Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen teknologisessa murroksessa

Show full item record

Title: Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen teknologisessa murroksessa
Author(s): Pirhonen, Irena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Degree program: Master's Programme i Law
Specialisation: Study programme in Law, Helsinki
Language: Finnish
Acceptance year: 2019
Abstract:
Teknologian kehittymisen myötä syntyy myös uusia perus- ja ihmisoikeushaasteita. Tällä hetkellä pinnalla on tekoäly ja algoritmit. Algoritmien käyttö erilaisissa palveluissa yleistyy kovaa vauhtia, ja ne osallistuvat jo itsenäiseen päätöksentekoonkin. Algoritmeja voidaan käyttää mm. mainonnassa ja luottopäätöksissä. Perus- ja ihmisoikeuksien ja algoritmien väliseen monimutkaiseen yhteyteen on herätty vasta lähiaikoina, joten varsinaista lainsäädäntöä algoritmeihin liittyen on vasta vähän. Euroopan Unionin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on ensimmäinen laatuaan ja tavallaan suunnannäyttäjä sille, että perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tulee tottaa huomioon myös digitaalisaatiossa. GDPR ei kuitenkaan ole niin laaja, että sitä voitaisiin hyödyntää kaikenlaisessa algoritmisessa toiminnassa, vaan se keskittyy lähinnä henkilötietojen suojaamiseen. Siksi sitä ei tässä tutkielmassa käsitellä kuin pienin soveltuvin osin. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millä laajuudella algoritminen päätöksenteko vaikuttaa perus- ja ihmisoikeuksiin ja onko mahdollista löytää keinoja suojella perus- ja ihmisoikeuksia algoritmien kehittyessä. Tutkielmassa käydään läpi Suomen perustuslain perusoikeussäännöksiä ja niiden kautta tarkastellaan algoritmien käyttöyhteyksiä. Tarkemmin tutkielmassa keskitytään algoritmiseen syrjintään ja miten yksilöä pyritään suojelemaan siltä. Varsinaisena tutkimusongelmana on, pystytäänkö algoritmisesta päätöksenteosta saamaan täysin syrjimätöntä. Tutkielmassa selvitetään aluksi algoritmien ominaisuuksia ja luonnetta, jotta saadaan oikea kuva siitä, miksi niiden tietyt ominaisuudet vaikuttavat negatiivisesti perus- ja ihmisoikeuksiin. Algoritmien käyttöä eri palveluissa käsitellään osin kriittisesti, juurikin koko ajan pitämällä mielessä tutkimusongelma. Algoritmien tehokkuutta julistetaan paljon yleisessä keskustelussa, mutta samalla perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen toteutuminen jää taka-alalle. Tämän takia tässä tutkielmassa on pyritty keskittymään algoritmien tarkasteluun perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Tutkielmassa hyödynnetään oikeusdogmaattista tutkimusmetodia, eli tutkimusongelmaa tarkastellaan voimassaolevan lainsäädännön kautta. Tutkimusmateriaalina on paljon kansainvälistä materiaalia, sillä tekoälyn ja perus- ja ihmisoikeuksien välistä yhteyttä on tutkittu paljon muualla kuin Suomessa. Tutkielman viimeisessä kappaleessa päädytään johtopäätökseen, jonka mukaan algoritmista syrjintää ei oikeastaan ole mahdollista kitkeä kokonaan pois. Algoritmit kuvastavat aina yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä ja ongelmia, joten muuttamalla yhteiskuntaa voi olla mahdollista myös vaikuttaa algoritmisen päätöksenteon ongelmiin. Viimeisessä kappaleessa esitetään joitakin ratkaisuja, joilla voitaisiin tulevaisuudessa vähentää algoritmien synnyttämiä perus- ja ihmisoikeusongelmia. Johtopäätöksenä tutkielmassa todetaan, että koska syrjintää ei pystytä kokonaan kitkemään pois algoritmisessa päätöksenteossa, tulee tulevaisuuden juristien ymmärtää tietojenkäsittelytieteen erilaisista ominaisuuksista, ja samalla tietojenkäsittelytieteen asiantuntijoiden tulee hallita jonkinlaista juridista osaamista.


Files in this item

Files Size Format View
Pirhonen_Irena_Pro_gradu_2019.pdf 853.4Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record