| dc.date.accessioned |
2020-06-17T09:45:29Z |
|
| dc.date.available |
2020-06-17T09:45:29Z |
|
| dc.date.issued |
2020-06-17 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/123456789/29685 |
|
| dc.title |
Sustainability analysis of Finnish pre-schoolers’ diet based on the targets of the EAT-Lancet reference diet |
en |
| ethesis.discipline.URI |
none |
|
| ethesis.faculty |
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Agriculture and Forestry |
en |
| ethesis.faculty |
Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/b197f237-5f76-4651-a885-b5b849512034 |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| dct.creator |
Bäck, Sari |
|
| dct.issued |
2020 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
eng |
|
| dct.abstract |
Tausta: EAT-Lancet komissio esitti ruokajärjestelmän muutosta ohjaamaan terveellisen ruokavalion mallin, joka yhdistyy ympäristön näkökulmasta kestäviin ruoantuotantojärjestelmiin. Tämä EAT-Lancet -referenssiruokavalio sisältää ruoan massaan perustuvat kulutustavoitteet (sekä piste-estimaatit että liikkumavarat) eri ruokaryhmille. Lähtötilanne on tarpeen arvioida kansallisen ruokajärjestelmän muutoksen suunnittelua varten, minkä vuoksi on tärkeää tunnistaa referenssiruokavalion tavoitteiden ja paikallisen ruoankulutuksen väliset erot.
Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida päiväkoti-ikäisten suomalaislasten nykyistä ruoankulutusta vertaamalla sitä referenssiruokavalion ruokaryhmille asetettuihin tavoitteisiin. Tarkalleen tavoitteena oli laskea päiväkoti-ikäisten lasten ruoankulutus referenssiruokavalion ruokaryhmissä.
Menetelmät: Aineisto sisälsi 807 lasta (3–6-vuotiaita, 48 % tyttöjä). Se kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen päiväkodeissa (DAGIS) -tutkimuksessa vuosina 2015–2016. Ruokapäiväkirjat täytettiin vanhempien ja päiväkotihenkilöstön toimesta ja ne kattoivat yhdestä viiteen kokonaista päivää kunkin lapsen kohdalla. Päiväkirjoista saatiin yksityiskohtaiset tiedot käytetyistä ruoista, esim. ainesosat ruokalajeille ja tuotteiden nimet pakatuille elintarvikkeille. Ruokapäiväkirjoissa raportoidut ruoat hajotettiin ainesosiksi AivoDiet-ravintolaskentaohjelmistolla. Teolliset tuotteet, kuten makkarat ja keksit, hajotettiin manuaalisesti ainesosiksi arvioimalla ainesosien osuudet vähittäiskauppiaiden verkossa olevien tietokantojen ja elintarvikevalmistajien verkkosivuilla julkaistujen tietojen perusteella. Lisätyn sokerin kulutuksen arviointia varten luotiin laskentakaavat. Maitotuotteiden kulutus muunnettiin maitoekvivalenteiksi käyttäen kirjallisuudesta saatuja kertoimia. Lopuksi ainesosat luokiteltiin manuaalisesti referenssiruokavalion ruokaryhmiin. Grammamääräiset tavoitearvot (erikseen kahdelle ikäryhmälle) laskettiin suhteuttamalla julkaistut tavoitearvot (oletuksena 2500 kcal:n ruokavalio) lasten raportoituun keskimääräiseen energiansaantiin. Päivittäinen keskimääräinen ruoankulutus kussakin ruokaryhmässä samoin kuin niiden lasten osuus, jotka saavuttivat ruokaryhmälle asetetun tavoitteen, laskettiin National Cancer Institute (NCI) -menetelmää käyttäen.
Tulokset: Tavoitteeksi asetettuihin piste-estimaatteihin verrattuna 3–4-vuotiaiden (n 462) ja 5–6-vuotiaiden (n 345) lasten päivittäinen keskimääräinen ruoankulutus erosi kasvisten (60 % tavoitteesta molemmissa ikäryhmissä); palkokasvien ja pähkinöiden (alle kymmenesosa tavoitteesta); täysjyväviljojen (alle kolmannes tavoitteesta); punaisen lihan (noin 5,5-kertainen tavoitteeseen nähden); maitotuotteiden (noin viisinkertainen tavoitteeseen nähden); mukulakasvien (yli 2,5-kertainen tavoitteeseen nähden) ja lisätyn sokerin (lähes kaksinkertainen tavoitteeseen nähden) osalta.
Päätelmät: Jotta lasten ruoankulutusta voitiin verrata EAT-Lancet -referenssiruokavalion ruokaryhmille asetettuihin tavoitteisiin, kehitettiin uusi tapa hajottaa lasten ruokapäiväkirjoista saadut tiedot osiin. Saavuttaakseen kestävämmän ruokavalion ja täyttääkseen EAT-Lancetin asettamat tavoitteet suomalaisten päiväkoti-ikäisten lasten tulisi kuluttaa enemmän kasvipohjaisia ruokia, kuten kasviksia, palkokasveja ja pähkinöitä sekä täysjyväviljoja, joiden pitäisi korvata puhdistettujen viljojen käyttö. Eläinproteiinien ja erityisesti punaisen lihan ja maitotuotteiden kulutuksen tulisi pienentyä, samoin kuin mukulakasvien (lähinnä perunan) ja lisätyn sokerin kulutuksen. |
fi |
| dct.abstract |
Background: The EAT-Lancet Commission proposed a healthy dietary pattern from environmentally sustainable food production systems to guide food system transformation. The EAT-Lancet reference diet comprises mass-based food consumption targets (both point estimates and ranges) for different food groups. Baseline assessments are required to inform the planning of the national food system transformation. Therefore, it is important to identify gaps between the targets and local food consumption.
Objectives: The present study aimed to assess the current state of Finnish pre-schoolers’ diet by comparison with the reference diet’s food group level targets. Specifically, the Finnish pre-schoolers’ food consumption was estimated in the food groups of the reference diet.
Methods: Data from 807 children (3- to 6-year-olds, 48% girls), were collected in the Increased Health and Wellbeing in Preschools (DAGIS) cross-sectional survey in 2015–2016. Food records, covering from one up to five complete days, were kept by parents and pre-school personnel. Detailed information on foods, such as ingredients of composite dishes and product names for packed foods were recorded. Food record data were decomposed into ingredients by AivoDiet dietary software. Industrial products, such as sausages and biscuits, were manually decomposed into ingredients by estimating the shares of ingredients using product information available on a retailer’s online database and food manufacturers’ webpages. Formulas were developed to calculate the consumption of added sugars. The consumption of dairy products was converted into milk equivalents using factors from the literature. Finally, the ingredients were manually classified into the reference diet’s food groups. The target amounts were set (separately for two age groups) in grams by proportioning the published target amounts (that assume a 2500 kcal diet) to the children’s average reported energy intake. The National Cancer Institute (NCI) method was used to calculate the daily average food consumption and the proportion of children who met targets in each food group.
Results: Compared to the point estimate targets, on average, the daily food consumption for 3- to 4-year-olds (n 462) and 5- to 6-year-olds (n 345) differed for vegetables (60% of the target in both age groups); legumes and nuts (below a tenth of the target); whole grains (less than a third of the target); red meat (approximately 5.5 times the target); dairy foods (approximately 5 times the target); tubers (over 2.5 times the target) and added sugar (close to double of the target).
Discussion: To enable comparison with the EAT-Lancet reference diet’s food group level targets, an approach for disaggregating children’s food record data was developed. To achieve a more sustainable diet and comply with the EAT-Lancet targets, the Finnish pre-schoolers would need to consume more plant-based foods i.e. vegetables, legumes and nuts, and whole grains, which should replace the refined grains. The consumption of animal proteins, especially red meat and dairy products, would need to be decreased, as well as the consumption of tubers (mainly potato) and added sugar. |
en |
| dct.subject |
food records |
|
| dct.subject |
children |
|
| dct.subject |
food consumption |
|
| dct.subject |
EAT-Lancet |
|
| dct.subject |
sustainable diets |
|
| dct.subject |
ruokapäiväkirja |
|
| dct.subject |
lapset |
|
| dct.subject |
ruoankulutus |
|
| dct.subject |
kestävät ruokavaliot |
|
| dct.language |
en |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/eng |
|
| ethesis.language |
English |
en |
| ethesis.language |
englanti |
fi |
| ethesis.language |
engelska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Korkalo, Liisa |
|
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.ethesis |
E-thesisID:46756036-a188-4213-805b-a538db85cb9e |
|
| ethesis-internal.timestamp.reviewStep |
2020-05-06 08:17:09:435 |
|
| ethesis.principalprofessor |
Fogelholm, Mikael |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-202006173077 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
| ethesis.facultystudyline |
Ruokakäyttäytyminnen |
fi |
| ethesis.facultystudyline |
Food Behaviour |
en |
| ethesis.facultystudyline |
Matbeteende |
sv |
| ethesis.facultystudyline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH80_128 |
|
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelma |
fi |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Master's Programme in Human Nutrition and Food Behaviour |
en |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Magisterprogrammet i human nutrition och matbeteende |
sv |
| ethesis.mastersdegreeprogram.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH80_005 |
|
