Tutkielmassani tavoitteenani on selvittää, kuinka vuonna 2016 suomalaisissa peruskouluissa käyttöön otettu opetussuunnitelmauudistus on vaikuttanut suomenkielisten peruskoululaisten asenteisiin ja motivaatioon pakollisia ruotsin kielen opintoja kohtaan. Ruotsin opetussuunnitelmauudistuksen päätavoitteena on ollut ruotsin opiskelumotivaation kohottaminen.
Tutkielmassa tutkitaan oppilaiden asenteiden ja motivaation muutosta aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna. Lisäksi tarkastellaan, onko opetussuunnitelmauudistus tasoittanut asenteiden ja motivaation vaihtelua ikä- ja sukupuoliryhmien välillä.
Tutkimus on luonteeltaan määrällinen ja se toteutettiin oppilaskyselyn muodossa yhdessä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa koulussa. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 89 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisen oppilaan vastauksista. Aineistossa tutkittavien ikä- ja sukupuolijakaumat ovat suhteellisen tasaisia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei opetussuunnitelmaan tehdyistä uudistuksista huolimatta peruskoululaisten asenteissa ja motivaatiossa ruotsin opintoja kohtaan ole tapahtunut suurtakaan muutosta. Erot ikä- ja sukupuoliryhmien välillä asenteissa ja motivaatiossa ruotsin opiskelua kohtaan ovat yhä suuria: iältään vanhemmat oppilaat, ja erityisesti poikaoppilaat, suhtautuvat ruotsin kieleen ja sen opintoihin edelleen huomattavasti negatiivisemmin. He ovat myös epämotivoituneempia opiskelemaan sitä koulussa.
