Pilaantuneen maan puhdistamisen ympäristövaikutukset : kolmen skenaarion vertailu elinkaarianalyysilla
Title: | Pilaantuneen maan puhdistamisen ympäristövaikutukset : kolmen skenaarion vertailu elinkaarianalyysilla |
Author(s): | Rinne, Hanna |
Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences |
Discipline: | Environmental change and policy (YMP501) |
Language: | Finnish |
Acceptance year: | 2019 |
Abstract: |
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pilaantuneen maan puhdistamisen ympäristövaikutuksia eteläsuomalaisella
jäteasemalla, erityisesti sen erilaisia ristikkäisvaikutuksia, sillä haitta-aineiden poistoon pilaantuneesta maasta liittyy paitsi
epävarmuustekijöitä myös vaiheita, jotka itsessään aiheuttavat ympäristövaikutuksia. Elinkaariarviointiin perustuvan
menetelmän avulla selvitettiin lievästi pilaantuneen maan kompostoinnin, huokosilmakäsittelyn ja kaatopaikalle
loppusijoittamisen ympäristövaikutuksia. Menetelmänä oli laadullinen, pilaantuneen maan kunnostamisen
elinkaariarviointeihin suunniteltu life-cycle management-menetelmä.
Tutkimustuloksissa esiin nousivat kaikkien vertailtavien pilaantuneen maan käsittelyvaihtoehtojen monet konetyö- ja
kuljetusvaiheet ja niihin liittyvät vaikutukset sekä kaatopaikkasijoittamiseen liittyvät riskit. Sen sijaan kompostoinnin ja
huokosilmakäsittelyn ympäristövaikutusten eroavaisuuksia ei käytetyllä menetelmällä saatu esiin monia. Riski myrkyllisiin
päästöihin ilmakehään arvioitiin huokosilmakäsittelyssä suuremmaksi kuin kompostoinnissa. Riski johtuu ensisijaisesti
huokosilmakäsittelyyn soveltuvan maan ominaisuuksista. Pilaantuneen maan kaatopaikkasijoittamisen ympäristövaikutusten
arviointiin liittyy vaikeus arvioida hyvin pitkälle ajanjaksolle jakautuvaa riskiä. Mahdollisuus vähentää neitseellisen maan
käyttöä ja kuljetuksia voi tehdä pilaantuneen maan kompostoinnista ja huokosilmakäsittelystä selkeästi
kaatopaikkasijoittamista paremman vaihtoehdon. Tulosten perusteella pilaantunut maa tulisi puhdistaa soveltuvalla
menetelmällä ja sen jälkeen hyötykäyttää ensisijaisesti alkuperäisellä kohdetontilla ja toissijaisesti kaatopaikan rakenteissa.
Tuloksiin liittyvät epävarmuustekijät ja jatkotutkimustarpeet liittyivät menetelmän laadullisuuteen ja subjektiivisuuteen, sekä
elinkaarimenetelmillä saadun tiedon vertailukelpoisuuteen muiden samankaltaisten tutkimusten tulosten kanssa.
Jatkotutkimuksessa vertailtavien menetelmien sekundaarisista ja tertiäärisistä ympäristövaikutuksista olisi hyödyllistä pyrkiä
saamaan määrällistä tietoa.
The purpose of the study was to find out what environmental effects would soil remediation in a waste treatment centre in
Southern Finland have. Of particular interest were the cross-impacts caused by remediation, because there are both
uncertainties and work-phases that cause environmental effects perse associated with remediation activities. Using a method
derived from life-cycle assessment environmental effects of bioremediation with composting, vapour extraction and landfilling
of slightly contaminated soil were examined. The method used was a qualitative life-cycle management method, that has been
designed to address the contaminated soil remediation life-cycle assessments.
The results highlight the many phases of remediation activities requiring transport and machinery and environmental effects
caused by these, and on the other hand the risks associated with landfilling. The method used was not able to find many
differences in the environmental effects of composting and vapour extraction. The risk of toxic contaminants to air was
evaluated higher in vapour extraction than in composting and results mainly from the qualities of soil that is suitable for
remediation with vapour extraction. The evaluation of the environmental impacts of landfilling of contaminated soil is
associated with difficulties of assessing risk over a prolonged time frame. The possibility to reduce the consumption of virgi n
soil and transport could make composting and vapour extraction superior to landfilling as remediation options. According to
the results contaminated soil should be remediated with a suitable treatment option first, and then be utilised as backfilling or
landfill structure.
The uncertainties and need of further study are associated with the qualitative and subjective nature of the method used and
the comparing of the results of different life-cycle assessments. It would be beneficial to study further the quantitative
secondary and tertiary environmental effects of the remediation options.
|
Keyword(s): | pilaantunut maa pilaantuneen maan puhdistaminen elinkaariarviointi loppusijoittaminen kaatopaikka |
Files in this item
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
Rinne_Hanna_pro_gradu_2019.pdf | 669.3Kb |