Tämä maisterintutkielma tarkastelee al-Holin suomalaislapsista käytyä julkista keskustelua. Al-Hol on Itä-Syyriassa sijaitseva leiri, jossa on yli 70 000 Isisin ”kalifaatista” paennutta ihmistä. Leirillä on myös noin 30 suomalaista lasta ja 11 suomalaista naista. Vuoden 2019 aikana keskusteltiin runsaasti siitä, miten heitä tulisi auttaa.
Tutkimuksen aineistona toimii vuonna 2019 Helsingin Sanomissa julkaistut al-Holia käsittelevät tekstit. Tutkielman viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi eli näkemys todellisuuden sosiaalisesti ja vuorovaikutuksellisesti rakentuneesta luonteesta. Analyysimetodina on käytetty diskurssianalyysia. Diskurssianalyysin keinoin on tarkasteltu kielenkäytön mekanismeja ja seurauksia sekä niiden tuottamaa valtaa. Peruslähtökohtana on ajatus, että kielellä ei vain kuvata jotain, vaan myös tehdään jotain, ja tällä tekemisellä on seurauksia.
Aineistosta paikantui neljä pääasiallista diskurssia: oikeutta korostavat ja lainsäädäntöön vetoavat puhetavat, lasten asemaa uhreina korostavat ja myötätuntoa herättävät puhetavat, uhkia ja turvallisuutta korostavat puhetavat sekä ongelmapuhe eli vaikeutta ja ristiriitaisuutta painottavat puhetavat. Diskurssien tuotoksena al-Holin suomalaislapsille syntyi kategoria epätoivottuina. Tätä vahvisti myös lasten kehystäminen heidän äitiensä kautta, avustamisen perustelu erilaisten pakkojen ja velvollisuuksien kautta sekä erilaiset negatiiviset representaatiot, kuten lasten kuvaaminen Isis-lapsina. Tämä monin tavoin rakennettu haluttomuus auttaa lapsia oli tutkielman yksi keskeisimmistä havainnoista. Lisäksi al-Holin kysymyksen tarkasteleminen hyvin moninäkökulmaisesti loi mielikuvaa asiasta, jossa voi esittää samanveroisia argumentteja (esim. turvallisuus vs. lasten oikeudet), ja näin kysymys avustamisesta tuli kehystetyksi mielipidekysymyksenä. Aineiston diskurssianalyyttinen tarkastelu vahvisti käsitystä, jossa diskursseilla voi olla tahattomiakin seurauksia ja diskurssien avulla voidaan muokata ihmisten käsityksiä eri asioista. Diskurssien seurauksellisuus onkin yksi tärkeimmistä diskurssien valtaa luovista ja ylläpitävistä tekijöistä.
