Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Alaikäisen potilaan itsemääräämisoikeuden ulottuvuus : tarkastelussa negatiivinen suostumus

Show full item record

Title: Alaikäisen potilaan itsemääräämisoikeuden ulottuvuus : tarkastelussa negatiivinen suostumus
Author(s): Crawford, Teija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Discipline: Medical and biolaw
Language: Finnish
Acceptance year: 2020
Abstract:
Pääsäännön mukaan kaikille hoito- ja tutkimustoimenpiteille on oltava potilaan suostumus. Potilaan on annettava suostumuksensa vapaasta tahdosta. Hänellä on oltava riittävät tiedot asiaan vaikuttavista seikoista, riskeistä sekä päätöksensä seurauksista. Se tarkoittaa, että potilaalla on oikeus koskemattomuuteen, oikeus päättää omasta kehostaan ja terveydestään. Nämä oikeudet ovat osa itsemääräämisoikeutta, joka on tärkeä perus- ja ihmisoikeus sekä yksi keskeisimmistä potilaan oikeuksista. Itsemääräämisoikeutta on pyrittävä toteuttamaan mahdollisimman pitkälle. Potilaslain mukaan myös alaikäinen potilas voi olla itsemääräävä, jos lain edellytykset riittävästä kypsyydestä täyttyvät. Alaikäinen, joka ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee ymmärtämään päätöksen merkityksen voi antaa suostumuksen itse. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, ulottuuko alaikäisen itsemääräämisoikeus myös tilanteisiin, joissa hän voisi itsemääräämisoikeuden nojalla tehdä itseään vahingoittavia päätöksiä. Toisin sanoen tutkielman aiheena on selvittää voiko alaikäinen kieltäytyä hoitotoimenpiteistä tai tutkimuksista, ja missä tilanteessa. Kieltäytymistä tarkastellaan vakaumukseen vedoten, syömishäiriöpotilaan kohdalla sekä rokotuksista ja lääketieteellisestä tutkimuksesta kieltäytymisen osalta. Kynnys puuttua tai rajoittaa itsemääräämisoikeutta on korkea ottaen huomioon sen perustan perus- ja ihmisoikeutena. Alaikäiset ansaitsevat tulla kohdelluiksi yhdenvertaisesti. Samaan aikaan lasten erityiset ihmisoikeudet velvoittavat huomioimaan lapsen haavoittuvan aseman erityispiirteet. Lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon, mutta myös oikeus osallistua itseään koskeviin päätöksiin. Viimeisten vuosikymmenten aikana lapsen asema on muuttunut passiivisesta kohteesta kohti aktiivista toimijuutta. Muuttunut asema voi joutua ristiriitaan lapsen suojeluvelvoitteen kanssa. Tutkielmassa painotellaan lapsen autonomian ja suojeluvelvoitteen välillä, unohtamatta lapsen edun ensisijaisuuden periaatetta.


Files in this item

Files Size Format View
Crawford_Teija_Pro_gradu_2019.pdf 554.5Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record