Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Anderson, Polly (2020)
    Mål. Tidigare forskning visar att organisatoriska, sociala och individuella faktorer inverkar på arbetstillfredsställelse. Beroende på nivån av den kan arbetstillfredsställelse antingen ha negativa eller positiva konsekvenser hos såväl individen som organisationen. Eftersom läraryrket på flera sätt är krävande, har arbetstillfredsställelsen en betydelsefull roll för att lärare ska vara motiverade och engagerade i arbetet. Syftet med denna studie är att beskriva och analysera vilka faktorer som inverkar på den generella arbetstillfredsställelsen hos lärare inom grundskoleutbildningen och att ta reda på om inverkan av dessa faktorer är positiv, negativ eller ickesignifikant. Metoder. Denna studie är en narrativ litteraturöversikt med inslag av systematisk litteraturöversikt. Samplet för litteraturöversikten var åtta kvantitativa studier utförda inom Europa mellan 2010 och 2017 som undersökte inverkande faktorer på den generella arbetstillfredsställelsen hos lärare inom grundskoleutbildningen. Resultaten analyserades, tematiserades och tolkades genom tematisk innehållsanalys. Resultat och slutsatser. Tre teman kunde identifieras i resultaten. Individuella faktorer som hade en positiv inverkan på lärares arbetstillfredsställelse var självförmåga, autonomi, självkänsla och känsloregleringsförmåga. Organisatoriska faktorer som inverkade positivt på arbetstillfredsställelsen hos lärare var skolstorlek och skolklimat, medan stress, tidspress och känsloarbete hade negativ inverkan. Sociala faktorer som inverkade positivt eller ickesignifikant var sociala relationer, känsla av samhörighet, förtroende och disciplin. För att främja lärares arbetstillfredsställelse bör uppmärksamhet fästas vid alla tre typer av inverkande faktorer. Otillfredsställelse i lärarnas arbete var främst en följd av organisatoriska faktorer och därmed är det av betydelse att förebygga sådana fenomen som har en skadande effekt på lärares trivsel och välmående.
  • Kärki, Hanna (2023)
    Tässä kirjallisuuskatsauksessa tavoitteenani on tutkia, mitä tiedetään isien kokemuksista yhteistyöstä ammattikasvattajien kanssa, sekä isien osallisuudesta ja kuuluvuuden tunteesta varhaiskasvatuksessa ja mahdollisesti kokemusten muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusten mukaan isät kohtaavat hyvin erilaista kohtelua kasvattajien ja ammattihenkilöiden taholta kuin äidit (Määttä & Rantala, 2016). Kyseisessä teoksessa kasvatusjärjestelmää kuvattiin vahvasti matriarkaaliseksi, ja siinä osoitettiin, miten isät kohtaavat ammattihenkilöiden taholta mikroaggressioita, jotka vahvistavat kulttuurisia mallitarinoita isän toissijaisuudesta ja passiivisuudesta kasvattajana ja vanhempana. Tutkielman aineisto koostuu suomalaisista tutkimuksista. Aineistoksi valikoitui neljä 2000- luvulla toimitettua teosta. Aineistonkeruussa käytettiin aluksi systemaattista hakua, jonka jälkeen tehtiin lisähaku aineiston lähteitä tarkastelemalla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteen mukaisesti. Analyysi toi esiin, että tutkimusta isistä varhaiskasvatuksen asiakkaina on hyvin vähän. Isät kohtasivat passiivisia ja aktiivisia mikroaggressioita varhaiskasvattajien taholta. Varhaiskasvattajien ja vanhempien välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä oli eroja isien ja äitien välillä. Osa varhaiskasvattajista jakoi tietoa lapsen arjesta pääosin äidille. Äitejä huomioitiin keskusteluissa enemmän kuin isiä. Suurin osa yhteydenotoista varhaiskasvatuksen taholta kohdistui äidille. Myös kasvattajien asenteet vanhempien rooliodotuksista välittyivät vanhemmille. Lisäksi äitien ja kasvattajien välisissä keskusteluissa isä katoaa kasvattajien puheista kokonaan. Tällaista syrjintää varhaiskasvatuksessa kohtaavien isien määrää ei oltu kartoitettu kovinkaan laajasti, ja siitä voidaan vain esittää valistuneita arvioita. Miesten kokemasta syrjinnästä yleisesti on tehty tutkimusta enemmän, ja se osoittaa, että miehet kokevat syrjintää erityisesti naisvaltaisissa organisaatioissa, jollainen myös varhaiskasvatus on. Tästä voidaan päätellä, että varhaiskasvatuksessa on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota tasa-arvon toteuttamiseen vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä.
  • Inkiläinen, Lea (2021)
    Tutkimuksessani tarkastelen isoisien identiteetin rakentumista sekä isoisien osallisuutta lapsiperheiden arkeen. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa ymmärtämään, miten isoisät rakentavat omaa isoisyyden identiteettiään kertomusten kautta ja millä tavoin isoisien osallisuus lapsiperheen arkeen näkyy kertomuksissa. Isovanhempia koskevissa tutkimuksissa on ollut puutteita siinä, että isoisien omat näkökulmat eivät ole päässeet esille, vaan isovanhemmuutta on tarkasteltu aina jonkun toisen henkilön, kuten isoäidin, lapsen tai lapsenlapsen näkökulmasta. Tarkoituksena on antaa ääni isoisien omille kertomuksille. Tutkimukseni viitekehyksenä toimii ajatus identiteetin narratiivisesta rakentumisesta, jossa yksilö rakentaa identiteettiään kertomusten kautta. Tarkastelen tutkimuskysymystäni selvittämällä millaisia merkityksiä isoisyys ja osallisuus miesten kertomuksissa saa, millaisia tarinoita lapsiperheen arjesta kerrotaan ja minkälaista todellisuutta ne luovat sekä miten isoisät rakentavat suhdettaan lapsenlapsen kasvatuskumppaneina. Tutkimusaineistona toimivat kuuden isoisän kerronnalliset haastattelut, jotka analysoitiin narratiivisesti. Tutkimuksessa isoisyyttä tarkastellaan yksilöiden, isoisien, kertomusten näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan miten, isoisien kertomuksissa näkyy osallisuus lapsiperheen arkeen, joka vaikuttaa heidän identiteettiinsä ja toimijuuteensa miehenä ja isoisänä. Kertomusten kautta pyrin kuvaamaan, miten isoisien osallisuus lapsiperheen arkeen muuttuu ja rakentuu ajan kuluessa. Tutkimustulokset osoittivat, miten miehet joutuvat vastustamaan isoisiin yleisesti liitettyjä käsityksiä. Isoisyyden mallitarina välittää monilta osin hyvin maskuliinista kuvaa miehistä, tämä puolestaan aiheutti jännitteitä ja ristiriitoja heidän isoisyyden identiteettinsä rakentamiseen. Identiteetti ei ole pysyvä tai tasainen yksilön ominaisuus, vaan identiteetti on jatkuvassa muutoksessa ja muokkautuu vuorovaikutuksessa niiden ihmisten ja yhteisöjen kanssa, jossa kulloinkin olemme. Isoisät itse haluaisivat lisätä osallisuuttaan lapsiperheissä mutta he eivät halua ”tungetella” vaan mieluummin odottavat pyyntöä osallisuuteen. Isoisyydellä oli suuri merkitys heille, se oli ”arvomerkki”, jonka saamiseen ei itse voi juurikaan vaikuttaa.
  • Jokiaho, Samu (2021)
    Tavoitteet. Tämä kandidaatintutkielma keskittyy tarkastelemaan tämän Suomalaista isyyttä, minkälaisia merkityksiä isät löytävät omasta vanhemmuudestaan, minkälaisia rooleja he ovat lapsensa/lastensa elämässä saaneet ja minkälaiset asiat ovat heidän valintoihinsa vai-kuttaneet. Tämän lisäksi havainnoidaan yhtymäkohtia vastaajien isyyden ja näiden oman lapsuutensa isäkokemuksen väliltä. Tuloksia tarkastellaan peilaten isyyden ja isyyden tutki-muksen historiaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen menetelmin, ensin keräämällä aineisto kyselylomakkeen avulla ja analysoimalla IBM SPSS 27.0.1-ohjelmiston avulla. Kyselylomake on toteutettu Yliopiston e-lomake -järjestelmän kautta, ja lähetetty muun muassa erilaisiin Facebook-ryhmiin. Vastauksia tuli yhteensä 88. Tulokset. Tutkimus osoitti, että suomalaiset isät osallistuvat varsin aktiivisesti lastensa kasvatukseen. Tärkeimmäksi tekijäksi näiden osallisuuden rakentumisessa tarkentui vastaajien tasa-arvoinen suhde omaan puolisoon, ja vastaajien oman isän aktiivinen osallistuminen kasvatukseen heidän omassa lapsuudessaan.
  • Lahtinen, Jutta (2019)
    Aims. The demand for IT-professionals is growing worldwide, and it is predicted that in Finland the need will multiply in upcoming years. One target group for marketing the field is career changers, whose transition to the field is eased by short programs that will promise them to get a new job quickly after the program. The aim of this study was to investigate work values of career changers who are aiming to occupy themselves in the IT-field. The work value categories used in this study were intrinsic, extrinsic, status and safety values. In previous research, intrinsic values have been found to be the most important for career changers. The results concerning gender differences are mixed. The associations between the value categories and the connection between the values fulfilled in previous job and the current work values were also studied. Because there is a lack of research on career changers in the IT-field, this study might provide valuable information for IT-employers and education providers on how to attract more people to work in the field. Methods. The participants (n=60) were currently studying in IT-related field in either university, college or short program in Finland, and they filled in a questionnaire in October-December 2018. The survey included 17 items for important values of future job in the IT-field and 17 items for fulfilled values in their previous job. The associations between different value categories were analysed with correlations and the gender differences were examined by using t-tests. Regression analyses were conducted in order to investigate whether fulfilled values in previous job predict future work values. Results and Conclusions. Intrinsic values were the most important for career changers, in other words, they especially valued interestingness, variability, and the possibilities to learn in their work. The results are in line with prior research. In this study it was founded that extrinsic and status values had a strong positive association, so people that had strong extrinsic values were likely to also have strong status values. No gender differences were detected in work values in this sample. Fulfilled safety values in previous job predicted current safety values negatively, therefore we can assume that the people whose safety values were not fulfilled in the previous job most likely value them more in the future job.
  • Lindén, Maria (2019)
    Goal. The story of Ninni's Italian pattern system, which I named Italian pattern system à la Ninni, is a story of a person's enthusiasm and inspiration that is today a concept in the Swedish-speaking institutes in southern Finland. The study material that is now being developed is primarily intended for students at the Adult Education Institutes. Pattern drawing is an essential part of the clothing process. The pattern determines the appearance of the garment and how it fits the wearer. Because few women have standard measures, according to measures are used in the industry and in commercial patterns, therefore there is a need to produce patterns according to their own measures. After drawing a basic pattern, there are endless possibilities to design personal garments. The drawing of the basic pattern is a systematic process and requires clear instructions. Methods. Ninni (Jane-Ann Eager) who used the Italian pattern system she learned in her youth in Italy, had the key role in the study. I interviewed Ninni several times during the study. The course participants who attended Ninni's courses were asked to answer a questionnaire and 28 people answered the questionnaire in which the users' needs and wishes regarding a study material was examined. The last part of the study consisted of two tests of the material in practice, first on one of my own pattern drawing courses where eight women under supervision used the material. At the last stage, the material was refined after a test person independently used the material to produce a basic pattern for herself. Results and conclusions. This action research has developed a study material for the Italian pattern system. An instruction booklet was produced based on the wishes and needs of the users and Ninni. In addition to the written numbered instructions, the booklet also contains figures to support the pattern drawing. The instructions is for drawing a basic pattern. The next step would be to describe how these basic patterns are used for planning patterns for different clothes.
  • Miikki, Aino (2022)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä on itsearviointi. Tutkielmassa esiteltiin myös tekijöitä, jotka liittyvät itsearviointiin. Tutkielman tutkimuskysymykset muodostettiin siten, että itsearvioinnista saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Aihe oli tärkeä koulutuksen kentällä, sillä arviointi pystyi vaikuttamaan oppilaan käsitykseen itsestä. Itsearvioinnista ei oltu tehty paljon tutkimusta Suomessa, joten tutkielma täydentää tätä kenttää. Tutkielmassa kerättiin yhteen tietoa, jota eri koulutustasojen opettajat voivat käyttää itsearvioinnin tukena. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kansainvälisistä tutkimuksista ja artikkeleista, mutta tutkielma sisälsi myös muutamia suomalaisia tutkimuksia. Aineisto haettiin Helsingin yliopiston kirjaston hakupalvelusta. Aineiston hankinnassa käytettiin etenkin hakusanoja itsearviointi, minäpystyvyys, itsesäätely, motivaatio ja oppiminen. Tieteellisiä julkaisuja haettiin niin suomeksi, kuin englanniksi. Itsearviointi oli luonteeltaan ja määritelmältään moninainen. Itsearviointi oli määritelty usein tuotoksen tekijän arvioksi omasta työstä. Itsearvioinnin luonne pystyttiin erittelemään sen oppilaslähtöisyyden ja tavoitteiden kautta. Tutkielmassa selvitettiin myös itsearvioinnin tarkkuutta arviointimenetelmänä, josta löytyi paljon ristiriitaisia tutkimustuloksia. Itsearviointi oli positiivisessa yhteydessä minäpystyvyyden tunteeseen, itsesäätelyyn, motivaatioon ja oppimiseen. Itsearviointi siis tuki näitä oppimista edistäviä taitoja ja ominaisuuksia.
  • Laine, Janne (2017)
    The main idea in this research was based on practice. As a teacher in crafts I noticed that pupils had very strong differencies in their skills and know-how in. The aim of this research was to make planning of the classes easier. Then, by pure curiousity, the basic idea widened to concern all the pupils in crafts in our school. I had also noticed that lack of skill or know-how leads often to lack of motivation and therefore problematic behavior. Lack of motivation also causes lack of skill and know-how. To make classes positive experience for the pupils, it’s extremely vital to plan the teaching carefully so that needs of pupils and aims of curriculum goes hand in hand. My research questions were: 1. Does the pupil have enough skill and know-how to work safely in crafts? 2. Is it hard to fulfill the aims of curriculum when the resources are lower all the time? 3. Is the lack of motivation the main reason for lack in skills and know-how? This research was taken in Maininki school, Espoo. The pupils engaging this research were from grade six to grade nine. There were total 98 pupils in the crafts classes envolved. Research query was four pages and total 36 questions. There were different scales in the questions. Most of the questions were answered with scale 1-4/5 and some of the questions were only yes- or no-questions. At the end of the query there were two open questions. The results of the query were analyzed using SPSS statistics program. I analyzed statistical properties of the data like mean value and standard deviation, frequensis and correlations. I also used factor analyses to find common factors in different parts of the query. I found some answers for the questions I had. Concerning safety in crafts classes there was evidence that pupils have good skills and know-how and they also pay attention to act safely in the class. The other question was more complicated and therefore there weren’t any straight answers. But there were some hints that the concern about the resources isn’t irrelevant. The pupils feel they need more help than they nowadays get and they think that used materials should vary more. With this query I didn’t get the answer for the third question. More research has to be carried out if we want to learn more. I wasn’t satisfied with the query I made. The analyzes gave quite reliable information but the questions were not as good as they could’ve been. This information helps me to plan my classes, but the results cannot be universalized due to quite small amount of data gathered.
  • Punkari, Saara (2019)
    Itseilmaisu ja vuorovaikutus ovat laajoja termejä, joita on hankala määritellä yksiselitteisesti. Siitä huolimatta ne koskettavat meistä jokaista: jokainen ilmaisee itseään ja on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Viime vuosina on puhuttu paljon varhennetusta kieltenopetuksesta, ja se on ulottunut myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen piiriin. Kielten oppimisella itsessään nähdään olevan varhaisessa vaiheessa useita hyötyjä, kuten esimerkiksi kielten oppimisen herkkyyskausi. Verrattuna kouluun, esiopetuksessa vieras kieli saattaa olla toiminnassa mukana esimerkiksi laulujen ja leikkien kautta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kielipainotteisessa esiopetuksessa voidaan tukea itseilmaisua ja vuorovaikutusta varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta. Tutkimus kohdistui sellaisiin yksityisen sektorin kielipainotteisiin päiväkoteihin, joissa järjestetään esiopetusta. Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä, joiden joukossa oli sekä varhaiskasvatuksen opettajia että päiväkodin johtajia. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin kaikille vastaajille. Kyselylomake koostui 12 avoimesta kysymyksestä. Aineisto käytiin läpi aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena nousi esiin myönteisen asenteen merkitys itseilmaisun ja vuorovaikutuksen tukemisessa. Myös konkreettisilla käytännön toiminnoilla oli suuri merkitys vastauksissa. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että suurin tekijä lapsen itseilmaisun ja vuorovaikutuksen tukemisessa on aikuisen suhtautuminen esiopetusryhmässä painotettuun kieleen. Aikuisen myönteinen suhtautuminen viestii myös lapselle, että kielen oppiminen voi olla hauskaa. Tämä tarjoaa turvallisen ympäristön harjoitella itseilmaisun ja vuorovaikutuksen taitoja. Varhennetun kieltenopetuksen ollessa vielä uusi asia, on siihen liittyvää tutkimusta olemassa melko vähän. Itseilmaisu ja vuorovaikutus ovat kuitenkin arjessa läsnä koko ajan ja niille luodaan pohja hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä tutkimus antaa vain viitteitä kielipainotteisen esiopetuksen mahdollisuuksista suhteessa näihin teemoihin, sillä tarkoituksena oli kartoittaa varhaiskasvatuksen opettajien ajatuksia. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että aihetta tutkittaisiin lisää.
  • Särösalmi, Noora (2020)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämän tutkimuksen tarkoitus on koota tietoa itse- ja vertaisarvioinnista sekä niiden opettamisesta. Monesta tutkimusta varten kootusta artikkelista käy ilmi, että itse- ja vertaisarviointien käyttöä ei arvosteta, eikä niiden hyötyjä oppimisen suhteen hahmoteta. Kuitenkin itsearviointi mainitaan mm. perusopetuslaissa, ja sen käyttöön kannustetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tämä tutkimus sisältää hypoteesin, että itse- ja vertaisarvioinnin vähäinen arvostus johtuu osittain siitä, ettei oppilaille opeteta taitoja, joita laadukkaan itse- ja vertaisarvioinnin tekemiseen tarvittaisiin. Tutkielmassa nostetaan esiin ajatus, että mikäli jotakin taitoa odotetaan käytettävän, olisi se ensin opetettava. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Aineisto kerättiin Helsingin Yliopiston tietokannoista sekä tieteellisistä verkkojulkaisuista. Aineisto rajattiin koskemaan pääosin vuoden 2010 jälkeen julkaistua tutkimusta. Keskeisinä tuloksina todettiin, että itsearviointi on oppilaan tekemää arviointia, joka kohdistuu hänen omaan toimintaansa. Itsearviointi kehittää oppilaan itseohjautuvuutta. Se on suuressa roolissa vallitsevan konstruktivistisen oppimiskäsityksen tavoitteissa. Vertaisarvioinnissa on kyse siitä, että oppilas arvioi luokkatoverinsa työtä. Vertaisarvioinnin avulla oppilas oppii myös itsearviointitaitoja. Esiin nousseet itse- ja vertaisarvioinnin opettamisen tavat muistuttavat paljon toisiaan. Niissä keskeisintä on tavoitteiden näkyväksi tekeminen ja toiminnan ohjaaminen työskentelyn aikana. Itse- ja vertaisarviointien opettamiseen ja opettajien käyttämiin menetelmiin ei löytynyt juurikaan aineistoa. Ohjeita itse- ja vertaisarviointien opettamiseen tarvittaisiin koulumaailmassa lisää. Tutkimusta niiden sisällöistä ja vaikuttavuudesta tarvittaisiin vielä lisää.
  • Ojanne, Oona (2016)
    Objectives. Self-compassion is compassion toward oneself and it consist of treating oneself with kindness, understanding one’s shared humanity, and being mindful when considering negative aspects of oneself. Self-compassion is theorized to have positive mental health benefits and it is associated with psychological well-being. Depression is a mood disorder which is characterized by low mood, reduced energy and anhedonia. Is is the second leading cause of disability worldwide. The aim of this review was to describe the concept of self-compassion, define if self-compassion and depression are associated and how, and what mediators between self-compassion and depression have been discovered. Conclusions. High level of self-compassion was associated with lower levels of depression symptoms across the studies. Also the subscales of self-compassion were associated with depression in some studies. There were preliminary results that practising self-compassion might reduce depression symptoms. These practices didn’t have a straight impact on negative affects but instead had effect on rumination in the context of negative life events. The main mediators of the relationship between depression and self-compassion were discovered to be rumination, automatic thoughts, irrational beliefs, cognitive avoidance and shame. Self-compassion had been doscovered to correlate with emotional and cognitive reactions and buffer stress in the context of negative life events. There were multiple problems in the studies. The populations of the samples were restricted, when assessing self-compassion, almost all the studies used just one self-report measure of which validity is questionable and subscales partly overlap with depression symptoms. More work is needed to delineate the construct of self-compassion and to develop more valid and reliable assessment methods. Even thought there exists some serious shortcomings in the study of self-compassion, the association between self-compassion and depression is consistent. Increasing one’s self-compassion is theoretically easier than increasing one’s self-esteem, and it may help people to modify their deficits and change negative self-centered emotions to compassion toward one self.
  • Lappalainen, Johanna (2024)
    Perusopetuksen opetussuunnitelma esittelee kotitalousopetuksen keskeisenä tavoitteena pyrkimyksen vaikuttaa nuorten arjen hallintataitoihin ja niiden kehitykseen oppimisen kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitkä peruskoulun kotitalousopetuksessa opitut asiat itsenäistyvät nuoret kokevat hyödyllisiksi omassa arjessaan. Aiempaa tutkimusta siitä, miten juuri peruskoulun kotitalousopetus näkyy arjessa, on varsin vähän. Tutkimuksessa hyödynnettiinkin tutkimuksia, jotka käsittelivät nuorten arkeen muutoin vaikutta-via tekijöitä, kotitalousopetuksen tavoitteita mukaillen. Edellisistä tutkimuksista voidaan havaita, että nuorten arjenhallinnan taitoja voidaan edistää kotitaloustaitoja oppimalla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto hankittiin haastattelujen avulla. Tutkimuskohteena toimivat vuoden sisään lapsuuden kodistaan pois muuttaneet, pää-kaupunkiseudulla asuvat 18–20-vuotiaat itsenäistyvät nuoret aikuiset. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 3. Jokainen haastateltavista oli käynyt peruskoulun kotitalousopetuksen pakolliset opinnot vuoden 2014 perusopetusopetussuunnitelman mukaan. Lisäksi kaksi haastateltavista oli käynyt kotitalousopetuksen valinnaisia opintoja. Haastattelujen jälkeen aineisto analysoitiin sisällön erittelyn keinoin. Syvempään tarkasteluun nostettiin kotitalousopetusta koskevat vastaukset ja nämä jaoteltiin teemoittain kotitalousopetuksen sisältöjen ja tavoitteiden pohjalta neljään osa-alueeseen sekä kolmeen eri tyyppiin (käytännössä hyödynnetty taito, teoriassa opittu taito, kielteinen oppimiskokemus). Tuloksista ilmenee, että ne peruskoulun kotitalousopetuksessa opitut asiat, jotka nuori näki hyödyllisenä ja oman arjen kannalta tarpeellisena olivat niitä, joita myös hyödynnettiin arjen käytännön tasolla. Vain teoriassa opittuja asioita he eivät osanneet yhdistää omaan arkeensa sopiviksi ja käytännön tasolle. Lisäksi nuoret tunnistivat oppimiskokemuksia, joilla oli negatiivinen vaikutus heidän arkeensa. Niihin liittyi riittävän tuen puuttuminen, sekä opettajan ehdottomuus joitakin asioita, kuten kierrätystä kohtaan.
  • Säynevirta, Heidi M. (2016)
    The purpose of this research is to examine self-indulgent behaviour of young adults in low income households. I focus my research both on what purchases a person with low income sees as indulgence and in what kind of situations they resort to indulgent behaviour. I base my research on previous Finnish research on consumerism in low income households and studies about self-indulgence and gifting oneself. As a definition for low income households I use the common European practice on counting those households who earn less than 60% of the median income as low income households. The research data was gathered as an internet survey to 20-34 year old childless persons whose households earn approximately 1800€ or less per month. 213 people who met the criteria answered the survey. From the data I categorized the most common purchases and situations classified as indulgent, as well if the reason for respomdent's low income or the age had any effect on answers. Instead of finding causal connections between different variables, the purpose of this study was to describe the most common methods of self-indulgence. This research concludes that people with low income do pamper themself often. 80% of the respondents pampered themselves multiple times a month. Most of the self-indulgence was performed through food and drink. Especially delicacies and more expensive (than their average) groceries were used for indulgence. Eating out, going to cafeterias, and consuming alcohol were common methods for self-indulgence. In addition, money was spent on clothes, culture, and free time recreation. The results were parallel to other studies concerning self-indulgence and self-gifting. Even if there was less money to spend, the purchases were similar to what people usually buy to pamper themselves.
  • Lehtonen, Siiri (2023)
    Kandidaatintutkielma käsittelee itsensä johtamista ja sen ilmenemistä asiantuntija työssä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää miten esihenkilö toiminnallaan vaikuttaa asiantuntijan itsenä johtamiseen. Itsensä johtaminen on aiheena kiinnostava, koska yhteiskuntamme kehittyy koko ajan enemmän yksilökeskeiseen suuntaan ja näin ollen myös johtamisesta vastuu siirtyy yksilölle. Tutkimuskysymyksiä muodostui kaksi; ”Miten itsensä johtaminen ilmenee asiantuntijatyössä?” sekä ”Miten esihenkilö toiminnallaan vaikuttaa asiantuntijan itsensä johtamiseen?” Sekundaarisena aineistona tutkielmassa käytettiin Saara Heikkilän tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa ”FSD3425 - Kokemuksia itsensä johtamisesta asiantuntijatyössä 2020”, joka sisälsi seitsemäntoista vastausta. Aineisto oli kerätty kyselylomakkeiden avulla, ja vastaukset olivat noin 100-500 sanan avovastauksien muodossa. Heikkilän tutkimusaineistoista valikoitiin kahdeksan ammattiluokaltaan asiantuntijaa tarkasteltavaksi tähän tutkielmaan. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston perusteella asiantuntijaorganisaatiossa esihenkilöiltä toivotaan roolia, jonka pääasiallisena tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja tarjota työkaluja asiantuntijalle johtaa itseään sekä omaa työtä. Asiantuntijat tiedostavat miten itsensä johtaminen omassa työssään ilmenee ja analyysin avulla muodostettiin viisi eniten esille noussutta osa-aluetta: itsenäinen työskentely, ajanhallinta, tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen, työn ja sen määrän organisoiminen sekä motivaatio oppia ja kehittyä. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tärkeää olisi organisaatiossa tukea asiantuntijoita heidän itsensä johtamisessaan oikeanlaisen esihenkilötyön avulla.
  • Rautio, Kristiina (2021)
    Työelämän kehittyminen ja organisaatiorakenteiden muutokset ovat tuoneet perinteisten johtamisteorioiden rinnalle monia uusia näkökulmia. Yksi niistä on itsensä johtaminen, joka on luonut täysin uuden ulottuvuuden työelämän johtamiskulttuuriin. Työelämän muutosten mukana muuttuvat myös työhyvinvoinnin kehittämisen ja ylläpitämisen tarpeet. Itsensä johtamisen taitoja pidetään nykypäivän työelämässä merkityksellisinä, mutta sen vaikutuksia työhyvinvointiin ei juurikaan ole tutkittu. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella itsensä johtamisen käsitteen määritelmää, historiaa, kehitystä sekä ongelmakohtia kansainvälisen ja suomalaisen tutkimustiedon avulla ja antaa sitä kautta laaja kokonaiskuva itsensä johtamisen ilmiöstä. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä itsensä johtamisen ilmiöstä on aiempien tutkimusten perusteella löydettävissä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Mitä tarkoitetaan itsensä johtamisella ja 2) Minkälaisia vaikutuksia itsensä johtamisella on työhyvinvointiin? Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto koostui viidestätoista tutkimusartikkelista sekä kolmesta teoksesta. Aineistoon valikoituivat suomen- ja englanninkieliset alkuperäisjulkaisut, jotka parhaiten vastasivat tutkielman tutkimuskysymyksiin. Aineiston valintakriteereinä olivat lisäksi myös koko tekstin saatavuus, tarkoin harkitut hakusanat sekä vertaisarvioidut julkaisut. Tutkimustulokset osoittivat, että Itsensä johtaminen on itseensä vaikuttamisen prosessi, jonka avulla saavutetaan itseohjautuvuutta ja sisäistä motivaatiota, joita ihmiset tarvitsevat käyttäytyäkseen tai suoriutuakseen haluamallaan tavalla. Käsite syntyi 1980-luvulla ja sitä on jatkuvasti kehitetty, laajennettu sekä sovellettu työelämän eri osa-alueisiin. Suomessa itsensä johtamista on tutkittu verrattain vähän ja suomalaisen tutkimuksen lähestymistavat poikkesivat hieman kansainvälisestä tutkimuksesta. Tutkimusartikkelien perusteella itsensä johtamisella oli positiivinen vaikutus työtyytyväisyyteen, minäpystyvyyden käsitykseen, työn tuloksiin, terveydellisiin ja psykologisiin tekijöihin, innovatiivisuuteen, flow-tilan kokemiseen, luovuuteen, fyysiseen kuntoon sekä työn vaatimusten hallitsemiseen. Aiempaa tutkimustietoa löytyy vain vaikutuksista työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin mutta ei työhyvinvointiin kokonaisvaltaisesti, joten jatkotutkimukset aiheesta olisivat erittäin tarpeellisia.
  • Sadinmäki, Riikka (2019)
    Aims. According to previous studies, self-regulated learning (SRL) is a strong predictor of academic success and is even related to more optimistic outlook of life in general. SRL is also one of the main abilities needed when adapting to futures job markets. The aim of this bachelor’s thesis is to investigate self-regulated learning; more specifically, which factors are related to the support of SRL perceived by teacher, and how do teachers implement SRL support in a daily school context. Methods. This thesis was conducted as a descriptive literature review. For this thesis, certain studies from the years 2009-2019 were considered. Research data consists of a total of ten (10) studies on the subject. The results were grouped based on findings. Results and conclusions. According to this thesis, factors related to teachers supporting of self-regulated learning were (1) teachers’ beliefs of SRL, (2) teacher knowledge of SRL, (3) some teacher-level factors and (4) some student characteristics. When it comes to teacher-level factors, it seems that personal contextual satisfaction, former experiences of independent work, teacher’s sense of efficacy and attributions were related to support of SRL. Furthermore, there was indication of gender being an effective factor, too. Results also revealed that some student characteristics, such as one’s natural cognitive capacities, socio-economic background, ethnicity, language and learning problems, play a crucial role on teachers’ support of SRL. Research shows that in a daily school context, the direct fostering of SRL occurred mainly as implicit instructions; hardly any explicit strategy instruction was observed. The indirect promotion of SRL seemed to be more common in the primary level compared to the secondary. In the light of phases and areas of SRL, the promotion of SRL varied widely. According to this thesis, teachers’ beliefs of SRL were generally positive. However, there seems to be a gap in the knowledge that reflects the practice, too. Therefore, some necessary changes concerning the teacher education must be done.
  • Purontaus, Nelli (2020)
    Työn murros aiheuttaa muutoksia niin työn rakenteissa, vaatimuksissa, osaamisessa kuin sen merkityksellisyydessä. Tämä vaatii toimia sekä organisaatioiden että työntekijöiden osalta, jotta muutoksen aiheuttamiin kehityskulkuihin pystytään vastaamaan. Itseohjautuva tiimiperusteinen työtapa voidaankin nähdä eräänä keinona näihin muutoskulkuihin vastaamisessa edellyttäen tiimityöskentelyn seurausten koostamista ja tulkintaa. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on tarkastella itseohjautuvien tiimien työskentelyn seurauksia sekä itseohjautuvuuden ja organisaation oppimisen välistä suhdetta. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) mitä seurauksia itseohjautuvalla tiimityöskentelyllä on aineistossa ollut sekä 2) millaisena itseohjautuvuuden ja organisaation oppimisen välinen suhde esittäytyy aineistossa? Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen aineisto muodostui kahdeksasta englanninkielisestä artikkelista, jotka on haettu EBSCOhost-tietokannasta ja valittu aineistolle määritettyjen kriteerien perusteella. Aineiston analyysi perustui teoriaohjaavalle sisällönanalyysille, missä aineistoa lähestyttiin teemoittelun kautta nostamalla aineistosta keskeisesti esille nousseita teemoja ja jakamalla ne luokkiin. Tulosten perusteella itseohjautuvien tiimien luonne näyttäytyi varsin ristiriitaisena. Aineistosta nousi keskeisesti esille tiimin sisäisten arvojen, normien ja roolien merkitys tiimien toimivuuden kannalta, mitkä toimivat niin tiimiä sitouttavina ja työskentelyä edistävinä kuin kuormittavina ja konflikteja aiheuttavina tekijöinä. Tulosten mukaan samoin itseohjautuvuuden ja organisaation oppimisen suhde oli hyvin kaksijakoinen. Suhdetta määrittivät ajattelutavan muutokseen sekä sitoutumiseen liittyvät tekijät. Itseohjautuva tiimityöskentely mahdollisti kokonaisuuksien hahmottamisen ja päämäärätietoisemman työskentelyn, mutta vääristyneiden arvojen hyväksyminen ja yksilökeskeinen näkökulma ehkäisivät tiimien tuloksekasta toimintaa. Tiimien kompleksinen luonne antaa aihetta jatkotutkimukselle. Jatkotutkimusta olisi tarpeen tehdä itseohjautuvien tiimien toiminnasta eri konteksteissa ja vertailla niiden vaikutusta tiimien toimivuuden kannalta.
  • Konttinen, Lotta (2019)
    My Bachelor’s Thesis´s research assignment was about solving how Self-Determination Theory has used in examination of motivation and well-being in the working life context and how literature have defined these concepts and also are these concepts in connection with each other. I defined motivation according to Self-Determination Theory. Deci’s and Ryan’s Self-Determination Theory divides motivation to intrinsic and extrinsic motivation and amotivation (Ryan & Deci, 2000, s. 71-72). Self-Determination Theory have used before in examination of motivation and well-being (Ryan and Deci, 2000, s. 69) so I assumed that these concepts are connected. I defined well-being according to Terveyden ja hyvinvoinnnin laito’s definition where well-being is divided to individual and communal level well-being and three well-being´s dimensions: health, material and subjective well-being. I did my bachelor’s thesis in systematic literature review where I searched results specific as possible to my research questions in five different keyword combinations. I used Helsinki University Library’s Helka Finna – search engine to get results and at first, I chose articles according to their titles. I chose 20 articles according to their titles and after that I chose 8 articles according to whole text. I used content analysis to analyse those parts of the articles that address theories. Self-Determination Theory was used in examination of motivation and well-being in the working life context in motivational profiles, employee’ outcomes and in health. Also, in examination health behaviour Self-Determination theory was used but not in the working life context. In the Articles, motivation is divided to intrinsic and extrinsic motivation or autonomous and controlled motivation. Self-Determination continuum and regulations were used differently. In all articles but one, well-being is seemed only health centered. That one article where well-being was defined, well -being is seen more multidimensional than in those other seven articles. It seemed that Self-determination theory, motivation and well-being has quite strong connection according to my research.
  • Noro-Strengell, Anna (2020)
    Tavoitteet. Tutkimukseni aihealueena on varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset pedagogisesta johtajuudesta varhaiskasvatuksen kontekstissa ja osana moniammatillista tiimiä. Pyrin selvittämään, miten opettajat itse kokevat pedagogisen johtajuuden, mitä taitoja tai osaamista he kokevat sen edellyttävän, miten pedagogisesta johtajuudesta sovitaan, mikä tukee pedagogista johtajuutta heidän työssään tai mikä on haasteena tai kehittämisalueena pedagogisessa johtajuudessa. Pedagogista johtajuutta on viime vuosina tutkittu enemmän myös varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta, mutta tutkimusta tarvitaan vielä lisää. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu sähköisellä kyselylomakkeella, joka koostui sekä määrällisestä että laadullisesta osiosta. Lomakkeessa oli pedagogista johtajuutta koskevia väittämiä, joita vastaajat arvioivat 4-portaisella Likert-asteikolla sekä avoimia kysymyksiä, joissa oltiin kiinnostuneita pedagogista johtajuutta edistävistä ja tukevista sekä haastavista asioista. Lisäksi tutkittiin erilaisten työmenetelmien ja -tapojen merkitystä pedagogiseen johtajuuteen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni tuloksena varhaiskasvatuksen opettajilla oli hyvin vahva “pedagoginen ammatti-identiteetti.” Heille oli selvää oma vastuu pedagogiikan sekä pedagogisen keskustelun johtajuudesta. Opettajat kokivat oman ammatillisen osaamisensa ja pätevyytensä merkityksen pedagogisen johtajuuden tukena erittäin merkittävänä. Pedagogista johtajuutta tuki niin ikään työyhteisön tason toiminta sekä johtajan toiminta, selkeä työnjako ja sopimukset sekä hyvä työilmapiiri. Pedagogisesta johtajuudesta sopiminen ja pedagogisen johtajuuden jakaminen sen sijaan oli osittain selkeää, osittain epäselvää. Erityisesti tiimin tasolla vastauksissa esiintyi vaihtelua. Pedagogisen johtajuuden haasteina nähtiin etenkin tiimityöhön, erilaisiin koulutuksiin ja näkökulmiin liittyvät erot henkilöstön kesken, kiire ja oman organisoinnin ongelmat, puutteelliset rakenteet sekä niukat resurssit.
  • Turunen, Tiina (2021)
    Kansainvälinen tutkimus itsesäätelystä on ollut vilkasta viime vuosikymmeninä, ja itsesäätelytaitojen merkitys on huomioitu Suomessa oppimisen lähtökohtana: lukion opetussuunnitelman perusteet (LOPS 2019) implisiittisesti kuvaa itsesäätelyä oppimisen lähtökohtana ja seurauksina. Yksittäisistä tutkimusartikkeleista löytyy osittaisia itsesäätelyn käsitteen määrittelyjä. Niitä kokoamalla on mahdollista luoda niin opiskelijoita kuin työelämän toimijoita hyödyttävä kokonaisvaltaisempi katsaus itsesäätelyn käsitteestä. Tehokkaan itsesäätelyn kannalta motivaation rooli on keskeinen. Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää itsesäätelyn luonnetta, tuoda esille tutkimuskentän ristiriitoja sekä kuvailla itsesäätelyn ja motivaation yhteyttä. Itsesäätelyn ja motivaation yhteyttä toisiinsa on lisäksi tarkoitus tarkastella sen kautta, millaisia muita käsitteitä ja ilmiöitä niihin liittyy. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli koota tehtyä tutkimusta ja rakentaa kokonaiskuva itsesäätelystä sekä kuvata sen yhteys motivaatioon. Itsesäätely rajattiin koskemaan verrattain tietoista päätöksentekoa. Kuvauksessa luotiin lisäksi katsaus tutkimukseen historiallisesta näkökulmasta ja suhteutettiin tutkimustuloksia toisiinsa. Kirjallisuus valittiin kirjastojen kokoelmasta Helka-hakukoneella tehtyjen hakujen tuloksista. Hakukriteereinä olivat kansainvälisyys, artikkeleiden sijoittuminen vuosille 2000–2021, vertaisarviointi, ja hakusanoina käytettiin termejä self-regulation, self-control sekä motivation. Lisähakuja suoritettiin hakusanoilla ego depletion ja willpower. Itsesäätelyn prosessi on havaintoja omasta käytöksestä suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Itsesäätelyä lähestytään tutkimuksessa tavallisesti kontrolloimisen ja toiminnasta pidättäytymisen kautta ja kiusausten vastustamisena, mutta uudemmassa tutkimuksessa tutkitaan ja pohditaan myös sitä, kuinka vaivaton itsesäätely tapahtuu. Motivaation yhteys itsesäätelyyn on jopa niin läheinen, että itsesäätelyn voi sanoa kumpuavan siitä. Kiistanalainen ja monimutkainen kysymys itsesäätelyssä on egon heikkeneminen, siis itsensä kontrolloinnissa tarvittavan (tahdon)voiman hiipuminen. Itsesäätelyssä onnistumista kuvaa kattavimmin teoriayhdistelmä, jossa tietoisesti ja sisäisestä motivaatiosta (omasta halusta) asetettujen tavoitteiden mukainen toiminta vastaa myös psykologisten perustarpeiden täyttymiseen, ja sosiaalisen ja persoonallisen identiteetin sisällöt vastaavat toisiaan.