HUS, suu- ja leukasairauksien klinikassa (SLK), Pää- ja kaulakeskuksessa tehdään vuosittain 70–80 ortognaattis-kirurgista leukojen leikkausta aikuisille, joilla on vaikea purentavirhe ja siihen liittyvä vertikaalinen, transversaalinen ja/tai antero-posteriorinen leukojen epäsuhta sekä purennasta aiheutuvaa vakavaa terveydellistä haittaa. Ortognaattis-kirurgista hoitoa voivat tarvita myös potilaat, joiden purenta on muuttunut kasvojen alueen murtuman seurauksena. Ortodonttis-kirurginen hoito on potilaalle raskas sekä fyysisesti että psyykkisesti. Hoito on pitkäkestoinen, vaatii sairaalahoitoa ja potilaan ulkonäössä voi tapahtua suuriakin muutoksia. Siksi hoitoa ennen on selvitettävä ja arvioitava potilaan psykososiaalinen tilanne, leikkauksen hyödyt ja siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat sekä potilaan odotusten realistisuus.
Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää ortognaattis-kirurgisten potilaiden hoidon kulku; perehtyä siihen sekä kirjallisuuden, kliinisen toiminnan sekä ortognaattis-kirurgisen potilaan haastattelun kautta;
oppia ymmärtämään ortognaattis-kirurgisen hoidon suunnittelu, hoidon toteutus sekä ongelmat ja hyödyt. Tässä työssä keskitytään erityisesti tapaturmapotilaaseen ja surgery first-tyyppiseen hoitoon. Kliinisenä materiaalina on HUS:n Pää-ja kaulakeskuksessa, Suu- ja leukasairauksien klinikassa keväällä 2019 leikattu potilas. Potilastapauksemme osoittaa, että ortognaattista kirurgiaa voidaan toteuttaa myös potilaille, joiden elämäntilanne on syystä tai toisesta haastava. Päihdetaustaa omaavilla henkilöillä voi esiintyä anestesian sekä postoperatiivisen kivunhallinnan ongelmia. Tällaisissa tapauksissa on mietittävä erityisen tarkasti etukäteen, millaisia haasteita voi tulla vastaan ja miten ne ratkaistaan. Hoitoprosessin aikana huomioitavaa on potilaan informointi vertaistukiryhmistä sekä niihin ohjaaminen tarvittaessa. Myös hoitohenkilökunnan tavoitettavuus sekä potilaalle tarjoama henkinen tuki on välttämätöntä.
