Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Morfosyntaktiset rakenteet suomea toisena kielenä puhuvien venäjänkielisten 4–5-vuotiaiden tyypillisesti kehittyneiden ja kielihäiriöisten lasten ilmauksissa

Show full item record

Title: Morfosyntaktiset rakenteet suomea toisena kielenä puhuvien venäjänkielisten 4–5-vuotiaiden tyypillisesti kehittyneiden ja kielihäiriöisten lasten ilmauksissa
Author(s): Urrio, Leena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Degree program: Master's Programme in Logopedics
Specialisation: Study orientation in Finnish
Language: Finnish
Acceptance year: 2019
Abstract:
Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkastellaan 4–5-vuotiaiden ensikieleltään venäjänkielisten tyypillisesti kehittyneiden ja kielihäiriöisten lasten ilmauksia. Tavoitteena on selvittää, miten lasten morfosyntaktisten rakenteiden repertoaarit eroavat toisistaan, millaisia morfosyntaktisia muutoksia ilmauksissa on havaittavissa, sekä onko näissä muutoksissa havaittavissa joitakin piirteitä, jotka heijastavat venäjän kielen vaikutusta suomen kielen morfosyntaksiin. Kaksikielisten tyypillisesti kehittyvien ja kielihäiriöisten lasten kielellisen kehityksen tutkiminen on merkittävä aihe, jonka avulla saadaan enemmän tietoa kielihäiriöön viittaavista kielellistä piirteistä. Tämä tutkimus on ensimmäisiä Suomessa tehtyjä ensikieleltään vähemmistökielisten lasten suomenkielisten ilmauksien morfosyntaksia käsitteleviä tutkimuksia. Tutkimus on osa PAULA-hanketta, jossa tarkastellaan pakolais- ja ulkomaalaistaustaisille lapsille suunnatun pienryhmäintervention vaikuttavuutta. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto koottiin PAULA-hankkeessa tallennetusta videoaineistosta, josta litteroitiin neljän ensikieleltään venäjänkielisen tyypillisesti kehittyneen 4–5-vuotiaan lapsen sekä kolmen ensikieleltään venäjänkielisen kielihäiriöisen 4-vuotiaan lapsen ilmaukset noin tunnin kestävistä kielellisistä arviointitilanteista. Lasten taitoja arvioitiin Fonologiatestillä, Reynell Developmental Language Scales puheen ymmärtämisen testillä, Kissatarina 3 kuvasarjakerrontatehtävällä sekä kolmessa lyhyessä leikkitilanteessa. Lasten tuottamat puhenäytteet analysoitiin litteroinnin jälkeen produktiivisen syntaksin indeksin (IPSyn) avulla. Nomini- ja verbilausekkeiden taivutusta tarkasteltiin myös laadullisesta näkökulmasta. Tulokset ja johtopäätökset. Nominilausekkeiden osalta tyypillisesti kehittyvien lasten paikallissijojen taivutusrepertoaarit osoittautuivat laajemmiksi kuin kielihäiriöisten lasten. Adverbiaalien käyttö verbilausekkeissa toi esille, että tyypillisesti kehittyvät lapset pystyvät tuottamaan informaatiosisällöltään kompleksisempia ilmauksia kuin kielihäiriöiset lapset. Morfosyntaksin osalta kielihäiriöön viittaavia tekijöitä kaksikielisten lasten suomenkielisissä ilmauksissa olivat sijamuotojen epäasianmukainen käyttö tai niiden puuttuminen kokonaan, verbimuodot, jotka eivät taivu persoonan mukaisesti sekä lapsen puheessa esiintyvät epäkieliopilliset sanamuodot. Venäjän kielen siirtovaikutusta suomenkielisiin ilmauksiin havaittiin kieltosanojen ja menneen ajan aikamuotojen käytössä sekä koodinvaihdoksissa.
Aims. This study examines the expressions of 4–5 year old bilingual (Russian-Finnish) children with and without developmental language disorder and the aim is to examine, how the morphosyntactic repertoires of these children differ from each other, what type of morphosyntactic changes are observable in these expressions and is it possible to track traces that illustrate the effect of crosslinguistic transfer of Russian language on the morphosyntax of Finnish language. Examining the language development of bilingual children with and without developmental language disorder is important, because more information about the linguistic features that indicate developmental language disorder is needed. This study is one of the first studies in Finland that examines the morphosyntax in the Finnish-language expressions of bilingual children, whose first language is a minority language. This study is part of the PAULA-project, which examines the effects of a small group intervention targeted to children with refugee and foreign backgrounds. Methods. The material of this study consists of video footage from the PAULA-project’s language assessment situations. The children’s skills were assessed with the Finnish Test of Phonology, the Reynell Developmental Language Scales (test of receptive speech) and The Cat Story 3 picture sequencing narrative task and in three short play situations. The expressions of four typically developing bilingual 4–5-year-old children and three 4-year-olds with developmental language disorder were transcribed from the video footage. The language samples were analyzed with the Index of Productive Syntax (IPSyn). Verb and noun inflection were also examined with qualitative methods. Results and conclusions. The morphosyntactic repertoires of case markers in the typically developing children’s nominal phrases turned out to be more extensive than the repertoire of the children with developmental language disorder. Use of adverbials in verb phrases indicated that the typically developing children were able to produce more complex phrases than children with developmental language disorder. In this study, the morphosyntactic features that seem to indicate developmental language disorder in the Finnish-language expressions were inappropriate use of case markers or the complete lack of case markers in noun phrases, frequent errors in subject-verb agreement, and ungrammatical word formation. Effects of crosslinguistic transfer were identified in the use of negatition, past tense and code-switching.
Keyword(s): morfosyntaksi kaksikielisyys kielihäiriö venäjän kieli produktiivisen syntaksin indeksi (IPSyn)


Files in this item

Files Size Format View
Urrio_Leena_Pro_gradu_2019.pdf 1.130Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record