Kaupunkien lämpösaarekeilmiöön sopeutumisen indikaattorit : tapaustutkimuksena Helsinki

Ilmastonmuutos on voimistanut sään ääri-ilmiöitä. Ilmastoskenaarioiden mukaan lämpötilat tulevat nousemaan ja hellejaksot yleistymään merkittävästi myös Suomessa. Lisääntyvät helteet pahentavat jo ongelmaksi koettua kaupunkien lämpösaarekeilmiötä, jolla on negatiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Lämpösaarekeilmiön vaikutuksia voidaan vähentää kaupungeissa huolellisella kaupunkisuunnittelulla, sopeutumispolitiikalla ja taloudellisilla investoinneilla. Ilmastonmuutokseen sopeutumista voidaan seurata indikaattoreiden avulla, mutta sopeutumisen seurannan indikaattoreita on kehitetty verraten vähän. Sopeutumisen seurannan indikaattoreiden kehittäminen on erityisen tärkeää, kun halutaan varmistaa kaupungin sopeutumistoimien onnistuminen pitkällä aikavälillä ja onko sopeutuminen menossa kohti haluttuja tavoitteita. Tämä tutkielma vastaa seuraavaan tutkimuskysymykseen kirjallisuuskatsauksen, fokusryhmäkeskustelun ja kyselytutkimuksen avulla: millaisten indikaattorien avulla lämpösaarekeilmiöön sopeutumista voidaan seurata ja arvioida Helsingissä? Kirjallisuuskatsauksen ja New Yorkin ilmastopaneelin kehittämän ”seitsemän askelta indikaattorien ja seurannan valintaprosessiin” viitekehyksen avulla kehitettiin 17 alustavaa indikaattoria, jotka jaettiin kuuteen teemaan. Teemoissa otettiin huomioon lämpösaarekeilmiön ja sen vaikutusten monipuolinen luonne. Alustavasti kehitettyä indikaattorilistaa muokattiin tarkemmaksi fokusryhmäkeskustelussa, johon osallistui kuusi pääkaupunkiseudun kuntien työntekijää ympäristötoimesta, tekniseltä toimialalta sekä sosiaali- ja terveystoimesta. Ryhmäkeskustelun jälkeen listaa muokattiin vielä kyselytutkimuksella, johon vastasi kymmenen kuntien työntekijää. Kyselyyn vastanneet pitivät keskimäärin jokaista indikaattoria hyödyllisenä, viisi indikaattoria koettiin keskimäärin todella hyödyllisiksi ja kolme indikaattoria koettiin hyödyttömiksi parin vastaajan keskuudessa. Kyselyn avulla tarkennettiin 11 indikaattoria ja poistettiin kokonaan yksi indikaattori. Lopputuloksena syntyi 16 lämpösaarekeilmiöön sopeutumisen seurannan indikaattoria, jotka jakautuivat seuraaviin teemoihin: sosiaalinen haavoittuvuus, ympäristön tila, infrastruktuuri, sinivihreä infrastruktuuri, politiikkatoimet ja viestintä. Indikaattoreiden kehittäminen ja käyttö ei vielä itsessään edistä kaupunkien sopeutumisen kehitystä toivottuun sopeutumisen tasoon, mutta se on kuitenkin tärkeä askel kohti monipuolisempaa ja tehokkaampaa sopeutumisen seurantaa. Tämä työ kehittääkin keinoja toteuttaa sopeutumisen seurantaa käytännössä indikaattoreiden avulla ja antaa työkaluja Helsingin kaupungille heidän sopeutumisen seurannan strategiaansa, jonka tulee olla systemaattinen ja vertailukelpoinen. Jos kaupunki haluaa kehittää sopeutumisen seurantaansa, on heidän myös hyvä dokumentoida päätöksiä ja ohjelmia riittävän kattavuuden selvittämiseksi. Päätöksiä ja ohjelmia tulisi myös vertailla määritettyihin sopeutumissitoumuksiin, tavoitteisiin ja tarpeisiin. Tämä tutkielma edesauttaa sopeutumisen seurantaa teoriasta käytäntöön.