Sosiaalisen aikaerorasituksen yhteys ruokavalion laatuun ja lihavuuteen kronotyypeittäin suomalaisessa aikuisväestössä
| Title: | Sosiaalisen aikaerorasituksen yhteys ruokavalion laatuun ja lihavuuteen kronotyypeittäin suomalaisessa aikuisväestössä |
| Author(s): | Suikki, Tiina |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Nutrition |
| Discipline: | Nutrition |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2020 |
| Abstract: |
Johdanto: Ihmisen fysiologisia toimintoja sekä käyttäytymistä säätelevät sekä biologiset että sosiaaliset rytmit kuin ympäristön valo-pimeärytmi. Valo-pimeärytmi tahdittaa vuorokausirytmin noudattamaan ulkoista 24 tunnin rytmiä. Vuorokausirytmissä on tästä tahdittumisesta huolimatta geneettisistä eroista johtuvaa yksilöllistä vaihtelua, jota kutsutaan kronotyypiksi. Kronotyyppejä on äärimmäisestä aamutyypistä äärimmäiseen iltatyyppiin. Lisäksi ihmisen käyttäytymistä ohjaa erilaiset sosiaaliset rytmit, kuten työajat. Joskus sisäinen vuorokausirytmi ja sosiaalinen rytmi eivät kohtaa, mikä aiheuttaa sosiaalista aikaeroa. Uni-valverytmin muutoksista johtuen sosiaalisen aikaerorasituksen voidaan ajatella sisältävän kaksi erillistä ilmiötä: univelan ja sisäisten rytmien epätahdistumisen. Erityisesti iltatyyppien on ajateltu kärsivän sosiaalisesta aikaerorasituksesta, ja siten sosiaalisen aikaerorasituksen selittävän iltatyyppien epäterveellistä käyttäytymistä, kuten huonompaa ruokavalion laatua sekä suurempaa lihavuuden esiintyvyyttä. Aiempia tutkimuksia sosiaalisen aikaerorasituksen yhteydestä eri kronotyyppien ruokavalion laatuun ja lihavuuden esiintyvyyteen on kuitenkin vain vähän.
Tavoitteet:Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kronotyypin ja sosiaalisen aikaerorasituksen yhteyttä, sekä tarkemmin sosiaalisen aikaerorasituksen yhteyttä ruokavalion laatuun Itämeren ruokavalioindeksillä arvioituna sekä lihavuuden esiintyvyyteen kronotyypeittäin suomalaisessa aikuisväestössä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia eroja kahden eri sosiaalisen aikaerorasituksen kaavan välillä, joilla pyritään erottamaan sosiaalisen aikaeron kaksi eri ilmiötä (univelka ja sisäisten rytmien epätahdittuminen). Näiden kahden kaavan eroja ei ole aiemmissa tutkimuksissa arvioitu.
Menetelmät: Tutkimus toteutettiin poikkileikkausasetelmassa perustuen kahteen kansalliseen väestötutkimukseen (FINRISKI 2012, DILGOM 2014). Tutkittavilta (n = 6779, 25─74-vuotiaita miehiä ja naisia) arvioitiin kronotyyppi lyhennetyllä aamuisuus-iltaisuus-kyselyllä (Morningness-Eveningness-Questionnaire, MEQ), josta saatu summapistemuuttuja jaettiin kolmeen luokkaan (aamu-, väli- ja iltatyyppi). Sosiaalisen aikaerorasituksen määrä laskettiin kahdella eri kaavalla (alkuperäinen sosiaalisen aikaeronrasituksen kaava sekä unella korjattu sosiaalisen aikaerorasituksen kaava) ja jaettiin kolmeen eri luokkaan (< 1h, ≥ 1h, < 2h ja ≥ 2h) analyyseja varten. Osallistujien tyypillinen ruoankulutus selvitettiin validoidulla frekvenssityyppisellä ruoankäyttökyselyllä, joka mittasi tutkittavan koko ruokavalion. Ruokavalion laatu arvioitiin Itämeren ruokavalioindeksin avulla. Paino, pituus ja vyötärönympärys oli mitattu tutkimushenkilökunnan toimesta ja BMI laskettiin perustuen painoon ja pituuteen (kg/m2).
Bonferroni-korjattua kovarianssianalyysia (ANCOVA) sekä logistista regressiota käytettiin aineiston analysointiin. Analyyseissa verrattiin ylintä (≥ 2h) ja alinta (< 1h) sosiaalisen aikaerorasituksen luokkaa kronotyypeittäin.
Tulokset: Iltatyypeissä oli enemmän vähintään 2 h sosiaalisesta aikaerorasituksesta kärsiviä molemmilla sosiaalisen aikaerorasituksen kaavoilla laskettuna verrattuna aamutyyppeihin (p < 0.001). Ylimmässä sosiaalisen aikaerorasituksen luokassa (≥ 2h) oli huonompi ruokavalion laatu verrattuna alimpaan sosiaalisen aikaerorasituksen luokkaan (< 1h) kaikissa kronotyypeissä, mutta tämä ero oli tilastollisesti merkitsevää vain aamutyypeillä (p = 0.006). Alimmassa sosiaalisen aikaerorasituksen luokassa oli suurempi marjojen, hedelmien ja viljojen sekä vähäisempi alkoholin kulutus kuin ylimmässä luokassa, mutta ero oli tilastollisesti merkitsevä vain aamutyypeillä (p < 0.05). Ylimmässä sosiaalisen aikaerorasituksen luokassa tutkittavat olivat lihavampia kuin alemmassa luokassa vain aamutyypeillä sekä BMI:llä että vyötärönympäyksellä arvioituna (BMI, p = 0.016; vyötärönympärys, p = 0.012). Iltatyypeillä ei ollut eroa lihavuudessa sosiaalisen aikaerorasituksen luokkien välillä BMI:llä tai vyötärönympäryksellä arvioituna. Tulokset olivat ruokavalion sekä lihavuuden osalta samanlaiset alkuperäisellä sosiaalisen aikaerorasituksen kaavalla laskettuna.
Johtopäätökset: Iltatyypit kärsivät enemmän sosiaalisesta aikaerorasituksesta, mutta sillä ei vaikuta olevan merkitystä ruokavalion laadun tai lihavuuden esiintyvyyden kannalta toisin kuin aamutyypeillä, joilla sosiaalisen aikaerorasituksesta kärsiminen on yhteydessä ruokavalion laatuun sekä lihavuuden esiintyvyyteen. Univelka ei näytä selittävän näitä eroja perustuen kahden sosiaalisen aikaerorasituksen kaavan eroihin.
Introduction: Individual’s physiological functions and behavior are controlled by biological and social rhythms, as well light-dark-rhythm. The biological, intrinsic circadian rhythm is synchronized to follow the 24-hour day by external cues, mainly by light-dark-rhythm. Despite the synchronizing, there are inter-individual changes in this rhythm partly due the genetics. Chronotype expresses these differences and can vary from extreme morning type to extreme evening type. In addition, social rhythms, such as work schedules, control behavior as well. Sometimes these biological and social rhythms are not aligned causing social jet lag (SJL). From SJL can be distinguished two different phenomena; sleep debt caused by changes in sleep-awake-rhythm and the misalignment between biological and social rhythm without the effect of sleep debt. Especially evening types have been considered to suffer more of SJL and therefore, SJL has been thought to explain adverse health outcomes, such as obesity, and unhealthy behavior, such as poor quality of total diet, of evening types. However, the amount of previous studies considering the association between SJL and quality of the diet and prevalence of obesity of different chronotypes is scarce.
Objectives: The objectives were to study the association between chronotype and SJL, as well the association between SJL and quality of the diet evaluated by Baltic Sea Diet Score and obesity by chronotypes in Finnish adult population. The purpose was also to study differences of two SJL formulas, of which are meant to distinguish the sleep debt and misalignment between biological and social rhythms. There are not previous studies to examine the differences between these two formulas.
Methods: This study is a cross-sectional study based on two national population-based studies (FINRISK 2012, DILGOM 2014) which included 6779 men and women aged 25─74 years. Chronotype was evaluated by shortened Morningness-Eveningness Questionnaire (MEQ) and it was categorised into three group (morning, intermediate, evening). SJL was calculated by the original SJL formula and the sleep corrected SJL formula and was categorised into three groups by the degree of SJL (< 1h, ≥ 1h, < 2h and ≥ 2h). Participants’ habitual food consumption was evaluated by validated food frequency questionnaire (FFQ) and the quality of the diet by Baltic Sea Diet Score (BSDS). Body weight, height and waist circumference (WC) was measured by study personnel and BMI was calculated (kg/m2).
Analysis of covariance (ANCOVA) followed by Bonferroni multiple comparison post hoc test and logistic regression were used to analyse the differences between the lowest (< 1h) and the highest (≥ 2h) SJL groups by chronotypes.
Results: Among evening types were more participants in the SJL-group of at least 2 h by both of SJL formulas compared to morning types (p < 0.001). Participants in the highest SJL group (≥ 2 h) tended to have lower adherence to Baltic Sea Diet, however this association was statistically significant only among morning types (p = 0.006) as SJL was calculated by the sleep corrected formula. Participants in the lowest SJL-group consumed more berries, fruits and cereals and less alcohol compared to the participants in the highest SJL-group, but those were significant findings only among morning types (< 0.05). Participants in the highest SJL group were more obese measured by BMI and WC compared to the lowest SJL group (< 1 h) only among morning types (BMI, p = 0.016; WC, p = 0.012) by the sleep corrected SJL formula. Among evening types, there were not differences between SJL groups considering the obesity measurements. Results were similar about nutrition and obesity when SJL was calculated by the original SJL formula.
Conclusion: Evening types suffer more of SJL, but it does not seem to be relevant for the quality of the diet or obesity as it is among morning types of which SJL is associated to the quality of the diet and prevalence of obesity. However, sleep debt does not seem to explain these findings.
|
| Keyword(s): | Kronotyyppi Sosiaalinen aikaerorasitus Vuorokausirytmi Ruokavalio Ruokavalioindeksi Ravitsemus Lihavuus |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Suikki_Tiina_tutkielma_2020.pdf | 1003.Kb |