Tutkielmassa selvitetään mitä työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite tarkoittaa lähiesimiehen työturvallisuusvastuun kannalta sekä minkälaiset tekijät rajaavat lähiesimiehen huolehtimisvelvoitetta. Aihetta tarkasteltaessa selvitetään lähiesimiehen huolehtimisvelvoitteen kannalta oleellisia tekijöitä työturvallisuuslain ja rikoslain perusteella. Tutkimuksessa käsitellään tapaturmia ja ammattitauteja aiheuttavia vaaroja ja siten tämän tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu työntekijän henkisen terveyden haitat. Myös oikeushenkilön rangaistusvastuu sekä yhteistä työpaikkaa koskeva huolehtimisvelvoite on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimusmetodina työssä käytetään lainopillista tutkimusmenetelmää. Tulkinnassa hyödynnetään työturvallisuutta koskevaa oikeuskirjallisuutta, työturvallisuuslain ja rikoslain esitöitä sekä korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien ratkaisuja. Aluksi tutkielmassa tarkastellaan työturvallisuusvastuussa olevia tahoja ja vastuun määräytymistä työyhteisössä. Kyseisessä jaksossa tarkastellaan myös lähiesimiehen oman esimiehen tietoisuutta työturvallisuuspuutteesta ja sen mahdollista vaikutusta lähiesimiehen työturvallisuusvastuuseen. Lisäksi selvitetään työntekijän oman huolimattomuuden merkitystä lähiesimiehen työturvallisuusvastuun kannalta.
Tutkimuksessa on pääpaino TTurvL 8 §:ssä, joka koskee työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta. Lähiesimiehen on tarpeellisilla toimenpiteillä huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä ja tässä tarkoituksessa hänen on otettava huomioon muun muassa työntekijän henkilökohtaiset edellytykset kuten ikä, ammattitaito ja kokemus. Korostunut huolehtimisvelvollisuus työntekijän turvallisuudesta voi tulla kyseeseen silloin, kun työtä tekee nuori ja kokematon työntekijä. Mikäli työntekijällä on pitkä työkokemus ja työtehtävä on tavanomainen, ei lähiesimieheltä edellytetä yksityiskohtaisten ohjeiden antamista työntekijälle Esimiehen tulee huolehtia siitä, että työntekijät on ohjeistettu ja opastettu oikeiden työmenetelmien käyttöön sekä selvittää ne konkreettiset työmenetelmät, joita työntekijät todellisuudessa käyttävät heidän työtehtäviinsä kuuluvissa tilanteissa. Opastamisvelvollisuus koskee myös erilaisia häiriötilanteita, joiden varalle työntekijät on ohjeistettava. Mikäli tietty vaarallinen työtapa on ollut yhtiössä yleisesti tai toistuvasti työntekijöillä käytössä, on oikeuskäytännön mukaan lähiesimiehen vastuuta arvioitu pääsääntöisesti siten, että esimiehellä on tällöin ollut mahdollisuus havaita kyseinen työmenetelmä ja siten hänen on katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, mikäli hän ei ole puuttunut työntekijöiden käyttämiin virheellisiin työmenetelmiin. Esimiehen on ryhdyttävä tarvittaviin konkreettisiin toimenpiteisiin havaittuaan määräysten noudattamista laiminlyödyn ja huolehdittava, että työturvallisuusmääräyksiä noudatetaan pysyvällä tavalla myös jatkossa. Varoituksen antaminen tai koneen laittaminen käyttökieltoon voivat esimerkiksi olla toimenpiteitä, joita esimies voi viime kädessä käyttää, mikäli työturvallisuusmääräyksiä ei noudateta.
Lähiesimiehen huolehtimisvelvoitetta rajaavat epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet sekä poikkeukselliset tapahtumat. Oikeuskäytännön mukaan silloin, kun työnjohtaja on laiminlyönyt huolehtia omista työturvallisuutta koskevista velvoitteistaan, kuten tarkkailuvelvoitteestaan tai työntekijän opastamisesta oikeisiin työtapoihin, ei työntekijän käyttämä virheellinen työtapa ole työnjohtajan kannalta katsottu ennalta arvaamattomaksi.
