| dc.date.accessioned |
2019-12-30T14:37:09Z |
|
| dc.date.available |
2019-12-30T14:37:09Z |
|
| dc.date.issued |
2019-12-30 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/123456789/26654 |
|
| dc.title |
Digitaalisen yhteismaan mahdollisuudet : case metsävaratieto |
fi |
| ethesis.discipline.URI |
none |
und |
| ethesis.faculty |
Valtiotieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Social Sciences |
en |
| ethesis.faculty |
Statsvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/6affe131-10ad-46a1-a7d8-df872797d4a8 |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| dct.creator |
Inkinen, Jenna |
|
| dct.issued |
2019 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Pro gradu – tutkielmani käsittelee yhteismaiden hallintaa institutionaalisen teorian sekä kollektiivisen toiminnan näkökulmien kautta. Tutkin kestävän yhteismaan resurssijärjestelmän (common-pool resource -system) hallinnoinnin piirteitä, ja avoimen digitaalisen tietojärjestelmän normatiivisia mahdollisuuksia tuottaa kestävyyttä ja ajankohtaista tietoa ympäristöresurssijärjestelmiin. Tarkastelen digitaalista tietojärjestelmää yhteismaana yhteiskuntatieteilijä ja Nobel palkitun Elinor Ostromin institutionaaliseen viitekehyksen kautta. Ostromin teoria perustuu empiirisiin pienyhteisötutkimuksiin, jotka ovat kautta aikain hallinnoineet yhteisiä ympäristöjärjestelmiä autonomisesti ja kestävästi. Ostrom osoittaa epämuodollisten käyttäytymisten sääntöjen olevan relevantteja yhteismaan kestävyyden kannalta. Yhteisöt pyrkivät edistämään yhteistä pitkän aikavälin etua, jotta tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan järjestelmän antimista. Yhteisöllisen hallinnoinnin etuina ovat paikallisen tiedon välityksen ja valvonnan ajantasaisuus. Yhteismaan toimijat ovat yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa keskenään ja yhteistä etua motivoi tuntemiseen – perustuvat normit ja sosiaalinen pääoma. Sosiaalisella pääomalla ja järjestelmän kestävyydellä voidaan nähdä olevan yhteys. Suurimmat haasteet yhteismailla palautuvat tieteellisen tiedon puutteeseen ja epävarmuuteen, mitkä voivat johtaa järjestelmän heikentymiseen. Toimijoiden on haastavaa arvioida muiden päätöksenteon ja toiminnan malleja sekä ymmärtää jatkuvasti, ja yllättäen, muuttuvaa ympäristöä.
Ostromin empiiriset tutkimukset perustuvat primitiivisiin yhteisöihin, joissa teknologioilla ei ole vahvaa jalansijaa. Näkemykseni mukaan viitekehys on puutteellinen sovelluksessa moderniin yhteisöön. Tuon Ostromin viitekehyksen nykyaikaan tarkastellen tietojärjestelmää yhteismaana. Olennaista on sen potentiaali puuttua sosiaalisiin kiistoihin – erityisesti tiedon puutteesta johtuviin haasteisiin. Havainnollistavana case – tutkimuksena käytän suomalaista metsäalan toimijoita yhdistävää digitaalista metsävaratietojärjestelmää, joka tavoittaa Ostromin pienyhteisöjen itsehallinnon piirteitä. Tietojärjestelmän tulee aluksi tavoittaa hyväksyntä ja legitimiteetti toimijoilta, jonka jälkeen digitaalinen sosiaalinen pääoma voi alkaa muodostua. Sosiaalinen pääoma ja osallistuminen takaavat järjestelmän ylläpidon, kollektiivisen toiminnan ja kestävyyden. Tietojärjestelmän kestävyys ei kuitenkaan vielä riitä, ja tarkastelen voiko se tukea ympäristöjärjestelmien kestävyyttä. Kysymys kuuluu: voiko avoin tietojärjestelmä toimia instrumentaalisesti kestävässä ympäristöjärjestelmän hallinnassa?
Parhaimmillaan tietojärjestelmä uutena toimintamallina voi saavuttaa legitimiteetin ja edesauttaa ympäristöekosysteemin uusiutumista, mikäli se istutetaan yhteisöön soveliaalla tavalla. Osallistuminen päätöksentekoon on kestävän hallinnoinnin kannalta merkittävä normatiivinen elementti Ostromin teoriassa. Uusi hallintojärjestelmä tai toimintamalli voi saavuttaa legitimiteetin parhaiten osallistamalla toimijoita järjestelmään, kuten tietojärjestelmässä tiedon tuotantoon. Vastuun sekä tunnustuksen jakaminen toimijoille edistää halua osallistua. Tämän kaltainen osallistava ja avoin metsävaratietojärjestelmä jakaa sekä paikallista tietoa että tieteellistä ennustettavuuteen pyrkivää tietoa, mikä voi edistää metsäekosysteemin kestävyyttä jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Näkemykseni mukaan ympäristöinstituutioiden tulisi perustua monipuoliseen tietoon, ja yksi ratkaisu voisi olla paikallisen asiantuntijuuden ja tieteellisen tiedon hybridihallinto, kuten metsävaratietojärjestelmä.
Näin ollen tiedon puutteeseen ja ympäristöjärjestelmien heikentymiseen voidaan vaikuttaa digitaalisen tietojärjestelmän myötä. Digitaalisuudessa on myös muita myönteisiä piirteitä, se voi muun muassa tavoittaa toimijoita laajemmalta alueelta ilman perinteisten yhteismaiden maantieteellisiä rajoitteita. |
fi |
| dct.subject |
yhteismaa |
|
| dct.subject |
ympäristöresurssijärjestelmä |
|
| dct.subject |
resurssit |
|
| dct.subject |
digitaalisuus |
|
| dct.subject |
tietojärjestelmä |
|
| dct.subject |
metsävaratieto |
|
| dct.subject |
IAD-viitekehys |
|
| dct.subject |
sosiaalinen pääoma |
|
| dct.subject |
itsehallinto |
|
| dct.subject |
osallistaminen |
|
| dct.subject |
osallistuminen |
|
| dct.subject |
epämuodolliset käyttäytymisen säännöt |
|
| dct.subject |
muodolliset säännöt |
|
| dct.subject |
yhteismaa |
|
| dct.subject |
ympäristöresurssijärjestelmä |
|
| dct.subject |
resurssit |
|
| dct.subject |
digitaalisuus |
|
| dct.subject |
tietojärjestelmä |
|
| dct.subject |
metsävaratieto |
|
| dct.subject |
IAD-viitekehys |
|
| dct.subject |
sosiaalinen pääoma |
|
| dct.subject |
itsehallinto |
|
| dct.subject |
osallistaminen |
|
| dct.subject |
osallistuminen |
|
| dct.subject |
epämuodolliset käyttäytymisen säännöt |
|
| dct.subject |
muodolliset säännöt |
|
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Kyllönen, Simo |
|
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.ethesis |
E-thesisID:5e5f4b32-0a39-4c91-8a8b-67d6833d4f23 |
|
| ethesis-internal.timestamp.reviewStep |
2019-11-18 11:53:09:064 |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-201912304269 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
| ethesis.facultystudyline |
Käytännöllinen filosofia |
fi |
| ethesis.facultystudyline |
Social and Moral Philosophy |
en |
| ethesis.facultystudyline |
Praktisk filosofi |
sv |
| ethesis.facultystudyline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH70_005 |
und |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Filosofian maisteriohjelma |
fi |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Master's Programme in Philosophy |
en |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Magisterprogrammet i filosofi |
sv |
| ethesis.mastersdegreeprogram.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH70_001 |
und |
