Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Montonen, Vilma (2018)
    The aim of this study is to generate more knowledge and awareness, on how kindergarten teachers can prevent children with challenging behavior from being stigmatized in peer groups. Challenging behavior is defined based on theoretical information of studies relating to children with self-regulation issues. Studies show that self-regulatory issues can cause challenging behavior in kindergarten. This may cause rejection from the other members in their peer group. A child can be stigmatized in their peer group, because of their abnormal behavior. This study aims to find tangible ways in which a teacher can prevent stigmatization due to self-regulatory issues that manifest in challenging behavior. The second study is intended to create awareness on how the role of the kindergarten teacher is present in preventing stigmatization. The study was conducted using qualitative research methods and the methodological premise was phenomenological. The data was gathered by three theme interviews with kindergarten teachers from the Helsinki region. The interviews were transcribed, and the material was analyzed using a qualitative content analysis. The results of the study revealed that the teachers interviewed for the study, felt that the role of the teacher has a significant role in the stigmatization and the prevention of children. The importance of safe interaction between an adult and a child with challenging behavior was prevalent in the interview answers. The kindergarten teachers emphasized the importance of identifying the strengths of a child and using them in daily activities in order to prevent stigmatization. Open discussion among the children, was also seen as a way to reduce stigmatization. It was also deemed important to have consistent ways of operating. A significant factor in the prevention of stigmatization was the acknowledgment of the problem from the teachers. Thorough planning was also seen as a way to prevent the stigmatization of children with challenging behavior.
  • Turunen, Vera (2023)
    Aiemmat tutkimukset osoittavat, että haastavan käytöksen ehkäisyllä ja kohtaamisella on merkittävä vaikutus oppilaan myöhempään elämään. Haastava käytös myös koetaan yh-deksi opetustyön vaikeimmista osa-alueista. Tämän opinnäytteen tavoitteena on koota yhteen tutkimustuloksia, jotka käsittelevät vuorovaikutuksen keinoja sekä niihin vaikuttavia tekijöitä opettajan työssä. Opinnäytetyö on rakennettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen aineistona on 10 artikkelia, jotka käsittelevät oppilaan haastavaa käytöstä sekä työrauhaa ja opettaja-oppilassuhdetta. Merkittävänä haastavan käytöksen ehkäisijänä on opettaja-oppilassuhde. Opettaja-oppilassuhde perustuu laadukkaaseen vuorovaikutukseen, joka on sävyltään lämmintä ja asiallista. Opettaja-oppilassuhteessa on tärkeää huomioida oppilaan ja opettajan roolien erilaisuudesta johtuva jännittyneisyys. Kun opettaja kohtaa haastavaa käytöstä, on siinä kyse näiden jännitteiden pohjana olevasta vallan asymmetrisyydestä. Oppilas pyrkii haastavalla käytöksellään ohjaamaan luokkahuoneen valtarakenteita. Opettajan on tärkeää pyrkiä säilyttämään valta itsellään, ylläpitäen silti oppilaan arvokkuuden ja kunnioituksen. Opettajan on tarpeellista säännöllisin väliajoin reflektoida omaa osaansa vuorovaikutuksen johtajana. Opettajan oma itseluottamus, tunnetaidot, historia ja jaksaminen välittyvät vuorovaikutukseen. Samaan aikaan opettajan on hyvä tiedostaa omien ajatustensa voima, sillä niillä on merkittävä vaikutus vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen keinot, joilla opettaja kohtaa ja uudelleenohjaa oppilaan käytöstä, jaetaan kahteen osaan: nonverbaalisiin ja verbaalisiin keinoihin. Nonverbaalisten keinojen etuna on usein se, että niiden käytöllä opettaja ei itse tule häirinneeksi oppituntia. Verbaalisiin keinoihin tulee turvautua sitten, kun nonverbaaliset keinot eivät enää tehoa. Haastava käytös ja konfliktitilanteet eivät ole pelkästään negatiivinen ilmiö, eikä niitä tule nähdä sellaisena. Konfliktien aikana sekä oppilas että opettaja oppivat monitasoisesti itsestään, toisistaan ja vuorovaikutuksesta.
  • Räty, Cia (2017)
    This thesis is a literature review, the goal of which is to determine what impact a teacher’s positive interaction can do to pre-emptively stop a disruptive student. My goal is to present how interactions are defined in literature and to find what actions teachers can take to encourage a positive interaction. Previous studies have shown that teachers find interactions with disruptively behaving students to be challenging. My goal with this thesis is to gain methods with which to face students who behave disruptively. Teachers are in daily contact with different kind of students in various kinds of social interactions. It is of paramount importance that teachers can operate in challenging situations. Students should be interacted with as individuals, considering each student’s unique needs. The purpose of the thesis is to find information that could help fellow teachers in challenging situations. This thesis was done using a descriptive literature review method. As part of the thesis, disruptive behavior and medically diagnosed behavioral issues were mapped and defined within the literature. In addition, interactions were defined as part of the literature and what meaning it has between teachers and students’ interactions and how it can pre-emptively stop disruptive behavior. Finnish and foreign literature was used as sources. ​​ As a finding of this thesis, it was determined that​​​ by genuinely and individually interacting with a student, it was possible to decrease the amount of disruptive behavior. Positive interactions are made possible by the teachers own sensitivity in detecting the student’s feelings and by relaying the feeling of caring of the student. Dialogue and being present are vital during interactions. Interactions can be defined as a central event in educational situations, to which unfortunately there might not always be enough time.
  • Seppänen, Joni (2023)
    Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisina opettajat kokevat kodin ja koulun yhteistyöhön liittyviä haasteita. Lisäksi tavoitteena oli koota toimintamalleja haastaviin tilanteisiin. Toimivan kodin ja koulun yhteistyön on katsottu aiemmassa tutkimuksessa vaikuttavan yksinomaan positiivisesti lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin. Näkemyksiä asioiden hoitamisesta ja ratkaisemisesta osapuolilla voi olla lukuisia, ja ne voivat ajautua keskenään ristiriitaan, minkä vuoksi haasteiden tunnistaminen auttaa opettajaa myös ratkaisuiden löytämisessä. Työssä tarkastellaan myös joidenkin kotien ja koulun kulttuuristen normistojen välillä vallitsevan epäsymmetrian vaikutusta opettajien tekemiin tulkintoihin vanhemmista. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona oli 19 kodin ja koulun yhteistyötä opettajan tai vanhempien näkökulmasta tarkastelevaa tieteellistä ja vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimusten maita olivat Suomi, Norja, Tanska, Yhdysvallat, Englanti ja Kreikka. Täydensin tuloksia kolmella kasvatusalaan liittyvällä sekä yhdellä oikeusoppineen todellisia tapauksia sisältävällä kirjalla. Teemoittelin aineistostani tutkimusongelmaani löytyneet vastaukset kategorioittain ja koostin niistä visuaaliset esitykset. Peilasin tuloksiani tutkielmassa kuvaamaani teoriaan sekä lähtökohtiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset jakautuivat kodin ja koulun yhteistyössä ilmeneviin opettajien kokemiin haasteisiin ja niiden ratkaisumalleihin. Haasteiksi jäsentyivät mm. koulun vähäiset resurssit, osapuolten väliset väärinymmärrykset ja erimielisyydet, kiireisinä tai välinpitämättöminä näyttäytyvät vanhemmat sekä viestintä sensitiivisistä asioista. Ratkaisumalleiksi jäsentyivät yleiset vuorovaikutuksen periaatteet, kuten luottamus, avoimuus, selkeys, onnistumisiin keskittyminen, virheiden myöntäminen, mutta myös erilaiset tukitoimiin kehitetyt interventiot. Symbolisen väkivallan tunnistaminen vanhempien toiminnan tulkitsemisessa osoittautui tärkeäksi taidoksi opettajalle. Tuloksissa saadut huomiot helpottavat opettajaa jäsentämään ja reflektoimaan toimintaansa yhteistyössä kodin kanssa ja saavuttamaan vaikeissakin tilanteissa häneltä virkahenkilönä odotettavan asiallisen käytöksen.
  • Korolainen, Anni (2019)
    Tutkielmani tarkoitus on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten perusopetuksessa toimiva opettaja voi työssään tunnistaa oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa ilmenevän koulukiusaamisen, sekä kiusaamisen kohteena olevan oppilaan. Aihe on tärkeä, sillä monet tutkimukset ovat osoittaneet, että koulukiusaamisen tunnistaminen on haasteellista opettajille. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena käyttäen lähteinä aihetta käsitteleviä aiempia tutkimuksia. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 17 lähdettä, jotka sisältävät sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä käyttäneitä tutkimuksia. Kirjallisuuskatsaukseni perusteella voin todeta, että opettajilla on puutteellinen käsitys siitä, mitä kiusaaminen on sekä siitä, kuinka yleistä se on. Kirjallisuuden perusteella koulukiusaamisen voi tunnistaa parhaiten seuraamalla oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja kyselemällä oppilailta kiusaamisesta. Katsaukseni osoittaa, että koulukiusaamiseen ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti ja että epäsuorasta sekä vaikeasti havaittavasti kiusaamisesta on liian vähän tietoa sekä opettajilla että oppilailla. Opettajien tiedetään tunnistavan suoran kiusaamisen paremmin ja usein opettajat puuttuvat vain siihen kiusaamiseen, joka on erityisen näkyvää. Kirjallisuuskatsaukseni osoitti, että koulukiusatuksi voi joutua kuka tahansa oppilaista. Usein kiusatut ovat vailla ystäviä ja muun ryhmän suosiota. Kiusatuilla oppilailla on yleensä muita alhaisempi itsetunto, ja he ovat usein luonteeltaan introvertteja. Kiusatuilla on hyvin erilaisia tapoja reagoida kiusaamiseen. Koulukiusatut saattavat esimerkiksi vältellä koulussa käyntiä. Usein kiusattu ei kykene puolustamaan itseään kiusaamistilanteessa. Koulukiusaamisen tiedetään lisäävän riskiä myös mielenterveyden heikkenemiseen. Esimerkiksi masentuneisuuden tiedetään olevan yleistä koulukiusaamisen uhreilla. Onkin erityisen tärkeää löytää keinoja kiusaamisen ja kiusattujen tunnistamiseen, jotta koulukiusaamiseen voitaisiin paremmin puuttua.
  • Saharinen, Elli (2020)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia feministisen pedagogiikan esittämiä näkökulmia opettajuuteen ja opettajankoulutukseen. Tutkimuksessa kysyttiin millaisia käsitteitä ja feministiseen pedagogiikkaan liitetään ja myös millaisia käytännön näkökulmia ja ohjeita sen toteutukseen annetaan. Feministisen pedagogiikan historia osoittaa ja sen eri suuntaukset ovat osoittaneet, että niihin liitettäviä näkökulmia on runsaasti. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kolmeen viimeisen kymmenen vuoden aikana kirjotettuun kotimaiseen opettajille tai opettajankoulutukseen suunnattuun oppaaseen, oppikirjaan tai artikkelikokoelmaan. Tarkoituksena oli tuoda näkyväksi millainen käsitteiden ja näkökulmien määrä feministiseen pedagogiikkaan liitetään ja kuvailla millaisia käytännön näkökulmia ja ohjeita suhteessa opettajuuteen ja opettajankoulutukseen annetaan. Aineiston jäsentämisen apuna käytettiin sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousi esille runsas määrä feministiseen pedagogiikkaan liitettyjä käsitteitä ja näkökulmia. Lisäksi opettajille ja opettajankoulutukselle annetut käytännön näkökulmat ja ohjeet liittyivät moneen eri tekijään ja diskurssiin. Opettajilla on useita tilanteita, joissa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä tulisi pohtia ja toteuttaa. Esille nousi myös tarvetta päivittää opettajankoulutusta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymysten, sekä vallan teeman reflektion suhteen.
  • Salo, Katja (2023)
    Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää yleisiä oppilaan pedagogista tuen tarpeen havaitsemiseen vaikuttavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että luokanopettaja on keskeisessä asemassa kaikilla kolmiportaisen tuen tasoilla (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) havaitsemassa oppilaan mahdollista tuen tarvetta. Kiinnostuksen kohteena ovat sekä ilmiöt, jotka tukevat luokanopettajaa tuen tarpeen havaitsemisessa, että tuen tarpeen havaitsemista mahdollisesti haittaavat tekijät. Pedagogisella tuella tarkoitan oppilaan suunnitelmallista tukemista ja ohjaamista opetustilanteissa moninaisin, oppilaan tarvitsemin keinoin. Jotta pedagoginen tuki voidaan oppilaalle suunnitella, on oppilaan mahdolliset tuen tarpeet havaittava. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Haastattelin tutkimukseeni yhtä luokanopettajaa, metodina teemahaastattelu. Haastatteluaineistoa tarkastelin induktiivisella sisällönanalyysillä. Vuotta myöhemmin keskustelin saman opettajan kanssa analysointini tuloksista aineistoa samalla täydentäen. Aineistosta nousi esiin kuusi pedagogisen tuen tarpeen havaitsemiseen liittyvää luokkaa. 1)Opettajan ammattitaito nousi merkitykselliseksi oppilaan tuen tarvetta havainnoidessa, mutta esiin tuli myös 2)oppilaan työskentelyyn liittyvät havainnot, kuten hidas eteneminen tehtävissä ja käyttäytyminen. Oppilaiden huomiota herättävä 3)käytös sekä auttaa että estää opettajaa havaitsemaan tuen tarvetta. 4)Luokan ilmapiiri, sosiaaliset suhteet luokkayhteisössä sekä 5)opettajan ja oppilaan temperamentteihin liittyvät tekijät ovat myös osallisena tuen tarpeen havaitsemisessa. Oppilaan kehittämät selviytymisstrategiat, heikko 6)psyykkinen vointi, elämäntilanteesta johtuva psyykkinen rasitus tai epävakaat kotiolot nousivat keskustelussa haasteiksi pedagogisen tuen tarpeen havaitsemiseen. Jokaiseen analysoituun luokkaan liittyy sekä pedagogisen tuen tarpeen havaitsemista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Kaikkia analyysiluokkia yhdistävänä tekijänä ilmeni oppilaan tuntemus ja opettajan ammattitaito.
  • Naski, Malin (2019)
    The purpose of this study is to explore how educators view sustainable development and visual arts, and how these phenomena are incorporated into practice in early childhood education. This study is a qualitative study in which sustainability in early childhood education and visual arts are studied through a social constructivist and posthumanistic perspective. Method of enquiry is focus group interview. Educators where of the opinion that visual art activities using physical tools are important, but that the addition of digital art adds a new dimension to visual arts. Visual art activities were present in the practice of the educators both as planned activities and as spontaneous child-initiated artmaking. To make artmaking more ecologic educators taught children to use materials sparingly, or to make artwork that could be documented digitally, freeing the material for reuse. Using recycled material was seen both as a solution to making artmaking sustainable and as problematic. Children were taught a sustainable lifestyle and empowered by learning methods to work for sustainable development.
  • Kotka, Emma (2021)
    Mål. Syftet med studien är att få en överblick över vilken roll läroämnet hälsokunskap skulle kunna ha i förebyggandet av psykisk ohälsa. Studien eftersträvar också att skapa förståelse för hurdant behov av förebyggande arbete som finns i Finland. Målsättningen var även att få en översikt över hur finländare mår psykiskt i dagens läge. Metoder. Undersökningen genomförs som en beskrivande litteraturstudie med en narrativ analys. Studien grundar sig på åtta olika artiklar och rapporter över psykisk hälsa i förhållande till skolan. För att få resultat på mina forskningsfrågor läste jag systematiskt igenom artiklarna som grund för min analys. Resultat och slutsatser. Skolan kan spela en väldigt viktig roll då det kommer till att främja den psykiska hälsan, vilket kan påverka elevernas liv långt in i framtiden. Den psykiska hälsan har försämrats relativt drastiskt senaste åren, vilket innebär att ett större fokus på förebyggande arbetet behövs.
  • Keogh, Reetta (2021)
    Valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (OPH, 2018) ohjaa sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteuttamiseen. Aiemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei sukupuolisensitiivinen kasvatus toteudu, vaan varhaiskasvatuksen kentällä usein uusinnetaan sukupuolistereotypioita. Lisäksi sukupuolittuneisuus näkyy vahvasti Suomessa muun muassa työelämässä ja nuorten koulutusvalinnoissa. Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli sukupuoleen liittyvien stereotypioiden murtajana ja sukupuolten tasa-arvon edistäjänä. Tämän tutkimuksen tavoite oli tarkastella sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteutumista varhaiskasvatuksen kentällä. Tutkimuksella pyrittiin saamaan ymmärrystä siitä, miten sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen suhtaudutaan. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tekijöitä, joiden koetaan estävän sukupuolisensitiivistä kasvatusta sekä tekijöitä, jotka koetaan sukupuolisensitiivistä kasvatusta edistäviksi. Tutkimuksessa pyrittiin myös tarkastelemaan, miten sukupuoleen liittyvät diskurssit näyttäytyvät varhaiskasvatuksen ammattilaisten kuvauksissa. Tutkimuksen aineistona olivat varhaiskasvatuksen työntekijöiden kuvaukset sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon jaettiin linkki varhaiskasvatuksen työntekijöille tarkoitetussa sosiaalisen median ryhmässä. Kyselyyn vastasi 18 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Aineisto analysoitiin seuraten temaattisen sisällönanalyysin prosessia. Tutkimus vahvisti aiempien tutkimusten tuloksia varhaiskasvatuksen sukupuolittavasta arjesta. Vastaajat kuvasivat laajalti kohtaamaansa sukupuolittunutta toimintaa ja puhetta. Vastaajia yhdisti vahva tietämys sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta, sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuoleen liittyvistä kulttuurisista oletuksista. Vastaajat kokivat sukupuolisensitiivisen kasvatuksen tärkeäksi ja kuvailivat, miten henkilökunnan asenteet, tunteet ja tiedon ja ymmärryksen puute saattoivat estää sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteuttamista. Tutkimuksen mukaan sukupuolisensitiivistä kasvatusta edisti työyhteisön yhteinen reflektointi ja oman toiminnan kriittinen tarkastelu. Vaikka sukupuolisensitiivisyyden koettiin lisääntyneen, kuvailtiin kuitenkin, miten työyhteisössä joutui perustelemaan, selittämään ja joskus myös taistelemaan sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteuttamisen puolesta. Tutkimuksen tulokset tukevat muissakin tutkimuksissa esitettyä johtopäätöstä, jonka mukaan varhaiskasvatuksessa on tarve velvoittavalle tasa-arvosuunnitelmalle, joka ohjaisi sukupuolisensitiivisen kasvatuksen arviointia ja kehittämistä varhaiskasvatusyksiköissä. Lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten tulisi tarjota kaikille pakollisia opintoja liittyen sukupuolten tasa-arvoon, sukupuolen moninaisuuteen sekä sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteuttamiseen.
  • Pentikäinen, Anna (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen vuosien 1919–1944 välisenä aikana Hämeenlinnassa sijoitettuna olleiden poliittisten naisvankien tekemää käsityötä vankien pakollisena työtoimintana, sekä etenkin omaehtoisesti työn ulkopuolella tehtynä käsityönä. Aiempien poliittisista naisvangeista tehtyjen tutkielmien perusteella voidaan sanoa, että he muodostivat yhteisön, johon kuuluneilla on ollut monipuolista toimintaa myös pakollisen työpalvelun ulkopuolella. Kuitenkin erityisesti työn ulkopuolella tehty käsityö on lähes kaikissa tämän tutkielman lähteissä sivuutettu täysin. Toisaalta nykypäiviin saakka on säilynyt Hämeenlinnan poliittisten naisvankien valmistamia käsitöitä, joista osa on hyvin todennäköisesti täytynyt valmistaa käsityössä esiintyvän poliittisen aiheen vuoksi vankilaolosuhteissa täysin omaehtoisista ja henkilökohtaisista syistä, salaa ainakin vankilan henkilökunnalta. Tutkimustehtäviä on kaksi. Ensinnäkin etsin vastausta kysymykseen: Millaisia käsitöitä poliittiset naisvangit ovat tehneet? Toisena tehtävänä on lähemmin merkitysanalyysimenetelmän avulla kuvata, analysoida ja tulkita yhtä poliittisen naisvangin valmistamaa käsityötä, joka esittää venäläistä laskuvarjohyppääjää (eli desanttia), jonka poliittinen naisvanki oli nuken esinetietojen mukaan salaa valmistanut lahjaksi toiselle vangittuna olleelle naiselle. Hämeenlinnaan sijoitettujen poliittisten naisvankien päivittäiseen elämään vankeudessa käsityö on liittynyt kiinteästi. Heti vankeuden alussa (usein yksinäisyyteen eristettynä) tehty pakollinen työpalvelu oli yleensä käsityötä ja samalla myös poliittisille vangeille keino parempaan asemaan siirtymiseksi progressiivisessa vankeusjärjestelmässä. Toisaalta pakkotyönä teetetty käsityö oli poliittisille naisvangeille merkittävä keino ilmaista vastarintaa vallitsevaa järjestelmää kohtaan. Käsityö oli keino kohentaa vangin omia elinolosuhteita, mutta se on voinut myös tarjota mielekästä tekemistä monella tavalla psyykkisesti ja fyysisesti vaativissa olosuhteissa. Poliittiset naisvangit ovat käsityön keinoin voineet ilmaista mm. omaa aatettaan ja yhteenkuuluvuutta muiden poliittisista syistä vangittujen naisten kanssa. Vankien kertomuksissa tuli esiin myös poliittisten vankien yhteisöllisiin tarkoituksiin käsityönä valmistamat tarvikkeet. Vaikeissa olosuhteissa, suljetussa yhteisössä vankilan muurien sisäpuolella, näyttäisi tehdyn monipuolista käsityötä vuosien 1919–1944 välisenä aikana. Tosin sodan myötä poliittisten naisvankien pakollinen työpalvelu yksipuolistui ja muuttui paljolti lähinnä sotilasvaatteiden korjaukseksi. Käsityötä kuitenkin tehtiin Hämeenlinnan vankilassa myös vaikeina sotavuosina omaehtoisesti erilaisista syistä, mistä desanttia esittävä nukke (80.2/ 80, liite 1) on hyvä esimerkki.
  • Dahlbacka, Jonas (2023)
    Target. The purpose of this research is to search and find out what differences exist between Swedish-speaking schools' action plans for bullying. My theory about the research is that it there are differences in the action plans for bullying but that they work towards the same goal, that Stop the bullying. Previous research results show that bullying occurs in schools and approximately 50% of school students who are. Methods. This bachelor's thesis is performed as a thematic content analysis with an inductive form of analysis. The samples included in the thesis are four action plans for bullying from the schools, municipalities and cities included in the research. Research have been analysed and interpreted using thematic content analysis. Results and conclusions. A number of themes were discovered in the research results, these were the law, curriculum, Swedish schools in the Helsinki region, similarities and differences. All action plans included in this research differed to some extent, but all action plans had same goal. All action plans are based on the law and curriculum.
  • Tuominen, Anni (2017)
    My research deals with the theme of death in children's books. My interest was primarily aimed at how the child’s experience of grief is described and how the child survives loss in the books. The primary texts researched consisted of ten children’s books originally written in Finnish between 1985 and 2010. This study was a qualitative research. It was based on a detailed and complex analysis of the material and the research method used material-based content analysis of the subject matter to find themes and commonalities in the books. The children's books deal with the theme of death by using various types of characters and stories that are close to a child's everyday life. Death is presented mainly through a secular view although religion is seen in funeral rituals and in references to heaven, God and soul. Death is described in a direct and concrete way but also in abstract terms. Children’s reactions to death in the stories are typical for their age; they do not always understand the finality of death and the fact that each of us will one day die. The children give death a strongly circular meaning and they think that the deceased person is going to live again soon. In the books children react to death with anxiety, sorrow, by crying and by fearing their own death or the death of their parents. In addition, the children experience guilt, physical pain, rage and anger and they avoid discussing death. Playing in an imaginary world, holding on to daily routines, talking to an adult as well as remembering the deceased person with affection help children recover from their loss. The stories end with an emphasis on the fact that life continues and that the grief eases over time. In my view these books can support a child’s grief work and can help answer their questions about death. These books can be read alone or with an adult, and they are both entertaining and didactic. Follow-up research material could be extended to translated children’s books and also to the analysis of the illustrations in the books.
  • Sederholm, Eva (2023)
    Befolkningens stigande ålder ökar på trycket att hålla den äldre befolkningens hälsa samt funktionsförmåga på så god nivå som möjligt, bland annat för att minska på hälsovårdskostnaderna men också minska trycket på äldreomsorgens begränsade resurser. För att säkra äldres välmående och hälsa är en hög funktionsförmåga också viktig för att öka möjligheterna till en självständig vardag. Syftet med denna systematiska litteraturöversikt är att utreda huruvida hantverk som verksamhet kunde främja, stöda och hjälpa att upprätthålla äldres funktionsförmåga. Genom att använda PICO-verktyget identifierades de centrala söktermerna för ämnet som sedan användes för databassökningar. Sökningarna utfördes under februari och mars 2023. I analysen inkluderades såväl slöjdvetenskapliga artiklar som vårdvetenskapliga studier kring äldres funktionsförmåga, faktorer som inverkar på funktionsförmågan och verksamhet som arrangerat för att stöda äldre, deras aktivitet och funktionsförmåga, och om hantverks inverkan på välmående och funktionsförmåga. Totalt 11 artiklar analyserades, av dessa var 4 studier utförda i Japan och en i Korea, två studier var från USA, en från Australien, två från Finland och en var utförd som ett samarbete mellan flera europeiska länder. Med i studien inkluderades både kvalitativa och kvantitativa studier, en exklusionskriterier var dock fallstudier, eftersom de sällan hjälper för att skapa en helhetsbild. I samband med urvalet av artiklar utfördes en kvalitetsanalys och endast de artiklar som bedömdes vara av hög kvalitet inkluderades. Verksamhet för äldre med syfte att stöda och upprätthålla deras funktionsförmåga ordnas i varierande utsträckning redan, men kunde utvecklas, och utnyttja metoder som vetenskapligt har bevisats stöda funktionsförmågan, såsom hantverk, kunde även utnyttjas andra yrkesgruppers expertis än vårdpersonal.
  • Flemming, Laura (2020)
    Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että häpeän tunne liittyy vahvasti jo ihmisen ensimmäisiin elinvuosiin, ja lapsuuden häpeän kokemukset vaikuttavat merkittävästi myöhempiin ihmissuhteisiimme. Ne vaikuttavat meihin myös kasvattajina, sillä kasvattajat siirtävät kokemaansa häpeää tiedostamattomasti eteenpäin seuraaville sukupolville. Erityisesti suomalaisessa ”puhumattomuuden” kulttuurissa häpeällä on täysin oma ulottuvuutensa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää häpeän roolia osana suomalaisen kasvatuskulttuurin muutosta 1950-luvulta nykypäivään sekä sitä, miten lapsuuden häpeän kokemukset siirtyvät sukupolvelta toiselle kasvatuksen myötä. Tutkimus tapahtui kahden tutkimuskysymyksen kautta, jotka olivat: 1. Miten varhaiskasvatuksen opettajat käsittelevät puheenvuoroissaan häpeää suhteessa suomalaisen kasvatuskulttuurin muutokseen institutionaalisen kasvatuksen näkökulmasta? Ja 2. Onko haastateltavien mielestä lapsuuden häpeän kokemuksilla vaikutusta omaan opettajuuteen erityisesti suomalaisessa kasvatuskulttuurissa ja millaisia nämä vaikutukset ovat? Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahta 1950-luvulla syntynyttä, pitkään alalla työskennellyttä varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin yhteismuistelua (engl. collective biography), eli ryhmähaastattelua, jossa tutkittavat saavat tukea toistensa muistoista yhteisen historiallisen muistiaineksen esiin tuomiseksi. Aineisto analysoitiin hyödyntäen laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksista selviää, että tutkittavat käsittelevät puheenvuoroissaan häpeän ja suomalaisen kasvatuskulttuurin muutoksen suhdetta vertaamalla omia lapsuuden kokemuksiaan tekemiinsä havaintoihin myöhemmin aikuisuudessa, esimerkiksi opettajana. Tulokset osoittavat, ettei häpeä osana suomalaista kasvatuskulttuuria ole kadonnut, vaan se on muuttanut muotoaan, esimerkiksi alueellisen eriarvoisuuden myötä. Tutkittavien puheenvuoroista ilmenee myös, että lapsuudessa koetuilla häpeän tunteilla on ehdottoman suuri merkitys koko ihmisen elämään ja näin ollen myös opettajuuteen. Perhetaustan lisäksi myös muilla lapsen elämässä vaikuttavilla aikuisilla, kuten opettajilla, on merkitystä lapsen häpeän kierteen syntymisessä. Tutkittavat esittelevät myös kaksi erilaista näkökulmaa siihen, miten lapsuuden häpeän kokemukset muovaavat omaa kasvattajuutta. Nämä ovat yksilöllisyyden näkökulma sekä laajemmin suomalaisessa kulttuurissa ilmenevä sota-ajan vaikutus suomalaiseen nykykasvatukseen.
  • Kakkuri, Katri (2019)
    Objectives. The aim of the study was to collect information on craft entrepreneurship, who will become a craft entrepreneur and the reasons for craft entrepreneurship. Research tried to find answers to questions: Who is a craftsman?; Why people decide to be Handcraft Entrepreneur?; What should be considered when change from an amateur to an entrepreneur? And What kind of problems handcraft entrepreneur have encountered in their business? The aim of the study was to find answers to research questions from the studies already done and to make conclusions based on the material. Methods. The research method was a literature review. Literature review brings together the results of the research and serves as a basis for new research results. The review of the research literature was a narrative review of literature. In the literature review the studies which were published by public operators after year 2000 and debated on craft entrepreneurship, as well as master's theses and doctoral thesis in the field were studied. Results and conclusions. The study showed that there are many reasons for becoming a handcraft entrepreneur and they are very various. The definitions of the craftsman were also very varied and extensive. The problems experienced by craftsmen were very similar to other micro and small entrepreneurs. There were hardly any specific problems in this area. Answers to question what should be considered when moving from an amateur to an entrepreneur were not found in the material. So, this would be a good subject for further research.
  • Lindevall, Hanna (2017)
    The purpose of this research was to find out about the experiences of young adults hobbies and the importance of hobbies in the life course. Theoretical starting point in this research is life course, as well as concepts of normality, norms and values. I also focus on the Finnish sports clubs and the various positive and negative phenomenas that are observed among different sports. The research question is "How do the experiences of hobbies take place in the speech of young adults?" The research gave interesting results, especially about the significance of hobbies and the phenomenon of hobbies. In the results of the research, the internal rules and hierarchies of sports hobbies, which no one seems to question, became even greater. This research could be used in the future to spread awareness of disadvantages in sports clubs and teams.
  • Lehtoranta, Sade (2017)
    Finnish children’s ability and eagerness to read has lately decreased. Technology is partly a reason for this decrease. Due to this problem, a need to maintain the conversation regarding the importance of reading was risen and a willingness to show by example how fictional literacy could be utilized in schools. The purpose of this study was to research how the constructivist learning theory appears in J. K. Rowling’s Harry Potter and the sorcerer’s stone. The first book of the Harry Potter series was chosen to be analyzed because it is one of the most popular books in the world. Constructivist learning theory has a strong status in Finland and that is why it was decided to be set as the point of view in this study. It was recognized that the book might include another learning theory’s views on learning which is why also these findings tried to be highlighted. This study was a qualitative study and it used theory oriented content analysis as a research method. Theoretical framework was formed after the research planning. The study material was analyzed four times. The material which was analyzed contains 335 pages. Two main categories, learner and teaching, were generated after the analyzing rounds. These two categories consist from constructivist learning theory’s different concepts. The appearance of these chosen concepts were analyzed. According to the results, Harry Potter and the sorcerer’s stone manifested constructivist learning theory’s views on learning, learners and teachers. Especially they were highlighted in the learner category’s concepts. Those concepts which were under teaching category weren’t in accordance with constructivist learning theory. All in all the analyzed book seemed to speak on behalf of constructivist learning theory and it seemed to criticize other learning theories. In addition, this study showed how fictional literacy can be analyzed through scientific literacy and how fictional literacy can enrich our thinking. This is why the usage of fictional literacy beside school books should be seriously considered.
  • Polso, Kukka-Maaria (2018)
    Aims. The primary purposes of this study are to identify the characteristics of the fraction concept and to demonstrate the teaching of the fraction concept with mathematical manipulatives in primary school level. The topic was chosen because of an awareness of the importance of using mathematical manipulatives and an interest in teaching the challenging concept of fractions. A minor aim was also to find the most suitable model for demonstrating fractions. Methods. This study is a literature review. Scientific studies, but also a number of teacher’s fraction guides, were used as sources for information. Most of the sources were in English. Results and conclusions. The findings from the literature illustrate how the key characteristics of the fraction concept are the relative nature of fractions, equivalency, expanding and reducing fractions and the structure of the fraction notation (denominator and numerator). The most common models introduced in literature for demonstrating fractions are area model, set model and linear model. All of these models can be used for demonstrating the fraction concept. The important steps in teaching the fraction concept with models are declaring the meaning of the whole, partitioning and identifying equivalence activities, defining the roles of denominator and numerator in the fraction notation inductively and practicing the strategies for comparing fractions mentally. The next step is practicing expanding and reducing in the context of fraction addition and subtraction. According to literature it is not appropriate to find one specific demonstrative model that would be most suitable for demonstrating everything about fractions. On the contrary, every model becomes both impractical and inexplicit at some point. The findings support varying of different models in demonstrating fractions to provide versatile learning.
  • Kajander, Jukka-Pekka (2016)
    In my bachelor research my topic was to find out parents conceptions of language immersion in Sipoo. Main target was to reveal how immersion was arranged and how it effected to pupils and to their families. I constructed my theoretical background by representing language immersion and its different models. I made clear how immersion starts in Sipoo and what kind of language immersion will be used there. I have also researched students parents options: how home and children´s locality has been affected when parents have chosen that their children will start school education in language immersion school. I also studied how the pupils felt when being in the language immersion kindergarten and what kind of feelings they had later at school regarding language immersion. Also I tried to solve parents and siblings attitudes of language immersion and of Swedish language. One question to clear up was how the language immersion has affected siblings and their reactions on each other. As conclusion of my research I suggest some possible improvement points which could be tested in everyday classroom teaching where language immersion are used as pedagogical method.