Koulutuksen tehtävät kevään 2019 eduskuntavaalien vaaliohjelmissa
| Title: | Koulutuksen tehtävät kevään 2019 eduskuntavaalien vaaliohjelmissa |
| Author(s): | Lipponen, Elsa |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences |
| Degree program: | Master's Programme in Education |
| Specialisation: | General and Adult Education |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2020 |
| Abstract: |
Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää, minkälaisia tehtäviä koulutukselle asetettiin vuoden 2019 eduskuntavaalien vaaliohjelmissa. Koulutuksen tutkijat ovat sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa tutkineet vuosia sosiaalisten ongelmien koulutuksellistamista, eli yhteiskunnan sosiaalisten ongelmien sälyttämistä koulutuksen ratkaistavaksi. Suomessa ilmiötä ei ole koulutuksellistamisen käsitteen alla juurikaan tutkittu, mutta aiemmat tutkimukset koulutuspoliittisesta muutoksesta yksilökeskeisempään ja markkinalähtöisempään ajatteluun antoivat olettaa, että myös suomalaisessa kontekstissa esiintyy koulutuksellistamista. Pyrin tutkimuksessani selvittämään, minkälaisia tehtäviä puolueet vaaliohjelmissaan antavat koulutukselle ja millä tavoin niissä esiintyy sosiaalisten ongelmien koulutuksellistamista. Tutkimukseni tavoitteena on luoda kuva kevään 2019 eduskuntavaaliohjelmien yleisimmistä koulutukselle asetettavista tehtävistä ja nii-hin liittyvästä koulutuksellistamisesta.
Tutkimukseni aineistona toimivat vuoden 2019 eduskuntavaaleissa eduskuntaan valittujen puolueiden vaaliohjelmat. Nojauduin tutkimuksessani kehysanalyysiin, jonka avulla pyrin jäsentelemään aineistosta yleisimmät koulutukselle asetetut tehtävät ja ihanteet kehyksiksi. Kehysten koostamisen jälkeen analysoin kutakin kehystä pohjaten analyysini aiemmalle tutkimukselle koulutuksellistamisesta ja koulutuksesta. Pyrin analyysissani tuomaan näkyväksi puolueiden vaaliohjelmissaan harjoittamaa koulutuksellistamista.
Puolueiden antamat tehtävät olivat keskenään hyvin samansuuntaisia. Tuloksissa oli nähtävissä selkeää koulutuksellistamista, jossa nimettiin koulutuksen vastuulle erilaisia monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia erittelemättä tarkemmin sitä, millä tavoin koulutuksen tulisi ongelma ratkaista. Koulutuksellistamisesta kaivattaisiin laajempaa tutkimusta suomalaisessa kontekstissa esimerkiksi sen selvittämiseen, ovatko koulutukselle annetut resurssit suhteessa kasvaneeseen tehtävämäärään.
The aim of my Master’s Thesis was to find out what kind of tasks were set for education in the 2019 parliamentary election programs. For years, researchers in the United States and Europe have studied the educationalization of social problems, which refers to the tendency to look to educational institutions in resolving the pressing social problems.
In Finland, this phenomenon has rarely been studied under its own concept. Previous studies on the change in educational policy towards more individual-centered and market-oriented thinking suggested that educationalization also takes place in the Finnish context as well. In my research, I try to find out the kind of tasks political parties assign to education in their election programs and how they present the educationalization of social problems. The aim of my research is to create a picture of the most common tasks to be set for the education in the spring 2019 parliamentary election programs and to analyze the educationalization associated with the programs.
The material of my research is the election programs of the parties elected to Parliament in the 2019 parliamentary elections. In my study, I relied on a frame analysis, which I use to structure the most common tasks and ideals set for education. After compiling the frames, I analyze each frame based on previous research. In my analysis, I seek to highlight the educationalization that appears in the election programs.
The tasks given by the parties were very much in line with each other. The results showed a clear educationalization, which identified various complex societal problems as the responsibility for education, without specifying in more detail how education could actually solve the problem. More extensive research on educationalization is needed in the Finnish context, for example, to find out whether the resources given to education are in line with the increased number of tasks.
|
| Keyword(s): | koulutuksellistaminen koulutuspolitiikka vaaliohjelmat |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Elsa_Lipponen_progradu_2020.pdf | 455.4Kb |