Käsitykset oppimisesta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Tavoitteet. Tutkimukseni tarkoituksena oli tarkastella millaisiin oppimiskäsityksiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 perustuu ja mitkä tekijät opetussuunnitelmassa nähdään oppimisessa tärkeiksi. Tarkoituksena oli eksplikoida miten oppimisen tekijöistä puhutaan sekä mitä olennaista oppimisesta opetussuunnitelmassa mahdollisesti jätetään sanomatta. Menetelmät. Tutkimukseni aineistona oli Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 soveltuvin osin. Tutkimus toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina, jossa luokittelin aineiston teemoihin, jotka koskettivat oppimista eri näkökulmista. Teemat syntyivät abduktiivisessa prosessissa oppimiseen liittyvän kirjallisuuden ja keskeisten teorioiden ja sekä aineiston eli opetussuunnitelmatekstin analyysin välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena esitän analyysiin pohjautuvan jäsennyksen siitä, millaisiin oppimiskäsityksiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 nojaa. Havaitsin aineistosta yksitoista erilaista oppimiseen liittyvää tekijää, jotka määrittelevät niitä oppimiskäsityksiä, joihin opetussuunnitelma perustuu. Näitä olivat aktiivinen toimijuus, oppimisen ilo, toiminnallisuus, kokemuksellinen oppiminen, yhdessä oppiminen, tutkiva työskentely, luovuus, kriittinen ajattelu, pitkäjänteisyys, kompetenssi ja autonomia. Opetussuunnitelma tuo näitä oppimisen tekijöitä esiin kuitenkin rajoittuneista näkökulmista. Havaitsin teorian valossa aineistosta viisi asiaa, jotka opetussuunnitelma jättää sanomatta: 1) Opetussuunnitelma ei määrittele mitä oppilaiden toimijuudella tarkoitetaan , 2) opetussuunnitelmassa ei käsitellä oppimiseen liittyviä negatiivisia puolia tai tunteita , 3) opetussuunnitelma kannustaa sinnikkyyteen oppimisessa, mutta ei kerro miten ponnistelua oppimisessa voidaan tukea 4) opetussuunnitelma kannustaa yhdessä oppimiseen, mutta ei avaa miten ryhmässä toimimista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta voidaan tukea ja 5) opetussuunnitelma ohjaa opettajia rohkaisemaan oppilaitaan luovuuteen, mutta ei tuo esiin sitä, miten luovuutta oppimisessa voidaan tukea. Havaitsin, että opetussuunnitelma kuvaa niitä asioita, joita opetuksen tulisi oppilaille tuottaa, mutta se ei kuitenkaan tarjoa työkaluja niiden toteuttamiseen. Ongelmallista on myös se, että opetussuunnitelma kuvaa osaa oppimiseen liittyvistä tekijöistä vain tietyistä näkökulmista, jolloin ymmärrys näistä jää suppeaksi ja konkreettinen toteuttaminen on haastavaa.