Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

“Huolettaa ympäristön tulevaisuus, meidän tulevaisuus” : lukiolaisnuorten ilmastonmuutokseen liittyvät hyvinvointi- ja toimintaprofiilit

Show full item record

Title: “Huolettaa ympäristön tulevaisuus, meidän tulevaisuus” : lukiolaisnuorten ilmastonmuutokseen liittyvät hyvinvointi- ja toimintaprofiilit
Author(s): Veijonaho, Salla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences
Discipline: Education
Language: Finnish
Acceptance year: 2020
Abstract:
Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ilmastonmuutos ja ympäristökriisit vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja ympäristövastuulliseen toimintaan. Nuorten ilmastonmuutokseen liittyvät huolet, ahdistus, epävarmuus ja turvattomuuden tunne ovat kasvaneet ympäri maailmaa. Nuorten hyvinvointi on yhteydessä heidän taipumuksiinsa toimia ympäristövastuullisesti. Tässä tutkimuksessa ilmastonmuutokseen liittyvää hyvinvointia tarkastellaan uupumustutkimuksen kautta. Ympäristövastuullista toimintaa lähestytään yhdistämällä suunnitellun käyttäytymisen teoriaa ja normin aktivoimisen mallia sekä emootiotutkimusta. Tutkimus vastaa kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Millaisia ilmastonmuutokseen liittyviä hyvinvointi- ja toimintaprofiileja voidaan tunnistaa lukiolaisnuorilta; 2) Miten nämä profiilit eroavat toisistaan taustamuuttujien, kestävyystietämyksen, kansalaisaktiivisuuden, opiskelu-uupumuksen ja yleisten hyvinvointitekijöiden perusteella? Menetelmät. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyllä, johon osallistu 886 pääkaupunkiseudun lukiolaisnuorta. He olivat vastaushetkellä 18—20-vuotiaita. Tutkimus oli luonteeltaan eksploratiivinen. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastattiin käyttämällä latenttia profiilianalyysiä. Toiseen tutkimuskysymykseen vastaamiseksi käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä, jonka jälkeen parittaisia eroja tarkasteltiin Post Hoc-testeillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme profiilia: Ilmastonmuutoksesta ylikuormittuneet (14 %), ilmastoahdistuneet (42 %) ja ilmastonmuutoksesta itsensä ulkoistajat (44 %). Ilmastonmuutoksesta ylikuormittuneet kokivat eniten ilmastonmuutokseen liittyvää emotionaalista väsymystä ja riittämättömyyden tunnetta sekä osallistuivat aktiivisimmin ympäristövastuulliseen toimintaan. Ilmastoahdistuneet kokivat riittämättömyyden tunnetta ilmastonmuutokseen liittyen ja he toimivat ympäristövastuullisesti, mutta he eivät kokeneet ilmastonmuutokseen liittyvää emotionaalista väsymystä. Ilmastonmuutoksesta itsensä ulkoistajat eivät kokeneet ilmastonmuutokseen liittyvää emotionaalista väsymystä tai riittämättömyyden tunnetta eivätkä he sitoutuneet ympäristövastuulliseen toimintaan. Ilmastonmuutoksesta ylikuormittuneilla oli alhaisin itsetunto ja he raportoivat muita enemmän masennus- ja opiskelu-uupumusoireita. Ilmastonmuutoksesta itsensä ulkoistajilla oli alhaisin opintomenestys ja he kokivat vähiten opiskeluun liittyvää emotionaalista väsymystä ja riittämättömyyttä. Profiilit eivät eronneet toisistaan kestävyystietämyksen suhteen.
Aims. The main aim of this study is to shed light on how climate change is affecting adolescents’ well-being and behavior. Adolescents around the world are feeling increasing amount of climate change related worries, anxiousness, uncertainty and insecurity, even in western countries in which extreme climate events are rare. Adolescences’ well-being is connected to their tendencies to engage to pro-environmental behavior. Burnout studies work as a background for climate change related well-being in this study. Pro-environmental behavior is explicated with Theory of Planed Behavior, Norm Active Model and emotion studies. The aim is to answer two research questions: 1) What kind of climate change related well-being and behavior profiles can be identified amongst adolescence in upper secondary school; 2) How does the profiles differ based on gender, GPA, financial situation of the family, sustainability knowledge, civic engagement, school-burnout and general well-being? Methods. The data was collected with online questionnaire from 886 Finnish upper secondary school students living in capital area. The participants were 18—20 years-old by the time the data was collected. The first aim of the study was answered by using Latent Profile Analysis. The second aim was examined by using one-way analysis of variance with Post hoc tests to find out how the profiles differed from each other. Results and conclusions. Three profiles were found: Overburdened by climate change (14 %), eco-anxious ones (42 %) and de-emphasizers of climate change (44 %). Those who were overburdened by climate change scored highest on climate change related emotional exhaustion and inadequacy. They also engaged more often to pro-environmental activities. Young adults belonging to the eco-anxious group felt climate change related inadequacy and engaged to pro-environmental activities but they were not emotionally exhausted by climate change. De-emphasizers of climate change did not feel climate change related exhaustion nor inadequacy. They did not engaged to pro-environmental behavior. The overburdened group reported the lowest self-esteem and they suffered more from depression and school burnout symptoms than the members of the other two profiles. De-emphasizers of climate change had the lowest GPA and the lowest scores on school related emotional exhaustion and inadequacy. There were no differences between the profiles based on sustainability knowledge.
Keyword(s): Ilmastonmuutokseen liittyvä hyvinvointi ympäristövastuullinen toiminta nuoret ja ilmastonmuutos


Files in this item

Files Size Format View
Veijonaho Salla Pro-gradu 2020.pdf 1.490Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record