers working in grades 1-6 in swedish speaking schools in Espoo. A total of 48 teachers answered the questionnaire. The data was analyzed with the statistic programme SPSS. The results showed that most teachers feel positive about the new curriculum even though they think that their profession will become more demanding. They understand and accept the purpose of the reform and are well aware of how the new curriculum will affect them and their work. However, they are sceptical about how well the curriculum will work in practice. Many teachers feel like both the schools and the teachers lack enough resources and competences to successfully implement the curriculum in practice.
  • Fagerholm, Lotta (2023)
    Studien fokuserar på barns färdigheter inom bildkonst, främst teckning, målning och tredimensionell framställning. Syftet är att undersöka möjligheterna till att vidareutveckla det det som i dagligt tal på daghemmen kallas "pyssel", till konstskapande. Avhandlingen studerar den inom småbarnspedagiken förverkligade skapande verksamhetens möjligheter till inverkan på barns känsla av konstnärligt skapande, utveckling och lärande samt den sociala aspekten av skapande verksamhet. I Grunderna för planen för småbarnspedagogik (2022) lyfts fram att småbarnspedagogiken skall erbjuda barnen möjligheter till mångsidiga uttryckssätt. Trots detta visar det sig i en utvärdering utförd 2019 att pedagogerna upplever att tillfällen till mångsidiga uttryckssätt inte uppfylls i tillräckligt hög grad (NCU, 2019). Det förekommer ett positivt samband mellan konstnärliga färdigheter och lärandet i allmänhet, och detta samband sträcker sig upp i skolåldern (Nevanen, 2015). Barn tillför nya färdigheter till redan erhållen kunskap genom konstprocesser och kroppsliga aktiviteter. Forskningen genomfördes som en kvalitativ studie med observationer, intervjuer och fotografier. Undersökningsgruppen bestod av en barngrupp på 14 barn i ålder 4-5 år. Den empiriska studien utfördes under en tre veckors period på ett daghem i Nylands län. Det insamlade materialet, observationer, transkriberade intervjuer och fotografier analyserades induktivt. Pedagoger kan genom att erbjudna tillfällen, material och tekniker påverka barnens skapndeprocesser. När barnen fick tillgång till nytt material och tekniker, kunde man direkt se en högre grad av intresse och intensitet i skapandet. De två lägsta nivåerna av skapande verksamhet, dekoration och underhållning, nås lätt. Den tredje nivån, social interaktion och kulturellt meningsskapande, nåddes vid friare skapnde processer. Den högsta nivån, transformation och förändring kan vara svår att påvisa, men kunde tolkas bli nådd när nya material och tekniker erbjöds.
  • Wikström, Rickard (2022)
    Mål. Syftet med avhandlingen är att kritiskt granska hur samhälleliga faktorer påverkar studerandes välmående. Dessa samhälleliga faktorer är arbetsmarknaden samt opolitiska styrdokument som OECD. Avhandlingen utgår från Foucaults maktperspektiv ur vilket studerande styrs utifrån samhällets normer och krav på att bli en anställningsbar individ. I avhandlingen granskas de ständigt föränderliga kvalifikationskraven på att bli anställningsbar, och hur detta har en inverkan på studerandes utbrändhet. Studierelaterad utbrändhet består av emotionell utmattning, cyniskhet och otillräcklighet. I avhandlingen vinklas utbrändhet som något samhälleligt skapat där individuella faktorer inte ligger i centrum utan fokuset är istället på utomstående faktorer. Metoder. Avhandlingen utfördes som en integrerad, beskrivande litteraturöversikt. Denna metod gav möjligheten för en bred helhetsuppfattning av problemområdet och gav nya infallsvinklar. Det analyserade materialet består av 7 vetenskapliga studier. Resultat och slutsatser. Resultatet av analysen antyder att studerandes välmående påverkas av yttre faktorer vilket slutligen leder till utbrändhet. Studerande förväntas ha rätt kompetens i rätt plats och tid för att anses vara anställningsbara. Denna kompetens är också föränderlig, vilket betyder att kvalifikationskraven på arbetsmarknaden ändrar. På grund av de föränderliga kvalifikationskraven känner studenter cyniskhet mot sina studier då de inte garanterar en position på arbetsmarknaden. Förändringar i vad som anses vara rätt kompetens får studerande att känna otillräcklighet, då den kompetens de innehar inte motsvarar det som förväntas. Avhandlingen visar också att kraven förblir de samma trots förändringarna, vilket naturligt höjer arbetsmängden hos studerande resulterande i utmattning. Alla tre dimensioner av studierelaterad utbrändhet uppfylls då studerande försöker leva upp till normer som ställs av utomstående aktörer OECD och arbetsmarknadens krav.
  • Hellström, Sara (2023)
    Kandidatavhandlingen strävar till att belysa den fria lekens värde i den småbarnspedagogiska verksamheten. Syftet med studien är att ta reda på hur lärare inom småbarnspedagogik upp-fattar den fria lekens värde i småbarnspedagogiken samt hur de upplever vikten av sin delak-tighet i fri lek. Lek anses vara av stor betydelse med tanke på barnens lärande, utveckling och välbefinnande. Trots detta upplever jag att fri lek har mindre värde i verksamheten än den övriga verksamheten i småbarnspedagogiken. Dessa erfarenheter har fått mig att reflektera över värdet av fri lek i småbarnspedagogiken och den allmänna förståelsen av att lek är vik-tigt för barn. Eftersom studien strävade till att utreda pedagogers uppfattningar kring den fria leken valdes den kvalitativa ansatsen. I undersökningen deltog fyra pedagoger som jobbar som lärare inom småbarnspedagogik. Intervjuerna som genomfördes var halvstrukturerade och transkri-berades senare inför analys. Fenomenografisk analysmetod användes för att analysera materialet. Resultaten indikerade till att pedagogerna som deltog i studien ansåg att den fria leken har ett värde i småbarnspedagogiken. Fri lek upplevdes bland annat som en viktig paus för barn att kunna bearbeta intryck från strukturerade aktiviteter. I resultaten framkom att genom den fria leken utvecklar barn en mängd olika färdigheter, inklusive problemlösningsförmåga, fantasi, sociala färdigheter, grov- och finmotorik, identitetsutveckling och språk. Vidare visade resulta-ten att fri lek ger barn möjligheten att öva på nya färdigheter och leka det de hade lärt sig inom de ledda aktiviteterna. Dessutom lyfter resultaten att pedagoger utnyttjar fri lek som en arena för att kunna utvärdera barns färdigheter och utveckling. Resultaten indikerar även på att pedagogerna bör noggrant balansera sin delaktighet i fri lek. Samtidigt som de bör vara närvarande och lyhörda, behöver de inte alltid vara aktivt delaktiga utan snarare ge utrymme för barnens lek. Denna balans avser pedagogerna vara avgörande för att stödja barns fri lek och deras delaktighet utan att påtvinga vuxnas perspektiv.
  • Notkonen, Sanna (2021)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja tulkita sitä, mikä on luonnon rooli Fröbelin peda-gogiikassa sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Vasu, 2018), ja mitkä Fröbelin luontopedagogiset näkemykset elävät Vasussa (2018) vielä tänäkin päivänä. Lisäksi tutkin, ovatko nämä samat eroavaisuudet ja yhteydet nähtävissä myös nykyisen varhaiskasvatuksen arjessa eli, miten luonto näkyy käytännössä. Tutkimukseeni kuuluu kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastelen Fröbelin (1826) alkuperäisteok-sesta Die Menschenerziehung tuotettua suomennosta Ihmisten kasvatus (2012) sekä siitä eri tutkijoiden tuottamia tekstejä. Löydöksiä vertailen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) näkemyksiin luontokasvatuksesta. Toisena menetelmänä käytän empiiristä kyselyä, joka on toteutettu varhaiskasvatuksen kentällä. Otokseen valikoitui varhaiskasvatuksen opet-tajia ympäri Suomen sosiaalisen median kautta varhaiskasvatuksen opettajille kohdistetusta ryhmästä sekä sähköpostin välityksellä itselleni tutuista päiväkodeista. Fröbelin esittämissä näkemyksissä oli paljon samaa kuin Varhaiskasvatussuunnitelman pe-rusteissa (2018) sekä varhaiskasvatuksen opettajille suunnatun kyselyn vastauksissa. Nyky-ään kaikkia ajatuksia ei kuitenkaan liitetä luontoon yhtä vahvasti kuin Fröbelillä oli tapa-na. Osaa Fröbelin näkemyksistä ei löytynyt Vasusta (2018) sellaisenaan lainkaan, eli ne voi-daan tulkita Vasun (2018) osalta vanhentuneiksi. Samalla osaa Vasuun (2018) kirjatuista nä-kemyksistä ei ollut löydettävissä Fröbelin kirjoituksista. Näin ollen luontokasvatukseen näh-dään nykyään kuuluvaksi alueita myös Fröbelin teorioiden ulkopuolelta.
  • Blomberg, Wilhelm (2022)
    Aim. The aim of this study is to investigate the role of climate emotions among adult climate activists. The purpose is to investigate how these emotions enable climate awakenings in relation to the theory of transformative learning and edge-emotions. The climate crisis is a wicked problem which triggers challenging emotions ranging all from apathy or denial to disavowal and wishful thinking. In order to develop climate education to support these mental health issues, tools are urgently needed to foster constructive hope and agency on climate action. Methods. The study uses thematic semi-structured interviews with six adult climate activists (median age 60) from two new climate activist groups in Finland: Elokapina and Aktivistimummot. In the thematic analysis of the interviews, five themes were identified; transformative learning, emotions, future, action and social interaction. The qualitative interviews were complemented with a climate emotions survey including 89 emotions, which worked both as talking points in the interview and as basic quantifiable data on the most dominant climate emotions among the activists. Results and conclusions. Interaction with social groups, empathy and the future emerged as common narratives and meaningful triggers in the process of transformative learning for climate action. Eight dominant climate emotions were identified that were shared by all of the participants, out of which sadness, moral duty and commitment stood out as the strongest shared emotions. The study argues that in order to educate for transformative learning for climate action, a shift in discourse is needed from the individual-centered approach to a frame fostering constructive hope and agency thinking for systemic change.
  • Hämäläinen, Maria (2020)
    Mål. Syftet med studien är att beskriva och analysera aktuella studier om sambandet mellan fysisk aktivitet och lärande samt skolframgång inom åldersgruppen 7–16. Min hypotes är att fysisk aktivitet har en positiv inverkan på både lärande och skolframgång. Eftersom temat är aktuellt, publiceras nya studier frekvent, och det är viktigt att analysera dem för att ha den mest precisa informationen om ämnet. I Finland har kopplingen mellan fysisk aktivitet lärande och skolframgång undersökts av Syväoja (2013; 2014); Kantomaa (2013) och Huotilainen (2017) som alla har påvisat ett positivt samband mellan faktorerna. Metoder. Metoden för studien var en beskrivande litteraturöversikt. Jag har analyserat tolv studier som undersökte om fysisk aktivitet har en inverkan på lärande och skolframgång. Resultat och slutsatser. Studien visade ett positivt samband mellan fysisk aktivitet och lärande samt fysisk aktivitet och skolframgång. Av de analyserade tolv studierna visade elva att fysisk aktivitet har en positiv inverkan på antingen skolframgång eller lärande. Särskilt aerobisk motion hade ett positivt samband med faktorerna. Denna kunskap är värdefull för lärare och skolor som kan använda informationen för att främja elevernas möjligheter till effektivt lärande och god skolframgång samt även goda motionsvanor.
  • Huhtanen, Wilma (2023)
    Mål. Den fysiska aktiviteten bland barn och unga har minskat under de senaste åren. Däre-mot har skärmtiden och mängden stillasittande ständigt ökat. Tidigare forskning visar att bara en tredjedel av grundskoleelever uppnår rekommendationen för fysisk aktivitet. Dessutom ty-der tidigare studier på att fysisk aktivitet är kopplat till faktorer som främjar lärandet. Syftet med denna studie är att utforska de positiva effekter som fysisk aktivitet under skoldagen medför på elever i grundskolan samt redogöra för hur man kan öka den fysiska aktiviteten inom den grundläggande undervisningen. Denna avhandling synliggör den fysiska aktivite-tens inverkan på elever i grundskolan samt utvecklar tillvägagångssätt för en mer aktiv skol-dag. Metoder. Denna studie genomfördes som en beskrivande litteraturöversikt. Jag har tillämpat den allmänna narrativa litteraturöversikten. I studien inkluderades både nationella och inter-nationella källor. Jag analyserade mitt data med tematisk analys. Resultat och slutsatser. Resultaten visar att fysisk aktivitet under skoldagen medför ett flertal positiva effekter på elever i grundskolan. Inom den nationella forskningen upptäcktes en för-bättring av grundskoleelevens skolframgång, kognitiva funktioner och beteende i klassrum-met. Nationella studier fann även tillvägagångssätt för hur den fysiska aktiviteten inom den grundläggande undervisningen kunde ökas. Resultaten tyder på att fysisk aktivitet som en del av undervisningen samt pausgymnastik avsevärt kan öka den fysiska aktiviteten inom grund-skolan. Även aktiva raster och skolresor utgör en central roll, eftersom de möjliggör vardaglig rörelse för grundskoleeleven. Inom den internationella forskningen noterades det däremot en särskild förbättring av grundskoleelevens lärandeorienterade beteende, matematiska prestat-ion samt en avsevärd ökning av fysiska aktivitetsnivåer. I enlighet med denna studie kan det konstateras att fysisk aktivitet under skoldagen gynnar grundskoleelevens inlärningsförmåga, särskilt i matematik samt bidrar till en positiv ökning av fysisk aktivitet.
  • Lehtimäki, Eerika (2024)
    Tavoitteet. Tutkimuksista on noussut esiin tuloksia siitä, että lasten ja nuorten liikkumissuositukset eivät täysin toteudu. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tutkia tarkemmin sitä, miten WHO:n määrittelemät liikkumissuositukset toteutuvat suomalaisilla alakoululaisilla lapsilla. Liikunnallisen elämäntavan syntymiseen vaaditaan sisäistä motivaatiota, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa selvitetään itsemääräämisteorian avulla koulujen keinoja lisätä fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla. Tutkimuksen tavoitteena on myös tutkia koulupäivän liikunnallistamisen keinoja. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa etsittiin tutkimusmenetelmälle tyypillisesti elektronisista tietokannoista avainsanojen avulla. Tutkimuksessa painottui muutama keskeinen lähde, joita vahvistettiin muilla lähteillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että alle 40 prosentilla alakoululaisista lapsista 60 minuutin liikkumissuositukset toteutuvat. Selvisi, että pojilla suositukset toteutuvat useammin kuin tytöillä ja, että liikkuminen vähenee iän myötä. Havaittiin, että vähän liikkuvien määrä oli kasvanut ja paikallaan olon määrä lisääntynyt verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla voidaan lisätä keskittymällä työtapojen valintaan, vuorovaikutukseen ja palautteenantoon sekä pedagogisiin valintoihin. Koulupäivän liikunnallistamisen keinoista tutkimuksessa nousi esiin välituntiliikunta sekä oppituntien toiminnallistaminen.
  • Koskela, Katri (2022)
    Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten liikuntakasvatus näkyy 1–3-vuotiaiden siirtymäti-lanteissa ja miten varhaiskasvatuksen opettajien liikuntakasvatuksen lisäämisen keinot suo-sivat fyysisen aktiivisuuden suosituksia. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lasten fyysinen passivisuus on yleistyvää ja lapset liikkuvat kokoajan aiempaa vähemmän. Menetelmät Tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin tutkimuskyselyllä verkossa ja se oli suunnattu varhaiskasvatuksen opettajille. Kyselyyn vastasi 26 varhais-kasvatuksen kentällä työskentelevää henkilöä. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaa-vaa sisällönanalyysia ja vastaukset teemoiteltiin. Tulokset ja johtopäätökset Tutkimuksen tuloksista selvisi, että lasten siirtymätilanteissa tapahtuu istuttelua ja odottelua, sekä varhaiskasvattajilla on suuri rooli liikuntakasvatuksen lisäämisessä. Esille nousi myös, että moni välttää siirtymätilanteiden passiivisuuden pienryhmäsiirtymillä. Lasten fyysisen passiivisuuden lisääntyminen näkyi aiemmissa tutkimuksissa ja kyselylomakkeen vastauk-sissa, mutta myös kehitysideoita saatiin selville, esimerkiksi lattiakuvioita lisääminen liikunta-muotojen monipuolistamista varten.
  • Anttila, Mikael (2023)
    Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, kuinka fyysinen aktiivisuus näyttäytyy Tatu ja Patu - lastenkirjoissa niiden kuvien ja tekstin avulla. Myös fyysisen aktiivisuuden muodot nousivat kiin- nostuksen kohteeksi kirjoissa. Tutkimukseen valikoitui seitsemän Tatu ja Patu -kirjaa, jotka kansiensa perusteella esittivät mielestäni eniten niissä tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta. Ai- kaisempaa tutkimusta fyysisestä aktiivisuudesta Tatu ja Patu -lastenkirjasarjassa ei löydy. Fyy- sinen aktiivisuus sekä lastenkirjallisuus ovatkin osa lapsen kasvamista. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu fyysistä aktiivisuutta seitsemässä Tatu ja Patu -lastenkirjassa. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen analyysi painottuu kirjojen tutkimiseen. Tatu ja Patu -kirjojen analyysin jälkeen syntyi kolme tutkimisen osa-aluetta teemoittelemalla sekä taulukoimalla: miten fyysinen aktii- visuus näyttäytyy Tatu ja Patu -kirjojen kuvissa, miten fyysinen aktiivisuus näyttäytyy Tatu ja Patu -kirjojen tekstissä ja kuinka fyysisen aktiivisuuden muodot näyttäytyvät Tatu ja Patu - kirjoissa. Tutkimustulokset osoittivat, että fyysinen aktiivisuus ilmenee Tatu ja Patu -kirjoissa niin niiden tekstin kuin kuvien avulla. Tatu ja Patu -kirjat toimivat mahdollisuutena soveltaa fyysistä aktii- visuutta sekä kannustimena kokeilla erilaisia liikkeitä. Liikehuumori sekä Tatun ja Patun lap- senomaiset piirteet antavat edellytykset kokeilla ja yrittää harjoittaa fyysistä aktiivisuutta pää- henkilöiden rinnalla. Tatu ja Patu -kirjat sisältävät paljon erilaisia liikkumisen muotoja, jotka ovat kriittisiä oppia lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Tatu ja Patu -kirjat tarjoa- vatkin edellytyksen lukijalle tai lapselle, jonka kanssa kirjoja luetaan tilaisuuden kiinnostua fyysisestä aktiivisuudesta sekä mahdollisuuden harjoittaa sitä.
  • Viikki, Linda (2020)
    Tutkimuksessa on tarkasteltu, mitkä tekijät lisäävät fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksessa ja millaisia mahdollisuuksia ulkoympäristö ja -toiminta tarjoavat fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Fyysisen aktiivisuuden tutkimus varhaiskasvatuskontekstissa on ollut vähäistä, joten tässä tutkimuksessa kootaan yhteen tutkimusten tuloksia, jotka sijoittuvat varhaiskasvatukseen. Tutkimuksessa osoitetaan, miten monilla tekijöillä on yhteyttä lasten aktiivisuuden lisäämiseen. Aineisto koostuu systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta, jossa on analysoitu ja luotu kokonaiskuvaa seitsemästä fyysistä aktiivisuutta ja ulkoympäristöä käsittelevästä artikkelista. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka perusteella muodostui viisi pääluokkaa. Monipuolisen toiminnan merkityksellisyys lapsen aktivoinnissa -luokan tulokset osoittavat, että aktiivisuus pitäisi mahdollistaa lapselle huomioimalla toiminnallisuus ja monipuolisuus pitkin päivää. Opettajajohtoisen ohjatun fyysisen aktiivisuuden sekä vapaan leikin tasapaino on aktiivisuuden lisäämisen kannalta olennaisessa roolissa. Päivärytmin rakenteella lasta aktivoiva vaikutus -tulokset osoittavat, että tarkoituksenmukaisella suunnittelulla on yhteyttä lapsen fyysiseen aktiivisuuteen. Kun aikatauluun saadaan sovitettua riittävästi säännöllistä ulkoilua muun toiminnan ohelle, se lisää lasten mahdollisuuksia aktiivisuuteen. Ryhmien vuorottelu eri tiloissa lisää korkeaa aktiivisuutta, kun jokaisella lapsella on riittävästi tilaa liikkua. Ympäristön tarjoamat mahdollisuudet lisäämässä fyysistä aktiivisuutta -luokassa koetaan, että ympäristön tulisi rohkaista lasta liikkumaan ja aktivoitumaan, ja sen laadulla on merkitystä lapsen aktiivisuuteen. Jotta ympäristö tavoittaa lapset, sen on sovittava lasten kulttuuriin ja kannustettava liikkumaan. Kasvattajan osaaminen varhaisen fyysisen aktiivisuuden edellytyksenä -luokan tulokset osoittavat, että kasvattajien tietoisuuden lisääminen lasten motivoinnista, aktivoinnista ja liikkumisesta mahdollistaa korkeamman fyysisen aktiivisuuden. Aikuisjohtoisuuden on oltava läsnä, jotta lapset saadaan liikkeelle ja heidän fyysisen aktiivisuutensa suositukset toteutetuksi. Ulkoilun monet hyödyt lapsen aktivoinnissa -luokan tulokset osoittavat, että ulkoilulla on tärkeä rooli lapsen arjessa ja sen toteuttaminen eri ympäristöissä mahdollistaa monipuolista fyysistä aktiivisuutta eri tavoin kuin sisätilat. Luonnossa liikkuminen aktivoi lasta ja haastaa käyttämään luovuutta.
  • Hakku, Sara (2018)
    There is a lot of discussion about how children do not exercise enough nowadays. Many of them spend a large part of their day in a kindergarten, so the role of the early childhood education enabling adequate physical activity is remarkably great. It was the intention of my survey to find out what kind of physical activity there is in preschool groups, what kind of learning circumstances there appears to be, when viewed from the point of physical exercise, and how the adults are acting as supporters of children’s exercise. The intention was to make comparison between a preschool education group and an exercise oriented preschool education group. The survey was carried out as a qualitative survey in January 2018. The material was collected from two preschool education groups in the metropolitan area. As collecting method of the material I used monitoring the child group and interviewing the kindergarten teachers. The interviews were carried out as theme interviews and they were taped. The material was analyzed based on the material by organizing it under three main themes. The results showed that both groups tried to support the physical exercise of the children. However, the operating methods between the preschool education group and the exercise oriented preschool education group were different. In exercise oriented preschool education group they used different indoor facilities on weekly basis in order to increase activity. In preschool education group they mainly did not work like that because of the lack of the facilities; instead, they used outdoor yard to enable the physical activity. The exercise oriented preschool group spent time on the yard remarkably less, but they used the nearby sports hall and tatami in their activity on weekly basis. They had more facilities in their disposal in the kindergarten, but the exercise instruments were almost the same in both groups. However, during the free activity indoors, the preschool group children used less exercise instruments than the exercise oriented group. Based on the survey good facilities make it easier to carry out physical activity. You cannot always influence on the facilities, but on their use you can. The adult who considers it important to support the physical exercise of the children can influence on it. The survey shows that there is not just one way to support the physical activity of children. Every educator has to realize the needs of the children and consciously act based on that so that we could further promote the wellbeing, development and learning of the children.
  • Leino, Cia (2021)
    Tavoitteet. Lasten liikkumiseen on kiinnitetty viime aikoina yhä enemmän huomiota ja erityisesti koronapandemian aikana lasten liikkuminen on puhuttanut. Lasten liikkumisen tukeminen varhaiskasvatuksessa on merkittävässä roolissa, sillä varhainen motorinen pätevyys lisää fyysistä aktiivisuutta aikuisuudessa. Lasten tulisi oppia motoriset perustaidot varhaislapsuudessa ja varhaiskasvatuksessa lasten kannustaminen liikkumaan kasvattaa motorista pätevyyttä. Fyysinen oppimisympäristö on merkittävässä roolissa lasten liikkumisen mahdollistajana ja sen myötä motoristen perustaitojen kehityksessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät varhaiskasvatuksen fyysisessä oppimisympäristössä tukevat lapsen motoristen perustaitojen kehittymistä. Menetelmät. Tutkimuskysymykseen etsittiin vastaus systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla pystyttiin tunnistamaan aikaisempien tutkimusten johdonmukaisuutta ja puutteita. Tutkimuksen teossa hyödynnettiin Finkin mallia. Tutkimuksen aineistoa haettiin kolmesta eri tietokannasta, joissa käytettiin tutkimuksen keskeisistä käsitteistä muodostuneita hakusanoja. Aineisto muodostui neljästä eri artikkelista, jotka käsittelivät motorisia perustaitoja ja päiväkodin tai leikkikentän ympäristöä varhaiskasvatuksen kontekstissa. Aineiston analyysissa hyödynnettiin sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Ulkotiloissa vietetty aika ja päiväkodin suuri piha olivat yhteydessä hyviin motorisiin perustaitoihin. Laaja ja monipuolinen fyysinen oppimisympäristö tukee lapsen motoristen perustaitojen kehittymistä. Erilaiset välineet, maastot ja pinnanmuodot ovat yhteydessä korkeampaan motoriseen pätevyyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Monenlaiset virikkeet motivoivat ja haastavat lasta liikkumaan eri tavoilla.
  • Sivula, Jenna (2020)
    Tavoitteet. Oppimisympäristöillä on keskeinen merkitys lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle, minkä takia on tärkeää, että oppimisympäristöihin kiinnitetään huomiota päiväkodeissa. Oppimisympäristö on sekä käsitteenä että ilmiönä hyvin laaja-alainen, sillä se voidaan jakaa useisiin eri osa-alueisiin, jotka voivat vaihdella kontekstista riippuen. Tästä johtuen myös oppimisympäristöihin ja sen osa-alueisiin liittyvät näkemykset voivat vaihdella hyvinkin paljon. Tässä tutkimuksessa oppimisympäristön osa-alueiksi on määritelty fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen osa- alue Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena oppimisympäristön fyysinen sekä psyykkinen ja sosiaalinen osa-alue kuvataan päiväkotien toiminnan kuvauksissa. Menetelmät. Tutkimusaineistona olivat Vantaan kaupungin päiväkotien toiminnan kuvaukset toimintakaudelta 2018-2019. Kyseiseltä toimintakaudelta toiminnan kuvauksia oli yhteensä 90 kappaletta ja ne kerättiin Vantaan kaupungin verkkosivuilta syksyllä 2019. Aineistonkeruussa on hyödynnetty määrittelemiäni kriteereitä sekä satunnaisotantaa. Varsinainen tutkimusaineisto muodostui yhteensä 20 toiminnan kuvauksesta. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineiston analysointimenetelmänä on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Toiminnan kuvauksissa oppimisympäristön fyysistä osa-aluetta kuvattiin päiväkodin ja piha-alueen, välineiden, esineiden ja materiaalien sekä laajennetun oppimisympäristön osalta. Kuvauksista ilmeni, että fyysisen oppimisympäristön nähdään toimivan toiminnan mahdollistajana, toiminnan tukijana sekä oppimisympäristöjen rikastajana. Oppimisympäristön psyykkiseen ja sosiaaliseen osa-alueeseen liittyvät maininnat kuvasivat päiväkodin psyykkistä ilmapiiriä, vuorovaikutussuhteita, toimintaa määrittäviä periaatteita, lasten osallisuutta sekä päiväkodin yhteistoimintaa. Toiminnan kuvauksissa psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö kuvataan psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen tukijana, aktiivisen toimijuuden tukijana sekä päiväkodin yhteisöllisyyden vahvistajana. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni kuvauksia, joissa päiväkodin oppimisympäristöä kuvattiin molempien sekä fyysisen että psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueiden osalta. Nämä kuvaukset kuvasivat oppimisympäristön suunnittelua, rakentamista ja kehittämistä sekä oppimisympäristön kokonaisvaltaista turvallisuutta, ja ne muodostivat käsitteen oppimisympäristö kokonaisuutena.
  • Räsänen, Salla (2020)
    Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia fyysisen aktiivisuuden ja kognitiivisten taitojen välistä yhteyttä alle 7-vuotiailla lapsilla. Tutkimustehtävänä oli tarkastella sitä, millä tavalla fyysinen aktiivisuus vaikuttaa alle 7-vuotiaan lapsen kognitiivisiin taitoihin ja mikä näiden välinen yhteys on. Lisäksi tutkimuksessa keskityttiin varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin, sen vaikutuksiin ja sitä lisääviin tekijöihin varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten fyysinen aktiivisuus huomioidaan varhaiskasvatusta ohjaavassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kognitiivisten taitojen osalta käsitellään tarkkaavaisuutta, muistia, oppimista, kielellisiä toimintoja sekä toiminnanohjausta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineiston muodostavat kymmenen fyysistä aktiivisuutta ja kognitiivisia taitoja käsittelevää vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Katsauksessa käsitellyt tutkimusartikkelit on julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä aikavälillä 2011–2020 ja ne on haettu elektronisista tietokannoista. Tulokset ja johtopäätökset. Alle 7-vuotiaan lapsen fyysisellä aktiivisuudella ja kognitiivisella kehityksellä oli pääosin merkittävä yhteys. Kevyellä fyysisellä aktiivisuudella ei ollut yhtä vahvaa yhteyttä kognitiivisiin taitoihin tai yhteyttä ei havaittu lainkaan. Fyysinen aktiivisuus ei kehitä ainoastaan kognitiivisia taitoja, vaan se edistää lisäksi fyysistä ja psykososiaalista terveyttä. Tulosten pohjalta fyysisen aktiivisuuden yhdistämisellä varhaiskasvatuksen ohjattuun ja vapaamuotoiseen toimintaan sekä riittävällä fyysisen aktiivisuuden määrän ylläpitämisellä on positiivisia vaikutuksia lasten kognitiivisille taidoille.
  • Meling, Amanda (2020)
    Aikaisemman tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että fyysisellä aktiivisuudella on jo pitkään ollut merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuitenkin tutkia asiaa hieman eri näkökulmasta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla oli tarkoitus selvittää, millaisia vaikutuksia fyysisellä aktiivisuudella on koulumenestykseen. Omat havainnot organisoituun urheilutoimintaan osallistuvien lasten hyvästä koulumenestyksestä johtivat toiseen tutkimuskysymykseen, eli tutkimaan organisoidun urheilun vaikutuksia koulumenestykseen. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli saada luotettavaa tietoa fyysisen aktiivisuuden ja organisoidun urheilun vaikutuksista koulumenestykseen, joita voitaisiin sitten mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi kasvatustyössä. Toteutin tämän kandidaatintutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistonhaussa hyödynsin Helkan -tietokantoja, sekä Google Scholar -hakukonetta. Hyödynsin aineiston etsimisessä myös löytämäni kirjallisuuden lähdeluetteloja. Aineistoni koostui sekä kansainvälisestä, että kotimaisesta tutkimuksesta, ja hyödynsin työssäni myös erilaista aiheeseen liittyvää teoriakirjallisuutta, sekä muita luotettavia sähköisiä lähteitä, kuten perusopetuksen opetussuunnitelmaa, perusopetuslakia yms. Tämän tutkielman lähteet koostuivat pääosin sähköisistä lähteistä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tutkimustulokset eivät olleet aivan yksiselitteisiä ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta, vaan niissä oli hieman epäjohdonmukaisuutta. Suurin osa aikaisemmasta tutkimuksesta kuitenkin päätyi tuloksissaan siihen, että fyysinen aktiivisuus vaikutti positiivisesti koulumenestykseen. Tulosten perusteella voitaisiin siis sanoa, että fyysisellä aktiivisuudella näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen, mutta laadukasta tutkimusta aiheesta tulisi ehdottomasti tehdä lisää. Toisen tutkimuskysymyksen kohdalla tulokset olivat yksiselitteisiä, ja näiden tutkimustulosten valossa voidaan todeta, että organisoidulla urheilulla on positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen.