Nykyaikaisessa alustataloudessa on kyse toiminnasta, jossa yrityksen tarjoaman digitaalisen alustan välityksellä eri sidosryhmät toteuttavat yhdessä lisäarvoa tuottavaa toimintaa. Alustatalous on noussut vuosituhannen vaihteen jälkeen muuttamaan perinteisellä arvoketjun logiikalla toimivien yritysten markkinoita. Alustatalouden yleistyminen näkyy uusien alustayritysten syntymisenä ja myös siinä, miten monet yritykset ovat siirtäneet tai laajentaneet liiketoimintaansa perinteisen arvoketjun mallista alustamalliin. Ilmiö on maailmanlaajuinen ja ajankohtainen myös Suomessa.
Valtaosa yrityksistä toimii edelleen perinteisellä arvoketjun logiikalla, mutta suuren osan niistäkin kilpailukyvyn kannalta on tarpeellista huomioida alustatalouden vaikutukset rakentamalla tulevaisuuden liiketoimintaa tavalla tai toisella osana alustatalouden ekosysteemejä. Alustayrityksiä on toistaiseksi vähän, minkä vuoksi niiden johtamiseen erikoistuneita ja niistä johtamiskokemusta hankkineita henkilöitä on vähän. Alustataloudesta ja alustatalouden yrityksistä on tehty lukuisia tutkimuksia, mutta tähänastisten tutkimusten pääasiallinen painopiste on muualla kuin yrityksen johtamista käsittelevissä aiheissa.
Tässä työssä etsittiin yrityksen johtamisen näkökulman kannalta relevantteja eroja perinteisen arvoketjun yrityksen ja digitaalisen alustayrityksen välillä. Valittuna johtamisen ulottuvuutena oli johtaminen toimintojen toteuttamisena. Yritysten välisistä eroista laadittiin yhteenveto, jonka on tarkoitus tukea esimerkiksi perinteisen arvoketjun logiikan yrityksen johtamisen taustalla olevaa johtoa painottamaan ja määrittelemään vastuullaan olevan alustaliiketoiminnan johtamisen osa-alueita tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi tutkittiin alustayrityksen menestymisen edellyttämiä keskeisiä osaamisia sekä teknologian roolia ja merkitystä nykyaikaisen alustayrityksen johtamisessa. Tutkimuksessa hahmoteltiin myös muutamia mittareita alustayrityksen johtamisen tueksi.
Tässä työssä tutkittiin suhteellisen laajaa joukkoa johtamisen eri osa-alueita yleisellä tasolla mahdollisimman kattavan yleiskuvan saamiseksi ja tässä mielessä tavoite saavutettiin. Tulosten konkretia-aste kuitenkin vaihtelee ja näin ollen jatkossa olisikin hyödyllistä tutkia valikoiden kutakin johtamisen osa-aluetta yksityiskohtaisemmin mahdollisimman konkreettisen ja syvällisen tiedon saavuttamiseksi käytännön johtamisen tueksi.
