Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Hildegard Bingeniläisen (1098–1179) käsitykset mieleen liittyvistä sairauksista teoksissaan Causae et curae ja Physica

Show simple item record

dc.date.accessioned 2020-06-17T12:52:50Z
dc.date.available 2020-06-17T12:52:50Z
dc.date.issued 2020-06-17
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/29795
dc.title Hildegard Bingeniläisen (1098–1179) käsitykset mieleen liittyvistä sairauksista teoksissaan Causae et curae ja Physica fi
ethesis.discipline Yleinen kirkkohistoria fi
ethesis.discipline General Church History en
ethesis.discipline Allmän kyrkohistoria sv
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/16014b66-0d77-4161-8b3a-666f156eda38 und
ethesis.faculty Teologinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Theology en
ethesis.faculty Teologiska fakulteten sv
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/fd312b62-ea5f-48b0-ab8b-3cf13ce594a8
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingfors universitet sv
dct.creator Hakokorpi, Nona
dct.issued 2020
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Työni tavoitteena on tarkastella Hildegard Bingeniläisen (1089–1179) käsityksiä mielenterveydestä ja siihen liittyvistä ongelmista teoksissa Causae et curae sekä Physica. Tutkin sitä, mitkä asiat vaikuttivat mielenterveyteen ja miten eri tauteja pyrittiin parantamaan. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Mikä aiheutti mielenterveyden ongelmia, oliko kyseessä synnynnäinen taipumus vai ulkoinen syy? Mitkä luonteenpiirteet kuvattiin negatiivisimmassa valossa ja mitä sairauksia ne aiheuttivat? Mitä eri keinoja Hildegard tarjosi sairauksien parantamiseksi ja miten keinot istuivat ajan kontekstiin? Oliko sukupuolella merkitystä mielenterveyden ongelmissa? Miten demonin tai Saatanan aiheuttama mielenongelma tunnistettiin ja miten sitä hoidettiin? Lähteinäni toimivat Hildegard Bingeniläisen teokset Causae et curae sekä Physica jotka ovat lääketieteellisiä teoksia. Causae et curae käsittelee lääketiedettä myös teologisesta näkökulmasta, jonka otan huomioon työssäni. Teoksessa tarjotaan sekä tautien kuvailua että parannuskeinoja, Physica puolestaan keskittyy parantamiseen. Keskityn teosten osiin, joissa puhutaan mieleen liittyvistä sairauksista. Hildegard Bingeniläinen oli saksalainen abbedissa. Hän oli hyvin tuottoisa kirjoittaja ja säveltäjä, jonka elämää leimasivat näyt Jumalalta. Hildegardin lääketieteelliset teokset ovat usein tutkimuksessa jääneet vähemmälle huomiolle hänen näkyteoksiinsa nähden. Causae et curaen autenttisuudesta on käyty paljon keskustelua, kun puolestaan Physicaa on pidetty Hildegardin kirjoittamana. Hildegardin eniten käsittelemiä sairauksia mieleen liittyen olivat melankolia, hulluus ja epilepsia. Melankoliaa käsiteltiin sekä yhtenä neljästä humoraalista, yhtenä neljästä ihmistyypistä, että erillisenä sairautena. Ihmistyyppinä se näyttäytyi negatiivisena, eikä ihmistyyppiä voinut parantaa. Humoraalin vähentämiseen ja sairauden parantamiseen Hildegard tarjosi erilaisia ruokia tai rohdoksia. Hulluus oli Hildegardin mukaan usein synnynnäistä mutta saattoi johtua myös humoraalien noususta kehossa. Hildegardilla korostui myös ajatus tiettyjen luonteenpiirteiden kuten vihaisuuden tai raivon yhteys sairauksiin niiden aiheuttajina. Hildegard ei jakanut selkeitä ohjeita tautien diagnosoimiseen tai kertonut laajasti niiden oireista. Yksityiskohtaisempia ohjeita tarjottiin parantamisen yhteydessä, jolloin hän usein jakoi esimerkiksi rohdoksiin ja balsameihin sekoitettavien yrttien suhteet tarkasti. Parannuskeinoina oli useimmiten tietyt kasvit eri tavoin henkilölle annettuna, esimerkiksi ruoan tai juoman yhteydessä tai iholle asetettuna. Myös Jumalalta pyydettiin usein apua sairauksien parantamiseen erityisesti monesti toistettujen lauseiden muodossa. Hildegardilla tämä hoitomuoto oli yleisin tapauksessa, jonka tulkittiin olevan demonin aiheuttama riivaus. Sukupuoli vaikutti sairastumiseen ihmistyyppien kautta. Ihmistyyppejä oli neljä ja usein naiset olivat alttiimpia sairastumiseen. fi
dct.subject Lääketiede
dct.subject keskiaika
dct.subject mielenterveys
dct.subject melankolia
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Heikkilä, Tuomas
ethesis.supervisor Salmesvuori, Päivi
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:114b9d5d-2baf-4425-a378-042a37def573
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2020-05-12 20:05:14:922
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202006173165
dc.type.dcmitype Text
ethesis.facultystudyline.URI none und
ethesis.mastersdegreeprogram.URI none und

Files in this item

Files Size Format View
Hakokorpi_Nona_tutkielma_2020.pdf 549.0Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record