Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallinta on nyt ja tulevaisuudessa tärkeää. Tämä tutkielma keskittyy antamaan tietoa päätöksenteon tueksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien hydrometeorologisten riskien hallintaan, joita ilmastonmuutos aiheuttaa vedenlaadussa Puruvedellä. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida jatkuvapeitteisen metsän kasvatuksen (CCF) ja suojavyöhykkeiden soveltuvuutta luontopohjaisiksi ratkaisuiksi (NBS), joilla saadaan pidettyä järven vedenlaatu nykyisellään tai parantamaan sitä. Tutkimuskysymys on: ”Onko taloudellisesti järkevää käyttää jatkuvapeitteistä metsän kasvatusta ja suojavyöhykkeitä ravinnekuormituksen vähentämiseen tutkimusalueella, jotta vedenlaatu alueella säilyy vähintään nykyisellä tasolla”
Aiempi tutkimus on osoittanut jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen olevan taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto kasvattaa metsää. Lisäksi tutkimus on osoittanut, että CCF ja suojavyöhykkeillä voidaan vähentää vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta metsämailta. Näistä NBS:istä aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä arvioidaan tutkielmassa kustannus-hyötyanalyysin keinoin, jossa tarkoituksena on laskea projektista johtuvat hyödyt ja kustannukset ja verrata näiden nettonykyarvoa. Mikäli projektista seuraava yhteiskunnan nettohyöty on positiivinen, tulisi projektia suositella.
Tutkimusalueen virkistysarvo arvioitiin käyttämällä hyödyksi Luonnonvarakeskuksen aiempia arvottamistutkimuksia. Virkistysarvoja verrattiin NBS:stä aiheutuviin taloudellisiin menetyksiin metsänomistajille. Kustannukset saatiin hyödyntämällä kokoluokka-rakenteista metsän optimointimallia. Tavoitteena oli selvittää, mikä on metsästä saatava maksimoitu tuotto metsänomistajille ja verrata sitä optimointitulokseen, jossa päätehakkuu on rajoitettu. Tämän lisäksi suojavyöhykkeillä olevan metsän maksimoitu arvo laskettiin, josta saadaan suoraan metsänomistajille aiheutuva menetys, koska alueet poistuvat kokonaan metsätalouden piiristä.
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus oli kummassakin tapauksessa taloudellisesti optimaalinen tapa kasvattaa metsää. Tämän lisäksi arvioitu yhteiskunnan nettohyöty projektista on positiivinen, joten NBS:iä voidaan tältä perusteelta suositella keinoiksi vedenlaadun säilyttämiseksi tutkimusalueella. Tutkimuksen tuloksiin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, koska analyysiä tehtäessä tutkimusalueen ravinteiden huuhtoutumismallit ovat vielä tekeillä, joiden valmistuttua tarkempi tieto NBS:ien vaikutuksista on saatavilla.
