Browsing by Author "Liit, Kaisa Helena"

Tavoitteet Tavoitteenani oli tutkia uuden kotimaisen lastenkirjallisuuden lukijoilleen välittämiä mahdollisia maailmoja postmoderniin tapaan ymmärretyn yksilön kohtaamisen näkökulmasta. Alkuoletukseni mukaan valitsemani aineisto mahdollistaa tämänkaltaisten asioiden tutkimisen. Lastenkirjallisuudesta tekemäni tulkinnat yhdistyvät reaalimaailmaan, sen teorioihin ja erityisesti osaksi varhaiskasvatusta. Merkittävimpiä taustateorioita minulla on postmoderneja subjekteja koskevat teoriat, jota tukemaan valikoin valmiisiin määrittelyihin ja yksilöön kohdistuviin oletuksiin kriittisesti suhtautuvia feministisiä teorioita. Taustatiedot lastenkirjallisuuden tutkimuksesta ohjasivat tutkimusaiheen valintaa ja merkitystä. Tutkimuksessa tutkitaan lastenkirjallisuuden mahdollisuutta representoida arvokkaan ja ainutlaatuisen yksilön ideaa ja tämän kohtaamista. Tutkimuksessa kysytään tämän selvittämiseksi, miten aineistossa näyttäytyy tuotetun subjektin ja rajoja rikkovan subjektin ilmeneminen ja tältä paikalta tapahtuva vuorovaikutus. Menetelmät Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka perustui valmiiseen aineistoon. Aineisto koostui kolmesta Tomi Kontion ja Elina Warstan kirjoittamasta ja kuvittamasta lastenkirjasta. Aineistoa tutkittiin teoreettisesti informoidulla lähiluvulla. Lähilukemisella syvennyin aineistoon, jota yhteistyössä teemoihin järjestämisen ja teoriataustan kanssa jäsensin ja hallitsin. Teoreettisesti informoituna lähilukuna tutkimuskirjallisuuden rooli oli merkittävä osa käsitteiden määrittelyä ja aineiston analyysia. Tulokset ja johtopäätökset Aineistosta löytyi monipuolisesti tuotetun subjektin ja rajoja rikkovan subjektin erilaisia representaatioita sekä myönteisiä että kielteisiä vuorovaikutuksen muotoja. Merkittäviä tuloksia olivat myönteiset kohtaamiset yhdessä yksilön ainutlaatuisuuden ja arvokkuuden tunnustamisen kanssa. Valitsemallani aineistolla on mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa pedagogisesti käytettynä toimia lapsuuden itseisarvon ja ihmisarvon sekä ihmisten välisen myönteisen kanssakäymisen ja yhdenvertaisuuden mallina. Aineistolla on lisäksi kriittisiin ajattelun taitoihin kannustavaa otetta, erityisesti kategorisointia kohtaan. Kummatkin sopivat uusimpiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin.