Kasvikattojen ohjauskeinot ja niiden soveltamismahdollisuudet Suomessa : tapauksena Helsinki
| Title: | Kasvikattojen ohjauskeinot ja niiden soveltamismahdollisuudet Suomessa : tapauksena Helsinki |
| Author(s): | Suonio, Taina |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences |
| Discipline: | Environmental change and policy (YMP501) |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2020 |
| Abstract: |
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää tieteelliseen kirjallisuuteen ja empiirisiin tietoihin perustuen, miten kansainvälisessä käytössä olevia kasvikattoja koskevia ohjauskeinoja (policy instruments) eli erilaisia normeja, lakeja, säädöksiä ja kannustimia käytetään kasvikattojen suunnittelussa, rakentami-sessa ja kunnossapidossa. Erityisenä tavoitteena oli kartoittaa sellaisia ohjauskeinoja, joiden toimi-vuudesta tai vaikutuksista kaupunkisuunnittelussa voitiin saada tutkimuksellista, maa- tai kaupunki-kohtaista tietoa. Teemahaastattelujen tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin kaupungin kasvikattojen ohjaukseen liittyvien keskeisten tahojen suhtautumista muissa maissa käytössä oleviin ohjauskeinoi-hin ja siihen, miten ne olisivat sovitettavissa Helsingissä. Tutkimuksen lopullisena päämääränä oli selvittää mitä ohjauskeinoja voitaisiin soveltaa Suomessa ja toisaalta, mitkä ohjauskeinot eivät sovel-tuisi Suomessa käytettäviksi. Tutkimuksessa yhdistettiin erilaisia menetelmiä ja aineistoja, muodosta-en aineistotriangulaation.
Saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa, että kaupunkien hallinnollisilla ohjauskeinoilla, kuten kasvikattolinjauksella sekä kaupunkien kaavoituksella on huomattava merkitys kasvikattojen yleisty-miselle. Taloudelliset ohjauskeinot (esimerkiksi suorat tuet) ja tiedolliset ohjauskeinot (esimerkiksi yleisen tietoisuuden ja tietotaidon lisääminen) kulkevat hallinnollisten ohjauskeinojen kanssa rinta rinnan. Tarkasteltujen kaupunkien päätös rakentaa kasvikattoja omiin kiinteistöihinsä, ja näin toimia esimerkkinä, oli tärkeää.
Tulosten pohjalta voidaan suomalaisille kaupungeille suositella erilaisista ohjauskeinoista koostuvaa kokonaisuutta, jonka avulla taattaisiin funktioiltaan eli toiminnallisuuksiltaan erilaisten kasvikattojen toteuttaminen, kuten esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta, hulevesien hallintaa tai kaupunkilaisten virkistystä tukevat kasvikatot.
Jatkotutkimuksena tulisi selvittää miten kasvikattojen yleistyminen on lisääntynyt Suomessa, ja mitkä ohjauskeinot ovat olleet vaikuttimina. Erityisen kiinnostavaa olisi tutkia, miten onnistuneet esimerkki-kohteet ovat lisänneet kasvikattojen uskottavuutta arkkitehtien, rakennuttajien ja päättäjien joukossa.
Olisi tärkeää selvittää, voidaanko yhtenä ohjauskeinoja perustaa kasvikattoihin erikoistunut opintolin-ja tai kaupunkien yhteinen kasvikattokoulutuspaikka. Koko Suomen kaupungit kattava kasvikatto-karttapohja, jossa olemassa olevat kasvikatot esiteltäisiin, toimisi tiedollisena ohjauskeinona, joka olisi helppo ja edullinen toteuttaa.
Based on scientific literature and empirical data, the aim of this study was to find out, how different policy instruments concerning vegetated roofs are used internationally, i.e. how different norms, laws, regulations and incentives, are applied in design, construction and maintenance of vegetaged roofs. The specific objective was to obtain scientific, country- or city-specific information of the functionality or effectiveness of policy instruments used in urban planning. The purpose of the thematic interviews was to survey the attitudes of the key actors involved in policy-making concerning vegetated roofs in the City of Helsinki to the policy instruments used in other countries and their applicability in Helsinki. The ultimate goal of the study was to find out which instruments could be applied in Finland and, on the other hand, which instruments would not be suitable for use in Finland. The study combined different methods and data to form data triangulation.
Based on the results, the cities’ administrative policy instruments, such as a vegetated roof policy and urban planning, play a significant role in the proliferation of vegetated roofs. Financial instruments and policies (e.g. direct financial support) and informational policy instruments (e.g. increasing general awareness, knowledge and know-how) go hand in hand with administrative policy instruments. The decision of the cities to build vegetated roofs on their own premises and properties, and thus to set an example, was important.
The results indicate that a toolbox of various policy instruments could be recommended for Finnish cities, to guarantee construction of vegetated roofs with various functionalities, such as promoting biodiversity, managing storm waters nd offering recreation for citizens.
Further research should be carried out to find out how the prevalence of vegetated roofs has increased in Finland, and which policy instruments have been the drivers. It would be particularly interesting to study how successful building projects have increased the credibility of vegetated roofs among architects, building contractors and decision-makers.
It would also be important to find out whether a line of study specialising in vegetated roofs, or a vegetated roof training and information centre established among cities, could be used as one policy instrument. A vegetated roof map template covering all the cities of Finland, in which existing vegetated roofs were presented, would serve as an easy and inexpensive informational policy instrument.
|
| Keyword(s): | kasvikatto ohjauskeinot kaupungistuminen kaupunki luonnon monimuotoisuus ilmastomuutos |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Suonio_Taina_tutkielma_2020.pdf | 840.0Kb |