Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten rikokset vaikuttavat kerrostaloasuntojen hintoihin Helsingissä. Lisäksi tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, vaikuttavatko rikokset asuntojen hintoihin eri tavalla erilaisilla sosioekonomisilla alueilla. Rikosten vaikutuksia hintoihin tutkitaan myös rikosnimikkeittäin. Vastaavaa kirjallisuutta on julkaistu ulkomailla ja tutkimuksessa on tarkoitus myös vertailla saatuja tuloksia niihin.
Tutkielman ensimmäinen osuus keskittyy perehdyttämään lukijan aiheesta olemassa olevaan kirjallisuuteen, sekä Helsingin asuntomarkkinoiden ja rikollisuuden ominaispiirteisiin. Rikollisuuden tasoa ja kehitystä vertaillaan myös aiemmassa kirjallisuudessa esiintyneisiin maihin. Kriminologian kirjallisuuden avulla pohjustetaan aineiston mahdollisia puutteita. Lisäksi kriminologian kirjallisuudesta etsitään syitä sille, miksi rikokset voisivat vaikuttaa hintoihin eri tavalla eri alueilla.
Tutkimuksen aineisto on saatu Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL) hintapalvelusta, Poliisihallitukselta sekä Tilastokeskukselta. Aineisto on pääasiallisesti postinumeroaluetasolla, kuitenkin sisältäen myös useamman postinumeroalueen alueita. Aineistoa hyödynnetty vuosilta 2013-2016 ja käytettävissä olevien havaintojen määrä on 25 538 kappaletta. Asuntokauppa-aineistosta on poistettu uudiskohteet.
Tutkimusmenetelmät perustuvat pohjimmiltaan hedonisten hintojen teoriaan ja hedoniseen regressiomalliin. Asuntojen voidaan teorian perusteella ajatella olevan ominaisuuskombinaatioita ja jokaisen ominaisuuden implisiittinen hinta voidaan estimoida sopivalla aineistolla. Asuinalueen rikosten määrän ja rikosasteen voidaan ajatella olevan yksi asunnon ominaisuus.
Hedonista regressiomallia estimoidaan tutkimuksessa kahdella eri tapaa. Ensimmäiseksi muodostetaan lineaarinen regressiomalli ja estimoidaan sen parametrit pienimmän neliösumman (PNS) menetelmällä. PNS-estimaattorit saattavat olla kuitenkin harhaisia johtuen esimerkiksi puuttuvan muuttujan harhasta. Tästä syystä tutkielmassa käytetään myös instrumenttimuuttujamenetelmää ja kaksivaiheista pienimmän neliösumman (2SLS) menetelmää.
Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida poissulkea rikosten vaikutusta asuntojen hintoihin, mutta vaikutukset näyttävät olevan joka tapauksessa kohtuullisen pieniä. Alueellisen väkivaltarikosasteen vaikutusta hintoihin voidaan pitää todennäköisempänä kuin alueellisen omaisuusrikosasteen vaikutusta. Ei ole myöskään selkeästi havaittavissa, että rikokset vaikuttaisivat merkittävästi eri tavoin eri sosioekonomisilla alueilla.
