Sisäkorvaistutteita käyttävien ja vinkkipuheella tuettujen lasten morfosyntaktiset taidot : monitapaustutkimus
| Title: | Sisäkorvaistutteita käyttävien ja vinkkipuheella tuettujen lasten morfosyntaktiset taidot : monitapaustutkimus |
| Author(s): | Kyyrö, Marjukka |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences |
| Discipline: | Logopedics |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2014 |
| Abstract: |
Aims. Cochlear implant is a device that provides a sense of sound by electric stimulation of the inner ear hair cells and the auditory nerve. This technology enables the acquisition of spoken language to children who are severely hard of hearing, however, there exists a wide range of variation in language outcomes. Language skills can also develop unevenly in different language subdomains. In most cases, the morphosyntactic sub-skills have been shown a delayed development. This can be due to the perceptual problems that continue to be present despite the cochlear implant, because the cochlear implant does not provide normal hearing. Cued Speech allows access to the complete phonological representations of speech and may then improve the learning of morphosyntactic regularities. The aim of this study is to analyze morphosyntactic skills in Finnish children with cochlear implants in cross-sectional setting and discuss the benefits of Cued Speech in the development of these skills. In addition, parents' experiences and attitudes towards Cued Speech are also surveyed.
Methods. Four children with severe hearing loss fitted with cochlear implants and exposed to Cued Speech participated. A video material (30 min) was recorded for the study using semi-structured play setting, where the child interacted with his/her parent. The material was analyzed by using the Finnish version of the Index of Productive Syntax (IPSyn), through which the grammatical complexity of spontaneous speech can be assessed. Results were compared with the development of morphosyntax of normally hearing children and with the IPSyn scores of normally hearing children presented in literature. During data collection details of the use of Cued Speech was surveyed from the parent by a paper questionnaire.
Results and conclusions. The morphosyntactic abilities of the children using cochlear implants were mainly at the comparative level as that hearing age mates. These results may be explained by the use of Cued Speech but also by many other factors that were not excluded in this study. Nonetheless, the good morphosyntactic abilities of the children along with parent satisfaction with the use of Cued Speech support clinical decision making when different rehabilitation choices to children with hearing impairment are considered.
Tavoitteet. Sisäkorvaistute on kuulon apuväline, jonka avulla saadaan kuuloaistimuksia ärsyttämällä kuulohermoa sähköisesti. Sisäkorvaistutteen avulla moni vaikeasti kuulovammainen lapsi pystyy omaksumaan puhutun kielen, mutta kehityksen tasossa on havaittavissa laajaa variaatiota. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten kielelliset taidot voivat myös kehittyä epätasaisesti ja usein ongelmallisimmat kielen osa-alueet näyttävät liittyvän morfosyntaksin hallintaan. Tämä saattaa olla seurausta puheen tarkan havainnoinnin vaikeuksista, sillä sisäkorvaistute ei tee käyttäjästään normaalisti kuulevaa. Vinkkipuhemenetelmän avulla saatujen tarkkojen fonologisten representaatioiden avulla myös morfosyntaktisten säännönmukaisuuksien oppiminen voisi kuitenkin helpottua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella suomenkielisten, sisäkorvaistutteita käyttävien lasten puheen kieliopillista kompleksisuutta poikkileikkausasetelmana ja pohtia vinkkipuheen käytön hyötyjä näiden taitojen kehittymisessä. Lisäksi kartoitetaan vanhempien kokemuksia ja asenteita vinkkipuhemenetelmän käytöstä.
Menetelmät. Tutkimukseen osallistui neljä vaikea-asteisesti kuulovikaista, sisäkorvaistutteita käyttävää lasta, joita oli tuettu vinkkipuhemenetelmällä. Tutkimusta varten kerättiin puolen tunnin mittainen videoaineisto käyttäen puolistrukturoitua leikkitilannetta, jossa lapsi toimi yhdessä vanhemman kanssa. Aineisto analysoitiin käyttäen produktiivisen syntaksin indeksin (IPSyn) suomenkielistä versiota, jonka avulla voidaan arvioida spontaanin puheen kieliopillista kompleksisuutta. Saatuja tuloksia verrattiin suomenkielisten lasten normaaliin morfosyntaksin kehitysaikatauluun sekä kirjallisuudessa esitettyihin normaalisti kuulevien lasten IPSyn suorituksiin. Tutkimuksen aineiston keruun yhteydessä vanhemmalta kartoitettiin yksityiskohtia vinkkipuhemenetelmän käytöstä paperisen kyselyn avulla.
Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen sisäkorvaistutteita käyttävien lasten morfologiaan ja syntaksiin liittyvät taidot vastasivat pääosin hyvin ikäodotuksia. Näitä hyviä tuloksia voivat selittää vinkkipuhemenetelmän käyttö, mutta myös monet muut eritasoiset tekijät, joita ei tässä tutkimuksessa ole voitu poissulkea. Kuitenkin tutkittujen lasten hyvät morfosyntaktiset taidot yhdessä vanhempien positiivisten vinkkipuheen käyttökokemuksien kanssa tukevat kliinistä päätöksentekoa, kun mietitään erilaisia kuntoutustoimenpiteitä kuulovammaisille lapsille.
|
| Keyword(s): | kuulovika sisäkorvaistute morfosyntaksi vinkkipuhe produktiivisen syntaksin indeksi (IPSyn) |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| marjukka_kyyro_pg_2014.pdf | 1.131Mb |