Useat aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että matala koulutustaso on yhteydessä korkeampaan alkoholisairastavuuteen ja -kuolleisuuteen. Tämän on ajateltu liittyvän osittain matalasti koulutettujen lapsuuden perheen sosioekonomiseen asemaan. Toisaalta aikuisuudessa saavutetulla koulutustasolla saattaa myös olla itsenäinen vaikutus alkoholisairastavuuteen.
Sisarusten jakamien havaitsemattomien ominaisuuksien vaikutusta aikuisuudessa saavutetun koulutustason ja alkoholisairastavuuden yhteyteen ei ole Suomessa tutkittu. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida koulutustason ja alkoholisairastavuuden yhteyttä väestötasolla ja samaa yhteyttä sisaruksilla. Sisarusanalyysin avulla tarkastellaan, onko koulutustaso yhteydessä alkoholisairastavuuteen, kun syntymäkohortti ja sisarusten jakamat havaitsemattomat sosiaaliset ja geneettiset ominaisuudet on huomioitu.
Tutkimusaineisto on suomalainen rekisteriaineisto, joka mahdollistaa pitkittäistutkimuksen. Aineisto perustuu vuoden 1950 väestölaskentaan ja siihen henkilötunnuksen avulla liitettyihin tietoihin. Coxin elinaikamallia on käytetty estimoimaan koulutustason ja alkoholisairastavuuden välistä yhteyttä. Tutkimuskohortit ovat syntyneet vuosina 1935-1950 ja alkoholisairastavuuden seuranta alkaa 36 vuoden iässä ja päättyy syntymävuodesta riippuen viimeistään 60-75-vuotiaana.
Tutkielman tulosten mukaan matalasti kouluttautuneilla on korkeampi alkoholisairastavuus verrattuna korkeammin kouluttautuneisiin. Miehillä yhteys havaitaan myös sisarusmallissa, jossa veljesten jakamat havaitsemattomat ominaisuudet on huomioitu. Naisilla sisarusanalyysien tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Sisarusmalleissa korkeintaan perusasteen koulutuksen suorittaneiden miesten alkoholisairastavuus on noin kaksinkertainen (hazard ratio HR 2,10 (95% luottamusväli 1,61-2,74)) verrattuna vähintään alemman korkea-asteen koulutuksen suorittaneisiin miehiin. Yhteys koulutuksen ja alkoholisairastavuuden välillä havaitaan myös miesten ja naisten väestötasoisissa kohorttimalleissa, joissa lapsuudenperheen mitatut ominaisuudet on huomioitu. Miehillä koulutuksen ja alkoholisairastavuuden yhteys on voimakkaampi kuin naisilla. Miehillä koulutuksen ja sairastavuuden yhteys on samansuuntainen myös vanhemman koulutuksen mukaan, mutta matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla ero alkoholisairastavuudessa on suurin korkeasti ja matalasti kouluttautuneiden välillä. Kokonaisuudessaan tutkielman tulokset viittaavat siihen, että aikuisuuden koulutustasolla on itsenäinen vaikutus alkoholisairastavuuteen erityisesti miehillä.
Tutkielman tulosten perusteella alkoholin haitallisia terveysvaikutuksiin olisikin syytä puuttua erityisesti matalasti kouluttautuneiden joukossa. Alkoholisairastavuuden haittojen ehkäisyssä esimerkiksi matalankynnyksen varhainen avohoito ja ennaltaehkäisevä toiminta voisivat heikentää koulutustason ja alkoholisairastavuuden yhteyttä.
