”Ainahan tulee myös kritiikkiä, kun uudistetaan” : korkeakoulureformin mediaesitykset diskursiivisena käytäntönä
| Title: | ”Ainahan tulee myös kritiikkiä, kun uudistetaan” : korkeakoulureformin mediaesitykset diskursiivisena käytäntönä |
| Author(s): | Perilä, Emma |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences |
| Degree program: | Master's Programme in Education |
| Specialisation: | General and Adult Education |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2020 |
| Abstract: |
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Sipilän hallituksen (2015-2019) toteuttaman korkeakoulureformin mediaesityksiä, ja niiden kiinnittymistä laajemmin käynnissä oleviin koulutuspoliittisiin muutoksiin. Teoriaosiossani avaan koulutuspolitiikan kehityssuuntia ja niiden kiinnittymistä työllistettävyyteen ja uusliberalismin eetokseen. Tutkimukset ovat osoittaneet suomalaisen koulutuspolitiikan saaneen vaikutteita kilpailukykyvaltion toimintatavoista ja painottavan yhä vahvemmin yksilökeskeistä, arviointiin ja numeroihin pohjautuvaa toimintaa. Tutkimuksessani pyrin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseeni: Millaisia argumentteja korkeakoulureformin edistämiselle ja vastustamiselle mediassa esitetään? Millaisia mahdollisia paradoksaalisuuksia korkeakoulureformin mediaesityksiin liittyy?
Tutkimukseni aineistona oli 53 Helsingin Sanomien ja YLEn korkeakoulureformia koskevaa uutista vuosilta 2015-2019. Lähestyin korkeakoulureformin mediaesityksiä tutkimuksessani Foucault’n diskursiivisena käytäntönä, ja tavoitteenani oli selvittää mitä mediaesitysten luoman diskurssin puitteissa on mahdollista sanoa tai tehdä, ja millaisen diskursiivisen käytännön mediaesitykset muodostavat. Pohdin myös, millaisia subjektipositioita nuorille reformin myötä mediassa annettiin.
Analyysini osoitti kilpailukykydiskurssin vakiintuneen koulutuspuheessa mediassa. Yliopistojen autonomian katsottiin reformin myötä olevan uhattuna hallinnon ohjaillen korkeakoulujen rahoitusta. Nuoret kertoivat mediassa lisääntyneestä pahoinvoinnistaan itsevastuullisuuden kasvamisen myötä. Koulutus näyttäytyi toisaalta omiin valintoihin pohjaavana mahdollisuuksien kenttänä, toisaalta nuoria ohjailtiin vahvasti tietynlaiseen muottiin. Median luoma kuluttajakansalaisen ideaalisubjektin katsottiin olevan tehokas, vastuullinen, itseohjautuva, nuori lukiolaispoika. Kouluttautumisen katsottiin olevan nuoren velvollisuus, johon tulisi pyrkiä oman arvonsa maksimoimiseksi. Median luoma diskursiivinen käytäntö painotti yksilön vapauksia ja oikeuksia, kuitenkin vahvasti ohjaillen yksilöiden toimintaa kohti ’oikeana’ pidettyä polkua. Tutkimustulokset ovat linjassa aiemman koulutuksen markkinoitumista ja itsevastuullisuutta korostavan kirjallisuuden kanssa.
This study will focus on news about the higher education reform that was conducted by Sipilä’s government (2015-2019), and their relations to the changes and reforms of educational politics. In theory part, I will discuss about the trends of educational politics and their relations to employability and neoliberalism. Studies have shown that Finnish education politics has adopted policy of competitivity, heading towards individualistic, evaluative and number-based policy. In my study I will answer two research question: What kind of arguments are represented for enhancing and objecting the higher education reform in media? Are there any paradoxes standing out in the higher education reform news?
My study consisted of 53 the higher education reform news from Helsingin Sanomat and YLE, published between 2015-2019. I approached the news with a discursive practice, following Foucault’s ideology of power, seeing discourses as practices rather than speech. My aim was to point out what was possible to say or do in the created media discourse and find out what kind of discursive practice the news created. This study was also discussing the different subject positions given to the youth by the media in regard to this reform.
Analysis showed that competitivity was established as a natural part of educational politics in media. The universities autonomy was seen as threatened when the government controls the universities with funding. The youth talked about their increased mental health problems while the individualistic responsibility increased. Education was described as free-will -based path with countless opportunities, but on the other hand people were governed to the same path. Media seemed to create the picture of the ideal consumer citizen: efficient, responsible, self-governed, young high school boy. Education was seen as a responsibility that youth should aim towards in order to maximise their own value. Media’s discursive practice emphasized the freedom and rights, still governing the youth to the path that was seen as ‘the right choice’. The results are in line with the previous research on marketized education and individualistic responsibility.
|
| Keyword(s): | uusliberalismi työllistettävyys hallinta korkeakoulureformi mediatutkimus uusliberalismi työllistettävyys |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Perilä_Emma_tutkielma_2020.pdf | 504.6Kb |