Varhaiskasvatus on kokenut monia muutoksia viime aikoina: varhaiskasvatuslaki on uudistettu vuonna 2018 ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä vuosina 2016 että 2018. Uusi varhaiskasvatuslaki korostaa, että varhaiskasvatus on pedagogisesti painottunutta, suunnitelmallista toimintaa. Hujala, Heikka ja Halttunen (2017) ovat aiemmassa tutkimuksessaan saaneet selville, että juuri laadukas varhaiskasvatus ja henkilöstö ovat olennaisia tekijöitä lasten kehityksen kannalta. Siksi on olennaista, että varhaiskasvatuksen työyhteisöissä pidetään kiinni pedagogisesta ja työntekijöiden osaamisesta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan työyhteisön toimintakulttuurin kannalta johtajuus on avainasemassa ja toimintakulttuurin kehittäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta (Opetushallitus, 2018, s. 28). Edellä mainittujen toteutumiseksi tarvitaan pedagogista johtajuutta, joka keskittyy vastaamaan varhaiskasvatuksen perustehtävän laadusta ja kehittämisestä (Fonsén, 2014, s. 53).
Tässä tutkimuksessa selvitetään, mistä tekijöistä varhaiskasvatuksen johtajat näkevät varhaiskasvatuksen pedagogisen toimintakulttuurin koostuvan. Tutkimuksessa etsitään keinoja, joilla varhaiskasvatuksen johtajat kokevat voivansa tukea ja kehittää varhaiskasvatuksen pedagogista toimintakulttuuria. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin täsmäryhmähaastattelun avulla, johon osallistui kolme varhaiskasvatuksen johtajaa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen pedagoginen toimintakulttuuri nähdään ensisijaisesti yhteisöllisenä ilmiönä, jonka rakentamiseen osallistuvat kaikki työyhteisön jäsenet. Pedagogisen toimintakulttuurin kannalta olennaista on käydä keskustelua ja jakaa osaamista työn perustehtävään liittyen. Vastuu pedagogisesta toimintakulttuurista on ensisijaisesti ja viime kädessä johtajalla, mutta vastuuta ollaan valmiita jakamaan myös muille työntekijöille ja erityisesti varhaiskasvatuksen opettajille. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toimintakulttuurin tukemisen ja kehittämisen kannalta taas pedagogiikan kehittäminen, työntekijöiden osaamisesta ja koulutuksesta huolehtiminen sekä työntekijöiden mentorointi näyttäytyvät tutkimuksen valossa tärkeimpinä tekijöinä. Tutkimuksessa osaamisen jakaminen ja kaikkien työyhteisön työntekijöiden osallistaminen nähdään olennaisina tekijöinä toimintakulttuurin kehittämisen kannalta.
