Food literacy : health and environmental knowledge of upper secondary school students

Ruokalukutaito on tärkeä tutkimuskohde, sillä ruoalla on merkittäviä terveys- ja ympäristövaikutuksia. Kun ruokalukutaidon ominaispiirteet tunnetaan, voidaan sitä käyttää välineenä paremman terveyden ja ympäristön hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Tämä maisterintutkielma pyrkii selvittämään lukiolaisten ruokalukutaidon laajuutta, missä korostuvat ruokaan liittyvät terveys- ja ympäristötietämys. Tutkielmassa ympäristötietämys on ymmärrystä ruoantuotannon ja -kulutuksen maailmanlaajuisista ympäristövaikutuksista. Terveystietämys on puolestaan ymmärrystä liiallisen lihankulutuksen ja suomalaisten kansantautien suhteesta sekä uskomuksia ruokavaliosta ja eri tuotteiden proteiinipitoisuuksista. Tämä maisterintutkielma pyrkii myös tunnistamaan, miten ruokalukutaito eroaa eri sukupuolten, opintovuosien ja asuinympäristöjen välillä. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena otantatutkimuksena ja aineisto kerättiin käyttäen Typeform -kyselypohjaa. Kysely tavoitti vastaajia eri asuinympäristöistä – pääasiassa suomalaisista kaupungeista. Lopullinen aineisto koostui 1320 vastaajasta ja aineisto analysoitiin IMB SPSS Statistics 24 ohjelmiston avulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin frekvenssianalyysia, riippumattomien otosten t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysia sekä Fisherin LSD-testiä. Sukupuolta, opintovuotta ja asuinympäristöä käytettiin luokittelevina muuttujina ryhmien välisten erojen selvittämiseksi. Tulokset osoittavat, että lukiolaisten mukaan koulu on heille pääasiallinen ruokalukutaidon lähde. Tulokset myös kuvaavat, että tietämys ruoantuotannosta, ruokavalion terveysvaikutuksista sekä eri tuotteiden proteiinisisällöstä lisääntyy tilastollisesti merkitsevästi ensimmäisestä opintovuodesta kolmanteen opintovuoteen. Tulosten mukaan lukiolaiset tiedostivat ruoantuotannon aiheuttavan ympäristöongelmia, ja että ruoan osuus yksittäisen kuluttajan tuottamista kasvihuonekaasuista on huomattava. Oppilaat kuitenkin aliarvioivat juuston ilmastovaikutuksen, eivätkä olleet tietoisia yksityiskohtaisemmista ruoan ympäristövaikutuksista. Lukiolaisilla oli myös väärinkäsityksiä ruoan pakkaamisen ja kuljetuksen sekä lihankulutuksen vaikutuksista. Näiden tulosten lisäksi vain noin puolet tai hieman useampi oppilaista oli tietoisia siitä, että runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus lisäävät riskiä sairastua erilaisiin kansantauteihin. Suurin osa kuitenkin tiedosti monipuolisen kasvisruokavalion olevan terveellinen vaihtoehto. Huomionarvoista on myös se, että naispuolisilla oppilailla oli korkeampi terveystietämys kuin miespuolisilla oppilailla. Tämä maisterintutkielma tukee pääasiassa aikaisempien tutkimusten tuloksia koskien ruokalukutaitoon liittyvää terveys- ja ympäristötietämystä. Tulokset antavat entistä tarkemman kuvan oppilaiden ruokalukutaidon laajuudesta ja ominaispiirteistä sekä tuovat esiin tietämyksen aukkoja ja väärinkäsityksiä. Tuloksia voidaan hyödyntää koulun ruokalukutaidon opetuksessa, väärinkäsitysten muuttamisessa ja tiedon lisäämisessä pyrittäessä parantamaan ihmisten terveyttä ja ympäristön tilaa.