Kysyntäjoustokokeilusta näkemystä sähköjärjestelmän murrokseen : virtuaalinen palveluympäristö -kokeilu

Sääriippuvaisen tuuli- ja aurinkosähköntuotannon osuuden kasvu aiheuttaa haasteita nykyiselle sähköjärjestelmälle, missä tuotanto ja kulutus täytyy pitää tasapainossa koko ajan. Siirtyminen vähäpäästöiseen sähköntuotantoon edellyttää uusia ratkaisuja lisätä joustoa sähköverkkoon. Sähkönkulutus on nähty melko joustamattomana tekijänä sähköverkon tasapainon hallinnassa, mutta teknologian kehitys mahdollistaa myös kulutuksen osallistumisen sähköverkon tasapainon ylläpitoon. Kysyntäjousto on yksi energiahallinnan keino, jolla sähkönkulutusta siirretään ulkoisen kannustimen vaikutuksesta sähköverkon tasapainottamiseksi. Järjestelmätasolla kysyntäjousto mahdollistaa sääriippuvaisen tuotannon lisäämisen vaarantamatta sähköverkon toimintaa sekä vähentää sähköntuotannon päästöjä järjestelmän tasolla. Kysyntäjoustoa on tutkittu viime vuosina ahkerasti, mutta pienempien kulutuskohteiden kysyntäjoustoon liittyy kuitenkin epävarmuuksia, eivätkä toimintamallit ole vielä vakiintuneet. Viime vuosina kantaverkkoyhtiö Fingrid on yrittänyt kartoittaa uusia kysyntäjoustokohteita. Sähköalan toimijat ja sähkönkäyttäjät ovat kokeiluillaan pyrkineet löytämään keinoja kysyntäjoustoresurssien hyödyntämiseksi. Energiamurroksen tutkimuksessa on tunnistettu innovaatioiden skaalaamisen haaste. Innovaatiopolkujen strategisen hallinnan teoria korostaa kokeilujen merkitystä kestävien innovaatioiden käyttöönotossa ja murrosten edistämisessä. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastelen, miten kokeilu edistää kysyntäjouston käyttöönottoa uusissa kulutuskohteissa, joista esimerkkinä toimii päivittäistavarakauppa. Valitsin tutkimuskohteeksi Virtuaalinen palveluympäristö –kokeilun (VIRPA-B), jossa kysyntäjoustoa testattiin kahdessa päivittäistavarakaupassa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kokeiluun osallistuneita toimijoita ja asiantuntijoita sekä analysoimalla kokeilua käsitteleviä dokumentteja. Teoreettisen viitekehyksen avulla analysoin, miten kokeilun tavoitteet, oppiminen ja skaalautuminen tuottavat osaamista kysyntäjouston edistämiseksi. Tutkielma tuo esille toimijoiden näkökulmaa uuden teknologian ja toimintamallin käyttöönotossa käytännön olosuhteissa. Tutkielman tulokset osoittavat, että päivittäistavarakaupassa on säädettäviä sähkölaitteita, joiden sähkönkulutusta voidaan säätää ilman, että kaupan toiminta häiriintyy. Teknologia ei toimijoiden mukaan rajoita kysyntäjoustoon osallistumista, mutta mittauslaitteiden asennukseen liittyi haasteita. Suurimmaksi esteeksi näyttäisivät muodostuvan markkinasäännöt, jotka eivät kannusta sähkönkäyttäjiä investoimaan kysyntäjoustoon. VIRPA-B –kokeilu ei johtanut toimialan murrokseen, mutta siitä seurasi jatkohankkeita, jotka edistävät innovaatiopolun kehitystä. Kokeilujen avulla toimijat voivat kehittää osaamistaan ja myös vaikuttaa uuden toimintamallin kehitykseen. Samalla voidaan tuottaa ratkaisuja kysyntäjouston esteiden ylittämiseksi. Tulokset viittaavat siihen, että teknologioita, kuten aurinkopaneeleja, kysyntäjoustoa ja energiatehokkaita laitteita yhdistelemällä voitaisiin kiinteistön tasolla saavuttaa huomattavia säästöjä sähkönkulutuksessa. Kysyntäjouston yhdistäminen osaksi älykästä kiinteistön energianhallintaa voisi edistää kysyntäjouston käyttöönottoa. Tutkielma osoittaa, että kokeiluilla voidaan tuottaa osaamista energiamurroksen edistämiseksi.