Effects of contextual factors on the outcomes of household energy use interventions
| Title: | Effects of contextual factors on the outcomes of household energy use interventions |
| Author(s): | Kajoskoski, Tuija |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Social Sciences |
| Degree program: | Master's Programme in Social Research |
| Specialisation: | Social and Public Policy |
| Language: | English |
| Acceptance year: | 2019 |
| Abstract: |
Kotitaloudet kuluttavat huomattavan määrän loppuenergiasta Euroopassa. Kotitalouksien energian kulutusta on tutkittu intensiivisesti ja käyttäytymisen muutokseen tähtäävät interventiot ovat olleet suosittuja. Aikaisemmat interventiotutkimukset ovat suurelta osin keskittyneet yksilön käyttäytymiseen ja kontekstuaalisten tekijöiden roolia tarkastelevia tutkimuksia on tehty vain vähän. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella maantieteellisen ja kulttuurisen, materiaalisen ja institutionaalisen ja sosioekonomisen ja demografisen kontekstin yhteyttä interventioiden tuloksiin.
Tutkielmassa käytetty data kerättiin eurooppalaisessa ENERGISE-tutkimushankkeessa, jossa toteutettiin interventiot kahdessa energiaintensiivisessä kotitalouskäytännössä, lämmityksessä ja pyykinpesussa. Aineistossa oli mukana 306 kotitaloutta kahdeksasta maasta: Sveitsistä, Saksasta, Tanskasta, Hollannista, Suomesta, Unkarista, Irlannista ja Iso-Britanniasta. Aineiston analysoinnissa käytettiin seuraavia metodeja: yksisuuntainen ANOVA, riippumattomien otosten t-testi, Pearsonin korrelaatiokerroin ja lineaarinen regressio. Selittävinä muuttujina käytettiin maata, rakennustyyppiä, seurantajakson kulutusta, koulutusta, ammattiasemaa, perhekokoa ja ikää. Analyysi suoritettiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kunkin riippumattomat muuttujan päävaikutuksia riippuviin muuttujiin. Toisessa vaiheessa rakennettiin usean selittäjän lineaariset regressiomallit perustuen ensimmäisen vaiheen tuloksiin.
Intervention tuloksissa havaitaan eroja maiden välillä. Interventioiden aikana lämpötiloja alennetaan eniten Sveitsissä, Saksassa ja Hollannissa, ja pyykinpesua vähennetään enemmän Tanskassa kuin muissa maissa. Korkeammat lämpötilat ja pesumäärät seurantajaksolla ovat yhteydessä suurempiin vähennyksiin haastejaksoilla. Perheet, joissa on viisi tai enemmän henkilöä vähentävät lämpötiloja ja pyykinpesua vähemmän kuin pienet perheet. Rakennuksen tyyppi, kontaktihenkilön koulutustaso ja kontaktihenkilön ammattiasema eivät ole yhteydessä interventioiden tuloksiin.
Tutkielman tulokset vahvistavat aiemmassa tutkimuksessa tehtyjä havaintoja siitä, että kontekstuaaliset tekijät vaikuttavat interventiotutkimusten tuloksiin, ja siksi niihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota interventioiden suunnittelussa. Tulokset myös osoittavat, että erilaiset tekijät voivat olla yhteydessä eri energiakäytäntöihin. Tutkielma osoittaa lisäksi, että maavertailujen tekeminen on haastavaa ja vaatii huolellista suunnittelua kaikissa tutkimuksen vaiheissa.
Households account for a significant proportion of final energy consumption in Europe. Household energy consumption has been researched intensively and intervention studies aiming at changing energy behaviour have been popular. Previous intervention studies have mainly been concentrating on individual behaviour, and research analysing the role of contextual factors has been very limited. The aim of the thesis is to study the effects of geographical and cultural, material and institutional, and socioeconomic and demographic contexts on the outcomes of household energy use interventions.
The data used in this thesis was collected in a European research project “ENERGISE”, in which interventions on two energy intensive household practices, space heating and laundry washing, were carried out. The data included 306 households from eight European countries: Switzerland, Germany, Denmark, the Netherlands, Finland, Hungary, Ireland and the UK. The data was analysed using the following methods: one-way ANOVA, independent samples t-test, Pearson’s correlation, and multiple linear regression. The following independent variables were tested: country, building type, baseline consumption levels, education level, employment status, family size, and age. The analyses were conducted in two phases. In the first phase, the main effects of the independent variables were tested. In the second phase, multiple regression models were built based on the results from the first phase.
The intervention outcomes differ between some of the geographical contexts. Temperatures are reduced the most in Switzerland, Germany and the Netherlands, and laundry cycles are reduced more in Denmark than in other countries during the interventions. Higher baseline consumption levels are connected to higher reductions in both household practices. Families with five or more persons reduce the room temperatures and laundry cycles less than smaller families. Households with contact person aged 55-64 reduce laundry cycles the least. Building type, contact person education level and contact person employment status are not connected to the intervention outcomes.
The results confirm observations from previous studies, that context may significantly affect the successfulness of energy behaviour interventions and therefore it should be carefully considered in planning interventions. The results also suggest that different energy practices are likely to be affected by different sets of contextual factors. The thesis shows that conducting cross-national comparative research is challenging and it requires careful planning throughout the research process.
|
| Keyword(s): | Context interventions energy households comparative research |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Kajoskoski_Tuija_pro_gradu_2019.pdf | 1.196Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Social Sciences [5271]