Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

15D-elämänlaatumittarin sähköisten lomakemuotojen hyväksyttävyys ja tulosten yhtäpitävyys

Show simple item record

dc.date.accessioned 2020-04-08T10:53:39Z
dc.date.available 2020-04-08T10:53:39Z
dc.date.issued 2020-04-08
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/27885
dc.title 15D-elämänlaatumittarin sähköisten lomakemuotojen hyväksyttävyys ja tulosten yhtäpitävyys fi
ethesis.discipline.URI none
ethesis.faculty Farmasian tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Pharmacy en
ethesis.faculty Farmaceutiska fakulteten sv
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/9a2784ea-4d84-40d4-a651-895ae66a37ea
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingfors universitet sv
dct.creator Ruohonen, Iida
dct.issued 2020
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract 15D on geneerinen, 15-ulotteinen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari. 15D-mittaria on käytetty useissa lääketieteellisten interventioiden vaikuttavuutta arvioivissa tutkimuksissa Suomessa ja ulkomailla. 15D-mittari on tutkittavan itsensä tavallisesti paperisessa muodossa täyttämä kyselylomake. Uudenlaisten teknologioiden käyttöönoton myötä 15D-kyselylomakkeen sähköisiä lomakemuotoja käytetään yhä enemmän. 15D-mittarin sähköisten lomakemuotojen hyväksyttävyyttä ja tulosten yhtäpitävyyttä ei ole kuitenkaan tutkittu. Aiemmissa tutkimuksissa potilaan itsensä raportoimaa tulosta mittaavilla instrumenteilla, PRO-mittareilla, sähköisten lomakemuodot ovat olleet hyväksyttäviä, ja niiden tulokset ovat olleet yhtäpitäviä paperisiin lomakemuotoihin verrattuna. Tämän pro gradu –tutkielman kokeellisen osion tavoitteena oli tutkia 15D-elämänlaatumittarin sähköisten lomakemuotojen hyväksyttävyyttä ja tulosten yhtäpitävyyttä vaihtovuoroisessa toistomittaustutkimuksessa. Tutkimukseen rekrytoitiin 160 HYKSin Kirurgisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan potilasta huhtikuun ja kesäkuun 2019 välisenä aikana. Osallistujat jaettiin neljään satunnaisryhmään sähköisen lomakemuodon ja täyttämisjärjestyksen perusteella. Jokainen tutkittava täytti alkuperäisen 15D-paperikyselylomakkeen lisäksi joko 15D-verkkoselainlomakkeen tai 15D-mobiilisovelluslomakkeen. Osallistujat täyttivät ensimmäisen lomakemuodon poliklinikalla ennen vastaanottokäyntiä. Tutkittavien pyydettiin täyttämään toinen lomakemuoto vastaanottokäynnin jälkeen kotioloissa kolmen päivän sisällä ensimmäisen lomakkeen täyttämisestä. Tietoa eri lomakemuotojen hyväksyttävyydestä kerättiin kyselylomakkeella, jonka osallistujat täyttivät tutkimuksen päätteeksi. Hyväksyttävyyttä arvioitiin muun muassa vastausasteiden ja lomakemieltymysten avulla. 15D-indeksilukujen toistomittaustulosten yhtäpitävyyttä tutkittiin määrittämällä sisäkorrelaatiokertoimet (ICC) sekä keskiarvojen ja mediaanien erot satunnaisryhmittäin. 15D-ulottuvuuksilla yhtäpitävyyttä tutkittiin painotetuilla kappa-kertoimilla. Parittaisia havaintoja analysoitiin myös visuaalisesti Bland-Altman-pistekaavioilla. Alaryhmäanalyyseissa tutkittiin eroja tunnetuissa taustamuuttujissa, joita olivat ikä, sukupuoli ja ensimmäisen mittauskerran elämänlaatu. 86 osallistujaa täytti molemmat 15D-lomakemuodot. Heistä naisia oli 53,5 % ja miehiä 46,5 %, ja he olivat iältään 18-80–vuotiaita (keskiarvo ± keskihajonta: 48,2 ± 15,7). Molempiin lomakemuotoihin vastanneiden kokonaisvastausaste tutkimuksessa oli 54,1 %. Mobiilisovellus- ja verkkoselainlomakkeita jälkimmäisenä lomakemuotona palautettiin järjestyksessä 41,0 % ja 52,5 %, kun taas paperilomakkeita palautettiin 60,0 % ja 62,5 %. Sähköistä lomakemuotoa pidettiin paperilomaketta mieluisampana (74,1 % vs. 16,5 %). Verkkoselainlomakkeiden täyttö toteutui paperilomaketta paremmin täytön nopeudessa (p = 0.002) ja vastausten muokkaamisessa (p = 0.018). Vastaavasti mobiilisovelluslomakkeiden täyttö toteutui paperilomaketta paremmin vastausten muokkaamisessa (p = 0,041). 15D-indeksilukujen yhtäpitävyys oli hyvä verkkoselainlomakeryhmissä (ICC: 0,910 [Cl 95 % 0,794-0,962] ja ICC: 0,935 [Cl 95 % 0,862-0,971]) sekä hyvä ja kohtalainen mobiilisovellusryhmissä (ICC: 0,949 [Cl 95 % 0,883-0,978] ja ICC: 0,928 [Cl 95 % 0,601-0,980]). Kliinisesti tärkeä ja tilastollisesti merkittävä ero indeksilukujen keskiarvoissa havaittiin satunnnaisryhmässä, jossa mobiilisovelluslomake täytettiin jälkimmäisenä. Tilastollisesti merkittävä mutta ei kliinisesti tärkeä mediaanien ero havaittiin toisessa mobiilisovellusryhmässä kolmen päivän sisällä toisen lomakemuodon palauttaneilla. Tämän pro gradu –tutkielman kokeellisen osion tulokset antavat vahvaa näyttöä sille, että sähköiset lomakemuodot ovat yhtäpitävyyden ja hyväksyttävyyden näkökulmasta varteenotettavia vaihtoehtoja paperisille 15D-lomakkeille. Sähköisten lomakemuotojen ominaisuudet voivat kuitenkin vaikuttaa tulosten yhtäpitävyyteen ja otoksen edustavuuteen. Tässä tutkimuksessa pieni otoskoko ja rajallinen tieto tutkittavien taustamuuttujista heikentävät tulosten yleistettävyyttä. Lisää tutkimusta tarvitaan määrittämään tehokkaat tavat kerätä elämänlaatutietoa kaikki väestö- ja potilasryhmät huomioon ottaen. Elektroniset tiedonkeruumenetelmät tarjoavat monia uudenlaisia mahdollisuuksia elämänlaatutiedon hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa on tärkeää tutkia, millä tavalla elämänlaatumittareita voidaan hyödyntää esimerkiksi kliinisen työn tukena. fi
dct.abstract Tiivistelmä – Referat – Abstract 15D is a generic, 15-dimensional instrument for measuring health-related quality of life (HRQoL). 15D instrument has been used in multiple studies evaluating the effectiveness of medical interventions in Finland and abroad. 15D-instrument is a self-administered questionnaire traditionally administered in a paper-and-pencil format. With the emergence of novel technologies, electronic modes of delivery of the 15D instrument are becoming increasingly common as methods for data collection. However, there are no previous studies evaluating electronic modes of delivery of the 15D instrument. In previous studies, electronic instruments measuring patient-reported outcomes have shown strong measurement equivalence and high acceptability. The aim of this study is to evaluate acceptability and measurement equivalence of electronic delivery modes of the 15D instrument. A repeated measures, randomized cross-over study was conducted in the Department of Otorhinolaryngology at Helsinki University Hospital during April, May and June of 2019. A total of 160 outpatients who participated in the study were randomized into four groups of 40 patients. Every participant filled two delivery modes of the 15D instrument: a single paper-and-pencil questionnaire and one out of two electronic questionnaires provided in the study. The two electronic delivery modes delivered in the study were a web-based questionnaire and a mobile app-based questionnaire. The order and the mode of the administration varied between the groups. The patients filled the first questionnaire before the doctor’s appointment at the study site. The patients were then asked to fill the second questionnaire after the doctor’s appointment at home within 3 days after the first administration. Information about acceptability concerning different delivery modes were collected using an end-of-study questionnaire. As a part of determining patient acceptability, response rates for different delivery forms and mode preferences were examined. Measurement equivalence was assessed by intra class correlation coefficients (ICCs) and comparison of mean and median for 15D scores and weighted kappa for item scores. Paired observations were also visually analysed with Bland-Altman plots. Subgroup analyses were conducted for identifying differences in observed patient characteristics (age, sex, base-line HRQoL). 86 participants (females 53.5 %; males 46.5 %) aged 18 to 80 (mean ± SD: 48.2 ± 15.7) filled both questionnaires of the 15D instrument resulting in an overall response rate of 54.1%. Response rates for filling both questionnaires were lower in both groups that filled electronic forms at home (41.0 % for mobile app-based and 52.5 % for web-based questionnaires) than in the paper-and-pencil groups (60.0 % and 62.5 %). Overall 74.1 % preferred the electronic delivery mode compared to 16.5 % preferring the paper-and-pencil mode. Statistically significant differences favouring the web-based form over the paper-and-pencil form were observed in the speed of use (p = 0.002) and in the possibility to edit answers (p = 0.018). Similarly, mobile app-based form was favoured over paper-and-pencil group in the possibility to edit answers (p = 0,041). In terms of measurement equivalence for 15D index scores, high association across paper-and-pencil and web-based questionnaires (ICC: 0.910 [Cl 95 % 0.794-0.962] and ICC: 0.935 [Cl 95 % 0.862-0.971]) and high to moderate across paper-and-pencil and mobile app-based questionnaires (ICC: 0.949 [Cl 95 % 0.883-0.978] and ICC: 0.928 [Cl 95 % 0.601-0.980]) were observed. A clinically important and a statistically significant difference in mean 15D scores was identified in the paper-mobile app group. A statistically significant but not clinically important difference in medians was observed in mobile app-paper group with participants returning the second delivery form in time. This study provides strong evidence supporting the use of electronic delivery modes of the 15D instrument regarding measurement equivalence and patient acceptability. However, differences in electronic delivery modes may have an impact on measurement equivalence and representativeness of study participants. In this study, a small sample size and limited data on study participants limit the generalizability of the results. Most effective ways of collecting data electronically concerning all age and patient groups must be identified in future studies. Electronic data collection methods offer many opportunities for utilising HRQoL data. For example, it is important to assess whether HRQoL-instruments can be used as clinical tools in the future. en
dct.subject 15D-elämänlaatumittari fi
dct.subject terveyteen liittyvä elämänlaatu (HRQoL) fi
dct.subject PRO-mittareiden sähköiset tiedonkeruumenetelmät (ePRO) fi
dct.subject tulosten yhtäpitävyys fi
dct.subject hyväksyttävyys fi
dct.subject vastausasteet fi
dct.subject 15D instrument en
dct.subject health-related quality of life (HRQoL) en
dct.subject electronic modes of PRO administration (ePRO) en
dct.subject measurement equivalence en
dct.subject patient acceptability en
dct.subject response rates en
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Blom, Marja
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype pro gradu -avhandlingar sv
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:37083ffe-6832-4447-a097-b3a821ce6a68
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2020-02-27 15:58:33:230
ethesis.principalprofessor Blom, Marja
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202004081808
dc.type.dcmitype Text
ethesis.facultystudyline Sosiaalifarmasia fi
ethesis.facultystudyline Social pharmacy en
ethesis.facultystudyline Socialfarmaci sv
ethesis.facultystudyline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH55_006
ethesis.mastersdegreeprogram Proviisorin koulutusohjelma fi
ethesis.mastersdegreeprogram Master's Programme in Pharmacy en
ethesis.mastersdegreeprogram Utbildningsprogrammet för provisorexamen sv
ethesis.mastersdegreeprogram.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH55_001

Files in this item

Files Size Format View
Ruohonen_Iida_Pro_gradu_2020.pdf 1.596Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record