Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Food literacy : health and environmental knowledge of upper secondary school students

Show full item record

Title: Food literacy : health and environmental knowledge of upper secondary school students
Author(s): Aapio, Fanny
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Degree program: Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability
Specialisation: Global Sustainability
Language: English
Acceptance year: 2020
Abstract:
Ruokalukutaito on tärkeä tutkimuskohde, sillä ruoalla on merkittäviä terveys- ja ympäristövaikutuksia. Kun ruokalukutaidon ominaispiirteet tunnetaan, voidaan sitä käyttää välineenä paremman terveyden ja ympäristön hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Tämä maisterintutkielma pyrkii selvittämään lukiolaisten ruokalukutaidon laajuutta, missä korostuvat ruokaan liittyvät terveys- ja ympäristötietämys. Tutkielmassa ympäristötietämys on ymmärrystä ruoantuotannon ja -kulutuksen maailmanlaajuisista ympäristövaikutuksista. Terveystietämys on puolestaan ymmärrystä liiallisen lihankulutuksen ja suomalaisten kansantautien suhteesta sekä uskomuksia ruokavaliosta ja eri tuotteiden proteiinipitoisuuksista. Tämä maisterintutkielma pyrkii myös tunnistamaan, miten ruokalukutaito eroaa eri sukupuolten, opintovuosien ja asuinympäristöjen välillä. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena otantatutkimuksena ja aineisto kerättiin käyttäen Typeform -kyselypohjaa. Kysely tavoitti vastaajia eri asuinympäristöistä – pääasiassa suomalaisista kaupungeista. Lopullinen aineisto koostui 1320 vastaajasta ja aineisto analysoitiin IMB SPSS Statistics 24 ohjelmiston avulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin frekvenssianalyysia, riippumattomien otosten t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysia sekä Fisherin LSD-testiä. Sukupuolta, opintovuotta ja asuinympäristöä käytettiin luokittelevina muuttujina ryhmien välisten erojen selvittämiseksi. Tulokset osoittavat, että lukiolaisten mukaan koulu on heille pääasiallinen ruokalukutaidon lähde. Tulokset myös kuvaavat, että tietämys ruoantuotannosta, ruokavalion terveysvaikutuksista sekä eri tuotteiden proteiinisisällöstä lisääntyy tilastollisesti merkitsevästi ensimmäisestä opintovuodesta kolmanteen opintovuoteen. Tulosten mukaan lukiolaiset tiedostivat ruoantuotannon aiheuttavan ympäristöongelmia, ja että ruoan osuus yksittäisen kuluttajan tuottamista kasvihuonekaasuista on huomattava. Oppilaat kuitenkin aliarvioivat juuston ilmastovaikutuksen, eivätkä olleet tietoisia yksityiskohtaisemmista ruoan ympäristövaikutuksista. Lukiolaisilla oli myös väärinkäsityksiä ruoan pakkaamisen ja kuljetuksen sekä lihankulutuksen vaikutuksista. Näiden tulosten lisäksi vain noin puolet tai hieman useampi oppilaista oli tietoisia siitä, että runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus lisäävät riskiä sairastua erilaisiin kansantauteihin. Suurin osa kuitenkin tiedosti monipuolisen kasvisruokavalion olevan terveellinen vaihtoehto. Huomionarvoista on myös se, että naispuolisilla oppilailla oli korkeampi terveystietämys kuin miespuolisilla oppilailla. Tämä maisterintutkielma tukee pääasiassa aikaisempien tutkimusten tuloksia koskien ruokalukutaitoon liittyvää terveys- ja ympäristötietämystä. Tulokset antavat entistä tarkemman kuvan oppilaiden ruokalukutaidon laajuudesta ja ominaispiirteistä sekä tuovat esiin tietämyksen aukkoja ja väärinkäsityksiä. Tuloksia voidaan hyödyntää koulun ruokalukutaidon opetuksessa, väärinkäsitysten muuttamisessa ja tiedon lisäämisessä pyrittäessä parantamaan ihmisten terveyttä ja ympäristön tilaa.
Food literacy is a noteworthy topic to be studied due to food’s considerable environmental and health effects. When food literacy and its characteristics are known, food literacy can be used as a tool to improve people’s health and the condition of the environment. Thus, this thesis aims to reveal the extent of food literacy among Finnish upper secondary school students. In this context, food literacy emphasises food-related environmental and health knowledge. Environmental knowledge is understanding of the global environmental impact of food. Health knowledge, on the other hand, is the familiarity with the relationship between excessive meat consumption and Finnish common diseases along with beliefs regarding diets and food products as a source of protein. This thesis also aims to identify to what extent does the food literacy differ based on gender, study year and living area. This study was performed as a quantitative sample survey and the data was collected using an online Typeform -questionnaire. The questionnaire reached respondents from many different Finnish localities, mainly from cities. The final data consisted of 1320 individuals and it was analysed using IMB SPSS Statistics 24 software. The following methods were used to analyse data: frequency analysis, an Independent Samples t Test, a One-way ANOVA, and a Post-hoc LSD test. Gender, study year and living area were used as grouping variables to examine the differences between groups. The results show that the students named school as the main source of food literacy. Moreover, the results indicate that awareness regarding food production, dietary health and proteins increase significantly from the first to the third study year. The students acknowledged food production causing environmental problems and that the share of food in the consumer’s climatic impact is considerable. Nevertheless, the students underestimated the climatic impact of cheese and they were unaware of the more specific characteristics of food’s environmental impacts. They also had food-related environmental misconceptions considering packaging, transportation and meat consumption. Moreover, approximately half or more of the students were aware of the connection between excessive meat consumption and the increased risk of distinct common diseases. Most of the students acknowledged a versatile vegetarian diet as being a healthy choice. The study also reveals that female students had notably higher dietary health knowledge than male students. This Master’s thesis study mainly supports the findings of previous studies on food-related knowledge. The results elucidate the extent, characteristics, gaps and misconceptions of students’ food literacy. These findings may be utilized to improve school education on food literacy, alter misconceptions and fill the gaps of knowledge in pursuit of improving the health of people and the condition of the environment.
Keyword(s): ruokalukutaito ruoka ruokavalio ympäristö terveys tietämys lukio food literacy food diet environment health knowledge upper secondary school


Files in this item

Files Size Format View
Aapio_Fanny_Pro_gradu_2020.pdf 804.5Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record